iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762025-01-012025-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762023-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31fort:RetainedEarningsAndOtherFundsMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31fort:OtherComprehensiveIncomeAssociatesAndJointVenturesMember635400IUIZZIUJSAMF762023-01-012023-12-31635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:GreenLoanMember635400IUIZZIUJSAMF762024-12-31fort:BankLoanMember635400IUIZZIUJSAMF762024-01-012024-12-31fort:BankLoanMember Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus 2025 Fortum Oyj Y-tunnus: 1463611-4 Sisällysluettelo | ---|--- HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 2 Tuloskehitys ja taloudellinen asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 3 Riskienhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 19 Fortumin osake ja osakkeenomistajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 28 Kestävyysraportti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 31 TILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 111 Konsernitilinpäätös . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 112 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 118 TUNNUSLUVUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 200 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 211 MUUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 223 Toimintakertomuksen, kestävyysraportin ja tilinpäätöksen allekirjoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 224 Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 225 Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 230 Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 231 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 2 Hallituksen toimintakertomus | ---|--- Tuloskehitys ja taloudellinen asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 3 Riskienhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 19 Fortumin osake ja osakkeenomistajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 28 Kestävyysraportti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 31 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 3 Tuloskehitys ja taloudellinen asema Vuotta 2025 määrittivät vahva optimointi, hyvä toteutunut sähkön hinta ja alhaiset tuotantomäärät Taloudellisia tunnuslukuja Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot | | | ---|---|---|--- milj. euroa tai kuten merkitty | 2025 | 2024 | 2023 Raportoitu | | | Liikevaihto | 4 989| 5 800| 6 711 Liikevoitto | 939| 1 325| 1 662 \- % liikevaihdosta | 18,8| 22,8| 24,8 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 56| 19| 59 Voitto ennen tuloveroja | 936| 1 399| 1 583 \- % liikevaihdosta | 18,8| 24,1| 23,6 Kauden voitto | 763| 1 160| 1 515 Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) | 765| 1 164| 1 514 Tulos/osake, euroa | 0,85| 1,30| 1,68 Liiketoiminnan rahavirta | 840| 1 392| 1 710 | | | milj. euroa tai kuten merkitty | 2025 | 2024 | 2023 Vertailukelpoinen | | | Käyttökate (EBITDA) | 1 240| 1 556| 1 903 Liikevoitto | 924| 1 178| 1 544 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 28| -30| 7 Sidotun pääoman tuotto (RONA), %| 10,9| 13,0| 18,0 Sidottu pääoma| 9 150| 8 554| 8 941 Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) | 739| 900| 1 150 Tulos/osake, euroa | 0,82| 1,00| 1,28 | | | milj. euroa tai kuten merkitty | 2025 | 2024 | 2023 Taloudellinen asema| | | Rahoitusnettovelka | 1 479| 367| 942 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate| 1,2| 0,2| 0,5 Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä) Fortumin konsernin tuloslaskelma ja konsernin rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina toimintoina vuonna 2023. Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin huhtikuussa 2023. Tämän vuoksi konsolidointi päättyi ja segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuonna 2023. Katso liite 3. | | | ---|---|---|--- milj. euroa tai kuten merkitty | 2025 | 2024 | 2023 Raportoitu | | | Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) | 765| 1 164| -2 069 Tulos/osake, euroa | 0,85| 1,30| -2,31 Liiketoiminnan rahavirta | 840| 1 392| 1 819 Vertailukelpoinen | | | Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) | 739| 900| 1 184 Tulos/osake, euroa | 0,82| 1,00| 1,32 | | | milj. euroa tai kuten merkitty | 2025 | 2024 | 2023 Oma pääoma/osake, euroa | 9,52| 10,11| 9,40 Oman pääoman tuotto, % | 8,6| 13,1| -25,5 Omavaraisuusaste, % | 52| 53| 45 Katso Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat . Vuotta 2025 määrittivät vahva optimointimarginaali ja hyvä toteutunut sähkön hinta alhaisista tuotantomääristä huolimatta. Vuoden lopussa päivitimme pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteemme sekä strategiset tavoitteemme ja keskeiset suoritusmittarimme varmistaaksemme arvonluonnin sekä nykyisistä toiminnoista että tulevista mahdollisuuksista. Olemme varmoja, että sähkön kysyntä Pohjoismaissa kasvaa datakeskusten, teollisuuden dekarbonisaation ja sähköistämisen myötä sekä laajemman energiasiirtymän seurauksena. Fortumilla on ainutlaatuinen asema Pohjoismaissa, ja olemme valmiina johtamaan tätä kehitystä. Vuonna 2025 pohjoismaisille sähkömarkkinoille oli ominaista voimakkaan hintavaihtelun jatkuminen. Lämmin alkuvuosi ja vesivarantojen ylijäämä alensivat pohjoismaisia spot-hintoja vuoden alussa erityisesti pohjoisessa. Leuto sää jatkui toisella neljänneksellä. Vesivoiman vähäisemmät tulovirtaamat ja tuotannon lisääntyminen pienensivät pian ylijäämää, mikä nosti hintoja kesään mennessä. Alhaisen sademäärän seurauksena vesivarannot palautuivat keskimääräiselle tasolle kolmannen neljänneksen alussa, mikä tuki hintoja edelleen. Neljännellä neljänneksellä pohjoismaiset spot-hinnat olivat korkeammat kuin edellisvuonna. Tämä johtui alhaisemmista vesivarannoista ja pienemmistä tuulennopeuksista. Pohjoismainen sähkönkysyntä pysyi ennallaan vuoteen 2024 verrattuna. Tämä perustui pääasiassa muuhun kuin teolliseen kulutukseen, kun taas sähkön vienti Pohjoismaista väheni hieman. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 4 Tilikauden 2025 vertailukelpoiseen tulokseemme vaikutti Generation-segmentin tuloksen lasku. Tärkein syy oli tuotantomäärien väheneminen, mutta myös alhaisemmilla sähkön suojaushinnoilla oli negatiivinen vaikutus. Ydinvoiman ja vesivoiman tuotanto oli jopa 3,9 TWh pienempi kuin viime vuonna. Tämä johtui pääasiassa Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen pitkästä suunnittelemattomasta seisokista mutta myös vesivoiman vähäisemmistä tulovirtaamista. Saavutettu sähkönhintamme oli kuitenkin vahva (51,4 euroa/MWh) onnistuneen fyysisen optimoinnin ja suojauksen ansiosta. Optimointimarginaalimme parani selvästi vuodesta 2024 ja oli 9,7 euroa/MWh. Erityisesti optimointimarginaali osoittaa, että Fortumilla on kyky luoda arvoa erittäin kilpailukykyisellä tukkusähkön tuotannollaan. Lisäksi olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että Consumer Solutions -segmenttimme kirjasi tähän mennessä vahvimman koko vuoden vertailukelpoisen liikevoittonsa. Sen kehitystä vauhdittivat kaasun ja sähkön myyntikatteiden kasvu ja kustannussäästöt vuonna 2024 päätökseen saaduista brändifuusioista. Myös Muut toiminnot -segmentin vertailukelpoinen tulos parani vuonna 2025. Tulosparannus oli seurausta ydinliiketoimintaan kuulumattomien toimintojen myynnistä edellisenä vuonna. Taloudellinen asemamme on edelleen vankka. Rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli 1,2, ja vuoden lopussa meillä oli edelleen riittävästi likviditeettiä ja luottopuskureita. Konsernin tuloksen ja taloudellisen aseman perusteella Fortumin hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,74 euroa osakkeelta eli noin 90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta Fortumin osinkopolitiikan mukaisesti. Jos otetaan huomioon ehdotettu osingonmaksu, yhtiön rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen olisi vuoden 2025 lopussa 1,7. Vuonna 2025 Fortum sitoutui Science Based Targets -aloitteen (SBTi) hyväksymiin lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteisiinsa sekä vuoden 2040 nettonollatavoitteeseen, ja luovumme hiilestä vuoden 2027 loppuun mennessä. Vuonna 2025 Fortumin sähköntuotannosta 99 % oli peräisin uusiutuvista lähteistä (vesi- ja tuulivoima) tai ydinvoimasta, minkä seurauksena Fortumin ominaispäästöt olivat Euroopan sähköyhtiöiden alhaisimpia. Olemme ylpeitä voidessamme kertoa, että saavutimme kunnianhimoiset päästövähennystavoitteemme sekä kokonaisenergiantuotannon että sähköntuotannon osalta jo vuonna 2025, mikä vahvistaa asemaamme toimialan ilmastojohtajana. Vuonna 2025 päivitimme myös maanpäällisen ja vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteemme ja laadimme ensimmäisen luonnon monimuotoisuuden siirtymäsuunnitelmamme, joka sisältää konkreettisia toimia tuleville vuosille. Lisäksi julkaisimme ensimmäistä kertaa maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskevan jalanjälkemme. Marraskuussa järjestimme sijoittajapäivän ja päivitimme strategiset tavoitteemme ja keskeiset suoritusmittarimme, jotka koskevat strategisia painopistealueitamme: liiketoimintoja, kaupallistamista ja kehittämistä. Strategiset prioriteettimme pysyivät pohjimmiltaan samoina Ensimmäinen strateginen prioriteettimme on toimittaa energiaa asiakkaillemme luotettavasti. Sen osalta keskityimme vuonna 2025 ydinliiketoimintoihimme ja edistimme useita merkittäviä hankkeita, jotta voimme vastata entistäkin paremmin asiakkaidemme, yhteiskunnan ja pohjoismaisen energiajärjestelmän tarpeisiin. Loviisan ydinvoimalaitoksella valmistelut laitoksen käyttöiän pidentämiseksi vuoteen 2050 etenevät hyvin, ja jatkoimme länsimaisen polttoaineen käyttöönottoa laitoksen kakkosyksikössä. Merkittävä osa Loviisan ydinvoimalan polttoaineesta on nyt peräisin länsimaista. Maaliskuussa julkistimme tulokset laajasta selvityksestä, joka koski uuden ydinvoiman edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa. Selvityksen johtopäätös on, että nykyisillä sähkömarkkinanäkymillä uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos kannattavuus on täysin sähkön markkinahintojen varassa. Fortum jatkaa uuden ydinvoiman kehittämistä pitkän aikavälin vaihtoehtona, jotta olemme valmiina vastaamaan ennustettuun asiakaskysynnän kasvuun. Fortum käynnisti myös esiselvityksen, jossa arvioidaan joustavan pumppuvesivoiman mahdollisuuksia Ruotsissa. Consumer Solutions -segmentissä ilmoitimme kesäkuussa ostavamme Orange Energian, joka on Puolan suurimpia yksityisiä sähköratkaisujen tarjoajia. Espoon Clean Heat -ohjelma edistyy merkittävästi: olemme nyt ottaneet käyttöön oman sähköistetyn kaukolämmöntuotannon Espoon ja Kirkkonummen datakeskuskohteissa, joissa hyödynnämme tulevaisuudessa myös Microsoftin tulevien datakeskusten hukkalämpöä. Lisäksi Espoon Nuijalan sähköpohjainen kaukolämpölaitos on aloittanut tuotannon. Neljännellä neljänneksellä päätimme investoida 85 miljoonaa euroa Zabrzen lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksemme dekarbonisaatioon Puolassa. Viime vuonna teimme vastaavan investointipäätöksen Czestochowan laitoksen osalta. Toinen strateginen prioriteettimme on edistää teollisuuden dekarbonisaatiota. Sen osalta olemme jatkaneet useiden eri puolella Suomea sijaitsevien kohteiden kehittämistä, jotta niitä voidaan tarjota asiakkaillemme datakeskus- tai teolliseen käyttöön. Lisäksi olemme edelleen tukeneet energiakumppanin roolissa selvitystä, jossa tutkitaan mahdollisuuksia aloittaa vähähiilisen alumiinin valmistus Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Vuonna 2025 laajensimme myös uusiutuvan energian hankekantaamme kahdella merkittävällä maatuulivoimahankinnalla Suomessa. Hankimme Enersenseltä 2,6 GW:n ja ABO Energyltä 4,4 GW:n kehitysportfoliot, joiden myötä meillä on Pohjoismaissa lupakäsittelyssä noin 8 GW maatuuli- ja aurinkovoimaprojekteja ja lisää hankkeita varhaisessa kehitysvaiheessa. Fortumin kolmantena strategisena prioriteettina on uusiutuminen ja kehittäminen, jotta voimme varmistaa kilpailukykymme myös tulevina vuosina. Vuonna 2025 Fortum sai päätökseen tehostamisohjelmansa, joka pienensi vuotuisia kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä. Vuonna 2026 kiinteiden kustannusten odotetaan olevan noin 870 miljoonaa euroa. Jatkossa Fortum odottaa vertailukelpoisen liikevoittonsa paranevan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Tämä parannus perustuu omiin toimiimme, esimerkiksi laitosten käytettävyysasteen parantamiseen, toiminnan tehostamiseen ja orgaaniseen kasvuun. Arvio ei sisällä vaikutuksia investoinneista, yritysostoista tai sähkön hinnan muutoksista. Lähitulevaisuudessa toimintaympäristöön vaikuttavat edelleen voimakkaat geopoliittiset jännitteet, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja epävakautta ja voivat aiheuttaa haasteita suurille teollisuusinvestoinneille Pohjoismaissa. Asiakaskysyntä eri teollisuudenaloilla on kuitenkin edelleen vahvaa, mikä mielestämme heijastaa sähkön kysynnän kasvua pitkällä aikavälillä. Kehitämme edelleen mahdollisuuksiamme asiakaslähtöiseen kannattavaan kasvuun sekä kilpailukykyämme ja tehokkuuttamme. Fortumin strategia Fortum päivitti sijoittajapäivän yhteydessä 25.11. pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa, strategiset tavoitteensa ja strategiset suoritusmittarinsa (KPI, Key Performance Indicator). Konsernin uudeksi pitkän aikavälin tavoitteeksi lisättiin 14 %:n vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA). Tavoite vähintään tason BBB luottoluokituksen ylläpitämisestä pysyi ennallaan. Fortumin vuonna 2023 lanseerattu strategia ja strategiset painopisteet pysyivät olennaisesti ennallaan. Strategiset painopisteet ovat nyt: ”Toimitamme energiaa asiakkaille luotettavasti”, ”Edistämme teollisuuden dekarbonisaatiota” ja | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 5 ”Uusiudumme ja kehitymme”. Konsernin liiketoimintaportfolio perustuu vesi- ja ydinvoimatuotantoon, sähköntuotannon joustavuuteen ja optimointiin, kysyntävetoiseen uusiutuvaan energiaan, kuluttajaliiketoimintaan sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoimintaan. Taloudelliset ja ympäristötavoitteet ovat seuraavat: • Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (RONA) 14 %. • Vähintään tason BBB luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,5 (aiemmin 2,0–2,5). Fortumin tämänhetkiset luottoluokitukset sekä S&P Global Ratingsiltä että Fitch Ratingsiltä ovat BBB+ vakain näkymin. • Fortum valitsee jatkossakin mahdolliset kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset ja soveltaa aiemmin asetettuja investointikriteerejä: projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus eli pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologian tai hankkeen mukaan sekä yhtiön ympäristötavoitteet. • Fortumin osinkopolitiikan mukainen osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin ylälaitaa sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, ja vaihteluvälin alalaitaa silloin, kun velkaantuneisuusaste on korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja. Fortumin tavoitteena on jatkaa kilpailukykyisen osingon maksamista. • Fortum arvioi vertailukelpoisen liikevoittonsa kasvavan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä verrattuna 930 miljoonaan euroon eli vuoden 2025 syyskuun edeltävien 12 kuukauden tasoon. Kasvu perustuu Fortumin omaan toimintaan eikä sisällä investointeja, yritysostoja tai sähkön hintavaikutuksia. • Kunnianhimoiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet: SBTi-verifioidut ilmastotavoitteet sisältäen nettonollapäästötavoitteen koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä, hiilestä luovutaan vuoden 2027 loppuun mennessä, tavoitteet ominaispäästöille sekä marraskuussa 2025 päivitetyt biodiversiteettitavoitteet. Strategiset tavoitteet ja suoritusmittarit Fortum on asettanut uusia ja päivitettyjä strategisia tavoitteita hyödyntääkseen pitkän aikavälin mahdollisuuksia sekä hallitakseen liiketoiminta- ja markkinariskejä sekä mitatakseen strategiansa toimeenpanoa. Fortumin strategiset painopistealueet ovat liiketoiminnot, kaupallistaminen ja kehittäminen. | | | ---|---|---|--- STRATEGISET PAINOPISTEALUEET| LIIKETOIMINNOT| KAUPALLISTAMINEN| KEHITTÄMINEN Perusteet| Vahva kilpailukyky ja optimointi| Vakaa, eri tilanteet kestävä kassavirta| Tulevaisuudenkestävä tuote- ja palveluvalikoima Tavoitteet| Nykyisten liiketoimintojen täyden arvonluontipotentiaalin saavuttaminen| Asiakaslähtöisten tuotteiden ja palvelujen luominen| Kysyntävetoisten kasvumahdollisuuksien kehittäminen Suoritusmittarit (KPI:t)| Laitosten käytettävyysaste>90 % ydinvoima>95 % vesivoima | Sähkön tukkumyynnin osuus rullaavalla 10-vuotiskaudella>25 % vuoden 2028 loppuun mennessä| Rakennusvalmiita maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita1,2 GW vuoden 2028 loppuun mennessä Optimointimarginaali8−10 euroa/MWh vuonna 2026 6−8 euroa/MWh 2027−| Asiakastyytyväisyysindeksi76 vuoden 2028 loppuun mennessä| Uusi käyttövalmis joustavuus 1)2,5 GW vuoden 2028 loppuun mennessä 2025 toteuma| Laitosten käytettävyysaste>75 % ydinvoima>94 % vesivoima Optimointimarginaali 9,7 euroa/MWh| Sähkön tukkumyynnin osuus rullaavalla 10-vuotiskaudella19 % Asiakastyytyväisyysindeksi 76| Rakennusvalmiita maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita70 MWTällä hetkellä ~8 GW lupaprosessissaUusi käyttövalmis joustavuus730 MW 1) Sisältäen asiakkaiden jouston (eivät vaadi pääomainvestointeja) ja käynnissä olevat omaisuusinvestoinnit (350 MW). Fortum päätti vuonna 2022 poistua kaikista toiminnoistaan Venäjällä, ensisijaisena vaihtoehtonaan Venäjän-toimintojen myynti. Huhtikuussa 2023 Venäjän viranomaiset ottivat haltuunsa Fortumin omaisuuden Venäjällä ja estivät Fortumia käyttämästä sille kuuluvia osakkeenomistajan oikeuksia. Fortum on menettänyt kaiken valvonnan ja määräysvallan omaisuuteensa ja on näin ollen alaskirjannut koko Venäjän omaisuutensa ja lopettanut Russia-segmentin konsolidoinnin. Fortum on aloittanut välimiesmenettelyn Venäjän valtiota vastaan omaisuuden laittoman haltuunoton vuoksi ja oikeudenkäynnin maksamattomien konsernin sisäisten lainojen perimiseksi. Näin ollen Fortumilla ei ole enää toimintaa Venäjällä eikä aikomuksia palata sinne. Mikäli mahdollista, Fortum jatkaisi Venäjän liiketoimintojensa myyntiä ensisijaisena vaihtoehtona. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 6 Taloudellinen tulos Liikevaihto segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 3 245| 3 795 Consumer Solutions | 3 029| 3 073 Muut toiminnot | 187| 596 Nord Pool -sähköpörssissä tehtyjen ostojen ja myyntien netotus 1)| -1 136| -1 196 Eliminoinnit | -336| -469 Jatkuvat toiminnot yhteensä | 4 989| 5 800 1)Ne myynnit ja ostot, jotka ovat 15 minuuttia- tai tuntiperusteisia, netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja. Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 1 098| 1 421 Consumer Solutions | 213| 161 Muut toiminnot | -71| -26 Yhteensä | 1 240| 1 556 Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 893| 1 218 Consumer Solutions | 122| 76 Muut toiminnot | -91| -116 Yhteensä | 924| 1 178 Liikevoitto segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 912| 1 103 Consumer Solutions | 127| 122 Muut toiminnot | -100| 100 Yhteensä | 939| 1 325 Lisätietoja katso liite 6. Liikevaihto laski ja oli 4 989 (5 800) miljoonaa euroa. Lasku johtui pääasiassa sähkön tuotantomäärien ja sähkön suojaushintojen laskusta sekä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnistä vuonna 2024. Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni ja oli 924 (1 178) miljoonaa euroa. Generation-segmentin tulos laski 893 (1 218) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa vesi- ja ydinvoiman tuotantomäärien laskusta sekä alhaisemmista sähkön suojaushinnoista. Consumer Solutions -segmentin tulos nousi 122 (76) miljoonaan euroon, mikä on kaikkien aikojen paras koko vuoden tulos. Tuloksen taustalla olivat katteiden paraneminen Puolan yritysasiakkaille suunnatussa kaasuliiketoiminnassa, sähkön myyntikatteiden paraneminen Pohjoismaissa sekä vuonna 2024 päätökseen saatujen brändien yhdistämisten tuomat kustannussynergiaedut. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 15 (147) miljoonan euron vaikutus kauden liikevoittoon pääasiassa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten ja arvonalentumisten seurauksena. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 176 miljoonan euron veroton myyntivoitto kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnistä (liite 7). Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 28 (-30) miljoonaa euroa. Vertailukaudella vertailukelpoiseen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vaikutti Ruotsin ydinjätteeseen liittyviin varauksiin kohdistuvien kustannusarvioiden päivittäminen osaomisteisissa ydinvoimayhtiöissä. Vaikutusta tasoitti osaomisteisen TVO:n positiivinen vaikutus (liite 19). Rahoituskulut – netto olivat -59 (55) miljoonaa euroa. Vertailukauden korkotuottoihin sisältyy 19 miljoonaa euroa Belgian tuloverotukseen liittyviä korkotuottoja ja kauppakiistan ratkaisusta saatuja korkotuottoja. Vertailukelpoiset nettorahoituskulut olivat -54 (-36) miljoonaa euroa (liite 11). Tuloverot olivat -173 (-239) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 18,8 % (19,1 %) (liite 12). Kauden voitto määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen oli 765 (1 164) miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen kauden voitto oli 739 (900) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, nettorahoituskuluihin, tuloveroihin ja määräysvallattomien omistajien osuuteen (liite 7.2). Osakekohtainen tulos oli 0,85 euroa (1,30). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,82 euroa (1,00) (liite 13). | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 7 Taloudellinen asema ja rahavirta | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Korkokulut | -157| -226 Korkotuotot | 111| 234 Muut rahoituserät – netto | -13| 47 Rahoitustuotot ja -kulut | -59| 55 | | Rahoitusnettovelka | 1 479| 367 Rahavirta Liiketoiminnan rahavirta pieneni ja oli 840 (1 392) miljoonaa euroa. Lasku johtui pääasiassa pienemmästä vertailukelpoisesta käyttökatteesta ja käyttöpääoman kasvusta. Investointien rahavirta oli -614 (604) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 499 (472) miljoonaa euroa. Investoinnit osakkeisiin olivat 88 (33) miljoonaa euroa. Tämä sisältää puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energian oston sekä uusiutuvan energian kehitysportfolioiden hankinnan Enersenseltä ja ABO Energyltä. Vertailukaudella osakkeiden myynnit ja pääoman tuotot olivat 764 miljoonaa euroa ja koostuivat pääasiassa kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnistä. Investointien rahavirtaan vaikutti vakuussaamisten pieneneminen 26 (386) miljoonalla eurolla. Rahoituksen rahavirta oli -1 461 (-2 043) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen nettomaksut olivat yhteensä 170 (975) miljoonaa euroa. Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymä osinko vuodelta 2024 oli 1 256 miljoonaa euroa. Se maksettiin 10.4.2025. Vuonna 2024 osinko maksettiin kahdessa erässä. Ensimmäinen erä (520 milj. euroa) maksettiin huhtikuussa 2024 ja toinen erä (511 milj. euroa) lokakuussa 2024. Likvidit varat vähenivät 1 235 (vähenivät 47) miljoonaa euroa ja olivat 2 903 miljoonaa euroa 31.12.2025. Lisätietoja on rahoitusta käsittelevässä osiossa jäljempänä. Varat Taseen loppusumma vuoden 2025 lopussa oli 16 444 (17 307) miljoonaa euroa. Lasku johtuu pääasiassa osingonmaksusta huhtikuussa sekä myyntisaamisten ja muiden saamisten vähenemisestä alhaisempien sähkönhintojen seurauksena. Oma pääoma Oma pääoma oli 8 620 (9 154) miljoonaa euroa. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 8 539 (9 074) miljoonaa euroa. Omaan pääomaan vaikuttivat negatiivisesti vuoden 2024 osingonmaksu (1 256 milj. euroa) ja kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset (132 milj. euroa). Niiden vaikutusta tasoitti kauden nettotulos (765 milj. euroa). Rahoitus Konsernin taloudellinen asema on edelleen erittäin vakaa. Vuoden 2025 lopussa konsernin rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde oli 1,2 viimeisen 12 kuukauden ajalta. Toukokuussa Fortum jatkoi 300 miljoonan euron vihreän lainan eräpäivää vuodella. Lainan uusi eräpäivä on kesäkuussa 2030. Lisäksi kesäkuussa 800 miljoonan euron kahdenvälinen valmiusluottolimiitti jälleenrahoitettiin erääntymään kesäkuussa 2027 (sisältäen lainanantajan yhden vuoden jatko-option). Joulukuussa Fortum uudelleenrahoitti tammikuussa 2027 erääntyvän 800 miljoonan euron kahdenvälisen valmiusluottolimiitin, uusi sopimus erääntyy tammikuussa 2028. Vuoden 2025 lopussa rahoitusnettovelka oli 1 479 (367) miljoonaa euroa. Fortumin korollinen velka oli yhteensä 4 746 (4 828) miljoonaa euroa ja likvidit varat olivat 2 903 (4 136) miljoonaa euroa. Vuoden 2025 lopussa Fortumin pitkäaikaiset lainat olivat yhteensä 4 274 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainat olivat 366 miljoonaa euroa (liite 27). Vuoden 2025 lopussa Fortumilla oli 3 806 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi. Fortumin nykyiset pitkäaikaiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings ja Fitch Ratings). | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 8 Rahoitusnettovelan muutos 2025, milj. euroa Toimintaympäristö Euroopan sähkömarkkinat Neljännen neljänneksen alussa vallinnut maltillinen vesivarantojen alijäämä muuttui neljänneksen kuluessa vähitellen maltilliseksi ylijäämäksi, mikä aiheutti jonkin verran laskupainetta pohjoismaisiin spot-hintoihin. Toisin kuin edellisenä vuotena, jolloin vesivarantoihin syntyi nopeasti merkittävä ylijäämä, pienemmät tuulennopeudet nostivat spot-hintoja. Neljänneksen lopussa Pohjoismaiden vesivarannot olivat 6 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja 7 TWh suuremmat kuin kolmannen neljänneksen lopussa. Samaan aikaan Manner-Euroopan sähkönhinnat pysyivät vakaina, kun hieman tavanomaista pienempi uusiutuvan energian tuotanto jälleen kompensoi hieman alhaisempien kaasun hintojen vaikutuksen. Jatkuvasti kasvava muu kuin teollinen kulutus on tukenut pohjoismaista sähkönkysyntää, vaikka teollisuuden kysyntä on hidastunut edelleen jonkin verran etenkin Ruotsissa. Sähkökulutus Pohjoismaissa vuonna 2025 oli 395 (394) TWh. Sähkön nettovienti Pohjoismaista Manner-Eurooppaan ja Baltian maihin oli 42 (44) TWh. Alustavien tilastotietojen mukaan vuoden 2025 aikana sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) kasvoi ja oli 1 302 (1 287) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa oli hieman alle viiden vuoden keskiarvon, ja elpyminen etenee hitaasti. Kysyntä on edelleen noin 60 TWh jäljessä energiakriisiä edeltäneestä tasosta. Vuoden 2025 lopussa vesivarannot olivat 90 TWh eli 6 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja 8 TWh edellisvuotta vähemmän. Ruotsissa oli maltillista ylijäämää ja Norjassa pientä ylijäämää. Vuonna 2025 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 39,7 (36,1) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 40,5 (45,6) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 46,2 (35,8) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 16,5 (24,6) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuonna 2025 oli 89,3 (79,6) euroa/MWh. Tammikuun lopulla pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 58 euroa/MWh loppuvuodelle 2026 ja noin 43 euroa/MWh vuodelle 2027. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 73 TWh eli noin 1 TWh pitkän ajan keskiarvon yläpuolella ja noin 16 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 94 euroa/ MWh loppuvuodelle 2026 ja noin 90 euroa/MWh vuodelle 2027. Euroopan hyödykemarkkinat Vuonna 2025 maakaasun hinnat laskivat, kun tasainen nesteytetyn maakaasun ja putkikaasun tuonti, leuto sää ja tarjontariskien pieneneminen lievensivät lyhyen aikavälin markkinoiden kireyttä ja alensivat termiinikäyrää. Öljyn hinta pysyi vakaana, kun kysynnän heikko kasvu ja vakaa tarjonta tasapainottivat ajoittaisia geopoliittisia riskipreemioita. Kaasun kulutus keskisessä Länsi-Euroopassa vuonna 2025 oli 1 738 TWh. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot laskivat vuoden alusta (448 TWh) vuoden loppuun (357 TWh), jolloin ne olivat 91 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 102 TWh pienemmät kuin viiden vuoden keskiarvo (2021–2025). Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) oli 36,3 euroa/MWh vuonna 2025. Vuoden 2026 termiinihinta laski ja oli 25,5 euroa/MWh vuoden lopussa (39,6 euroa/MWh vuoden alussa). Päästöoikeuksien (EUA) hinta nousi ja oli 85,4 euroa/tonni vuoden lopussa (75,2 euroa/tonni vuoden alussa). Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2026 laski vuoden alusta (117,0 dollaria/tonni) vuoden loppuun (95,2 dollaria/tonni). Tammikuun lopulla kaasun TTF-termiinihinta oli noin 31,5 euroa/MWh loppuvuodelle 2026. EUA-termiinihinta vuodelle 2026 oli suunnilleen tasolla 84,0 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2026 oli noin 97,0 dollaria/tonni. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 9 Sähkön kulutus | | | ---|---|---|--- TWh | 2025 | 2024 | 2023 Pohjoismaat | 395 | 394 | 386 Kuluvaa vuotta koskevat luvut ovat alustavia tilastotietoja ja voivat muuttua. Lopulliset luvut esitetään vertailutiedoissa. Keskimääräiset hinnat | | | ---|---|---|--- | 2025 | 2024 | 2023 Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh | 39,7| 36,1| 56,4 Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh | 40,5| 45,6| 56,5 Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh | 46,2| 35,8| 51,7 Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh | 16,5| 24,6| 40,0 Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh | 89,3| 79,6| 95,2 CO2, (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO2| 75| 67| 85 Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni | 100| 112| 125 Öljy (Brent front month), USD/bbl | 68| 80| 82 Kaasu (TTF front month), euroa/MWh | 35| 35| 41 Vesivarastot | | | ---|---|---|--- TWh | 31.12.2025 | 31.12.2024 | 31.12.2023 Pohjoismaiset vesivarastot | 90 | 99 | 77 Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo | 84 | 84 | 84 Kuluvaa vuotta koskevat luvut ovat alustavia tilastotietoja ja voivat muuttua. Lopulliset luvut esitetään vertailutiedoissa. Vesivarastojen energiasisältö Pohjoismaissa, TWh Lähde: Nord Pool Vienti/tuonti | | | ---|---|---|--- TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)| 2025 | 2024 | 2023 Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä | -42| -44| -41 Kuluvaa vuotta koskevat luvut ovat alustavia tilastotietoja ja voivat muuttua. Lopulliset luvut esitetään vertailutiedoissa. Sääntely-ympäristö EU hyväksyi toimia venäläisen energian tuonnin lopettamiseksi Joulukuussa 2025 Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat toimista, joilla lopetetaan venäläisen kaasun tuonti ja edistetään vähittäistä luopumista venäläisestä öljystä. Tavoitteena on vähentää EU:n altistumista venäläisiin fossiilisiin polttoaineisiin liittyville toimitusriskeille ja markkinavaihteluille sekä vahvistaa energiahuoltovarmuutta ja vakautta pitkällä aikavälillä. Venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonti päättyy vuoden 2026 loppuun mennessä ja putkikaasun tuonti syksyyn 2027 mennessä, lukuun ottamatta rajattuja ja tarkasti määritettyjä poikkeuksia. Asetuksen mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset monipuolistamissuunnitelmat komission arvioitavaksi. Lisäksi komissio vahvisti aikomuksensa lopettaa Venäjän öljyntuonti asteittain vuoden 2027 loppuun mennessä ja hyväksyä lainsäädäntöehdotus Venäjän ydinmateriaalien tuonnin lopettamiseksi. Tämä laajentaa entisestään EU:n toimia Venäjän energiariippuvuuden suhteen. Fortum tukee koordinoitua luopumista kaiken venäläisen energian käytöstä. Tämä koskee myös ydinmateriaaleja. Fortum on jo monipuolistanut ydinpolttoaineen toimituksiaan länsimaista peräisin olevalla polttoaineella Loviisa 2 -ydinvoimalaitoksella | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 10 vuodesta 2024 alkaen. Koska vaihtoehtoisten polttoaineiden suunnittelu ja lupien hankkiminen vievät paljon aikaa, Fortum tukee investointien kasvattamista länsimaisten polttoaineiden käyttöön ja korostaa, ettei välitöntä irtautumista tule tehdä ilman toimivia vaihtoehtoja. EU sopi vuoden 2040 ilmastotavoitteesta Joulukuussa 2025 Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan sopimukseen Euroopan ilmastolain muuttamisesta ja asettivat sitovan 90 prosentin kasvihuonekaasujen nettovähennystavoitteen vuodelle 2040 vuoden 1990 tasoon verrattuna. Uusi tavoite sisältää 85 %:n kotimaisen päästövähennyksen sekä 5 %:n osuuden korkealaatuisia kansainvälisiä päästövähennysyksiköitä. Sopimus sisälsi myös liikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmän (ETS2) lykkäämisen vuodesta 2027 vuoteen 2028. Useiden teollisuudenalojen huolenaiheiden vuoksi komissiota pyydetään harkitsemaan hitaampaa luopumista ilmaisista päästöoikeuksista 2030-luvulla. Fortum pitää vuoden 2040 ilmastotavoitetta tärkeänä askeleena kohti EU:n pitkän aikavälin ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Vaikka komission alkuperäistä ehdotusta on jossain määrin lievennetty ja useat yksityiskohdat ovat vielä avoinna, päätös tuo pitkän aikavälin näkyvyyttä investoinneille puhtaaseen siirtymään. EU hyväksyi kestävyyssääntelyä koskevan Omnibus-paketin EU:n tavoitteena on keventää sääntelytaakkaa ja vahvistaa kilpailukykyä sujuvoittamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä useilla Omnibus‑paketeilla. Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat kestävän kehityksen Omnibus-paketista joulukuussa. Sovittu paketti sisältää kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja yritysvastuudirektiivin (CSDDD) yksinkertaistamisen. Fortum tukee yleisesti tavoitetta vähentää yritysten sääntelytaakkaa ja parantaa niiden kilpailukykyä. Vaikka tarpeetonta hallinnollista taakkaa kevennetään, Fortumin näkemyksen mukaan Omnibus‑paketilla olisi kuitenkin pitänyt pyrkiä turvaamaan aiemman kestävyyslainsäädännön tavoitteet. Paketin vaikutukset Fortumiin riippuvat viime kädessä kansallisesta täytäntöönpanosta, vaikka raportointivaatimusten odotetaankin vähenevän. Ruotsin kantaverkkoyhtiöllä haasteita kapasiteettireservin hankinnassa Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät ilmoitti 7.10.2025, että 800 MW:n varasähkökapasiteetin (strateginen reservi) hankinta talveksi 2025–2026 ei onnistunut. Kaikki saadut tarjoukset ylittivät tarjousasetuksessa säädetyn enimmäishinnan, joka oli 10 900 euroa/MW. Varakapasiteetin puuttumisella voi olla vakavia seurauksia, kuten sähkökatkoksia ja kuluttajien irtikytkentöjä. Kantaverkkoyhtiö ilmoitti kuitenkin 8.1.2026 sopimuksesta, jolla varmistetaan 350 MW:n strateginen reservi perustuen pääasiassa Etelä-Ruotsissa sijaitsevaan fossiilisia polttoaineita käyttävään Karlshamnsverketin voimalaitokseen (330 MW). Tämä tuli mahdolliseksi hintakaton käsitteen uudelleentulkinnan jälkeen. Fortumin mielestä sääntelyä on tarkistettava, jotta vähäpäästöiset tai fossiilittomat vaihtoehdot voidaan ottaa paremmin huomioon. Suomen datakeskusten veronkorotus luo epävarmuutta sijoittajille Lokakuussa hallitus päätti korottaa datakeskusten sähköveroa 0,05 sentistä/kWh 2,24 senttiin/kWh heinäkuusta 2026 alkaen. Korotuksen kompensoimiseksi hallitus ilmoitti joulukuussa valmistelevansa uutta tukimekanismia, joka otetaan käyttöön myös heinäkuussa 2026. Lähtökohtana on määräaikainen kymmenen vuoden mittainen veronpalautustuki, joka perustuu datakeskuksen kuluttamaan sähköön. Tuen enimmäismäärä on 30 miljoonaa euroa. Fortumin näkemyksen mukaan veronkorotus on erittäin kielteinen signaali sen suhteen, onko Suomi vakaa investointi­ ympäristö kansainvälisille ja kotimaisille sijoittajille. Datakeskukset ovat osa kriittistä infrastruktuuria, ja niillä on tärkeä rooli paitsi yhteiskunnan digitalisoinnissa myös puhtaassa siirtymässä. On tärkeää, että energiaverotus ja energiapolitiikka ovat ennustettavia ja tukevat puhtaaseen siirtymään tehtäviä investointeja. Maatuulivoiman edellytykset muuttuvat Suomessa Marraskuussa hallitus sopi uudesta etäisyysvaatimuksesta, jonka mukaan tuulivoimaloiden on sijaittava vähintään 1,25 kilometrin päässä asuinrakennuksista. Päätös on osa uutta alueidenkäyttölakia, jolla pyritään sääntelemään tuulivoiman sijoittamista ja helpottamaan rakentamista. Hallituksen esitys annetaan vuoden 2026 alussa. Aiemmin ei ollut määritelty erityistä etäisyyttä, vaan etäisyys määritettiin tuulivoimaloiden melun mallintamisen avulla. Fortumin näkemyksen mukaan tuulivoimasääntelyn tiukentaminen ei ole toivottavaa, mutta uusi etäisyysvaatimus on hyväksyttävissä. Segmenttikatsaukset Liiketoimintamalli Fortumilla on kolme raportointisegmenttiä: Generation, Consumer Solutions ja Muut toiminnot. Organisaation tavoitteena on yhtiön tarkoituksen ja strategian menestyksekäs toteuttaminen. Liiketoimintarakenne heijastaa Fortumin vähäpäästöisen sähkön tuotantokokonaisuuden keskeisiä arvoajureita, vahvaa myynnin ja kaupankäynnin osaamista sekä asiakaslähtöisyyttä. Generation-segmentti Generation-segmentti sisältää Hydro Generation, Nuclear Generation, Corporate Customers and Markets ja Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt. Hydro Generation Hydro Generation -liiketoimintayksikkö operoi, ylläpitää ja kehittää Fortumin 4,7 gigawatin (GW) vesivoimaomaisuutta. Yksikön arvonluonnin avaintekijöitä ovat toiminnan turvallisuus sekä kyky optimoida ja lisätä vesivoiman joustavuutta ja käytettävyyttä. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 11 Nuclear Generation Nuclear Generation -liiketoimintayksikkö operoi, ylläpitää ja kehittää Fortumin kokonaan omistamaa 1,0 GW:n Loviisan ydinvoimalaitosta sekä hallinnoi Fortumin omistuksia osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa Suomessa ja Ruotsissa 2,2 GW:n osuudella. Yksiköllä on merkittävää insinööriosaamista, ja se tarjoaa myös asiantuntijapalveluita, jotka kattavat ydinvoimalaitosten koko elinkaaren uuden ydinvoiman rakentamisesta ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. Corporate Customers and Markets Corporate Customers and Markets -liiketoimintayksikkö vastaa Fortumin asiakasyhteistyöstä arvonluonnin edistämiseksi ja pitkäaikaisten kumppanuuksien vahvistamiseksi tarjoamalla ratkaisuja, jotka tukevat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja kasvua. Lisäksi liiketoimintayksikkö vastaa suurista teollisuusasiakkuuksista ja tavoittelee näin pitkän aikavälin arvonluontia lisäämällä sähkön kysyntää Pohjoismaisilla markkinoilla. Liiketoimintayksikkö vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla ja vastaa Consumer Solutions -yksikön sähkönhankinnasta. Renewables and Decarbonisation Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksikkö vastaa kasvusta maatuulivoimassa ja aurinkoenergiassa kehittämällä ja toteuttamalla projekteja. Yksikkö vastaa myös Fortumin kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminnasta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä lämpöliiketoiminnassa. Lisäksi yksikkö tutkii vähäpäästöistä vetyä Pohjoismaissa. Consumer Solutions -segmentti Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa, mukaan lukien asiakaspalvelu ja laskutuspalvelut. Fortum on yli 2 miljoonalla asiakkaallaan Pohjoismaiden suurin sähkötuotteiden tarjoaja. Muut toiminnot -segmentti Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös innovaatio- ja pääomasijoitustoiminnot, liiketoimintoja tukevat konsernitoiminnot ja yritysjohto. Konsernitoimintoja ovat Talous ja rahoitus (Finance), Vastuullisuus ja sidosryhmä­suhteet (Sustainability and Corporate Relations), Henkilöstö (People), Lakiasiat (Legal) sekä IT. Muut toiminnot -segmentti sisältää lisäksi Circular Solutions -liiketoiminnan, pääasiassa akkujen kierrätyksen. Generation Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta pääasiassa Pohjoismaissa. Segmenttiin kuuluvat vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimatuotanto sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lämpöliiketoiminnassa. Generation-segmentti vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla. Se palvelee teollisuus- ja kunta-asiakkuuksia vauhdittaen teollisuuden dekarbonisaatiota ja toimittaen energiaa suuressa mittakaavassa luotettavasti. | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Raportoitu | | Liikevaihto | 3 245| 3 795 \- sähkönmyynti | 2 642| 3 234 josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa 1)| 2 062| 2 302 \- lämmönmyynti | 533| 502 \- muu myynti | 70| 60 Liikevoitto | 912| 1 103 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 2)| 56| 22 Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 501| 355 Henkilöstön lukumäärä | 2 139| 2 053 milj. euroa | 2025 | 2024 Vertailukelpoinen | | Käyttökate (EBITDA) | 1 098| 1 421 Liikevoitto | 893| 1 218 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 2)| 28| -26 Sidotun pääoman tuotto (RONA), % | 11,8| 16,0 Sidottu pääoma | 8 135| 7 608 1)Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. 2)Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisista oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 19). Sähköntuotanto energialähteittäin | | ---|---|--- TWh | 2025 | 2024 Vesivoima, Pohjoismaat | 18,5 | 20,2 Ydinvoima, Pohjoismaat | 22,1 | 24,3 Tuulivoima, Pohjoismaat | 1,0 | 0,9 CHP ja lauhdevoima 1)| 0,7 | 0,8 Yhteensä | 42,3 | 46,2 1)CHP- ja lauhdevoimatuotanto Suomessa ja Puolassa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 12 Pohjoismainen myynti | | ---|---|--- TWh | 2025 | 2024 Sähkönmyynti, Pohjoismaat | 52,4 | 58,9 josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa 1)| 40,1 | 43,8 Sähkönmyynti, Muut | 0,6 | 0,6 Lämmönmyynti, Pohjoismaat | 1,9 | 2,0 Lämmönmyynti, Muut | 3,6 | 3,2 1)Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. Saavutettu sähkönhinta | | ---|---|--- euroa/MWh| 2025 | 2024 Segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa 1)| 51,4| 52,5 1)Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja. Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto pieneni edellisvuoteen verrattuna. Vesivoiman tuotantomäärät laskivat 8 % ja ydinvoiman tuotantomäärät 9 %. Fortumin vesivoiman tuotanto oli selvästi pitkän aikavälin historiallisen keskiarvon alapuolella. Suunnittelemattomien seisokkien, pääasiassa Oskarshamn 3 -laitosyksikön pitkittyneen seisokin, negatiivinen vaikutus ydinvoiman tuotantomääriin oli 3,9 TWh vuonna 2025. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja lauhdevoiman tuotanto jäivät hieman pienemmiksi kuin vertailukaudella. Lämmönmyynti Puolassa kasvoi hieman kylmemmän sään seurauksena. Saavutettu sähkönhinta oli 51,4 euroa/MWh, jossa oli laskua 2 % eli 1,1 euroa/MWh. Hieman alhaisempi saavutettu sähkönhinta johtui alhaisemmista suojaushinnoista, joiden vaikutusta tasoitti onnistunut fyysinen optimointi. Yhdistetty sähkön spot-hinta Fortumin tuotannon hinta-alueilla oli 38,5 euroa/MWh (38,4 euroa/MWh vuonna 2024). Vertailukelpoinen liikevoitto laski selvästi, 325 miljoonaa euroa eli 27 %, ja oli 893 miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat pääasiassa pienemmät vesivoiman ja ydinvoiman tuotantomäärät, alhaisemmat sähkön suojaushinnat, korkeammat kiinteistöverot Ruotsissa ydinvoiman ja vesivoiman osalta sekä suuremmat ydinpolttoainekustannukset. Pjelaxin tuulipuiston tulosvaikutus oli hieman positiivinen mutta alhaisemman sähkönhinnan vuoksi pienempi kuin vertailukaudella. Vertailukaudella uusiutuvan energian liiketoiminnan tulosta vahvisti 16 miljoonan euron myyntivoitto Fortumin jäljellä olleista aurinkovoimaliiketoiminnoista Intiassa. Kaukolämpöliiketoiminnan tulos parani, mihin vaikuttivat pääasiassa alhaisemmat polttoaine- ja hiilidioksidikustannukset, hiilestä luopumiseen liittyvät alaskirjaukset vertailukaudella sekä korkeampi lämmön hinta. Vaikutusta tasoitti sähkön myyntihinnan lasku. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 18 (-115) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen ja Intiassa sijaitsevan omaisuuden arvonalentumisten seurauksena (liite 6). Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 28 (-26) miljoonaa euroa. Joulukuussa 2024 Fortum allekirjoitti sopimuksen, jolla se osti uusiutuvan energian hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä. Kaupan kohteena oli 2,6 GW Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman alkuvaiheen kehityshankkeita, joista vain pienen osan odotetaan etenevän rakennusvalmiiseen vaiheeseen. Velaton kauppahinta oli noin 9 miljoonaa euroa, ja se maksettiin, kun kauppa saatiin päätökseen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Kauppaan sisältyy mahdollisuus myös projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin (earn-out), mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti. Tällä hetkellä sitoumuksia investointeihin ei ole, ja päätöksiä voitaisiin tehdä aikaisintaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Fortum ilmoitti 11.2.2025 aloittaneensa kaksivuotisen esiselvityksen uusien pumppuvesivoimalaitosten rakentamisesta. Fortum arvioi kaupallisia, teknologisia, ympäristöllisiä ja sääntelyyn liittyviä edellytyksiä uusille pumppuvoimalaitoksille Ruotsissa. Mahdollisista tulevista investoinneista tehdään päätökset myöhemmin. Suomessa Fortumin osakkuusyhtiö Kemijoki Oy tutkii pumppuvoiman mahdollisuuksia Pohjois-Suomessa. Fortum ilmoitti 24.3.2025 saaneensa päätökseen laajan selvityksen uuden ydinvoiman kaupallisista, teknologisista ja yhteiskunnallisista edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Selvityksen johtopäätös on, että nykyisillä sähkömarkkinanäkymillä uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos kannattavuus on täysin sähkön markkinahintojen varassa. Fortum jatkaa uuden ydinvoiman kehittämistä pitkän aikavälin vaihtoehtona, jotta yhtiö on valmis vastaamaan ennustettuun asiakaskysynnän kasvuun, mutta ydinvoimalla uutta tarjontaa Pohjoismaihin voidaan saada aikaisintaan 2030-luvun jälkipuoliskolla, mikäli markkina- ja sääntelyolosuhteet ovat oikeat. Huhtikuussa Fortum allekirjoitti sopimuksen Intiassa sijaitsevan uusiutuvan energian kehitysportfolionsa myynnistä Hexa Climate Solutions Pvt Ltd:lle. Kauppa saatiin päätökseen kesäkuun lopussa. Fortum ilmoitti 29.10.2025 edistävänsä luopumistaan hiilen käytöstä investoimalla 85 miljoonaa euroa Zabrzen lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen dekarbonisaatioon Puolassa. Laitoksen peruskorjaus biomassaan ja kierrätyspolttoaineeseen (RDF) pohjautuvaan polttoaineteknologiaan vähentää Fortumin hiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia 0,1 GW ja vuosittaisia suoria fossiilisia hiilidioksidipäästöjä noin 280 000 tonnilla. Investointi toteutetaan vuoden 2025 neljännen neljänneksen ja vuoden 2027 neljännen neljänneksen välisenä aikana. Fortum sai 28.11.2025 päätökseen kehitysportfolion oston saksalaiselta ABO Energyltä, joka on uusiutuvan energian kehityshankkeisiin ja rakentamiseen erikoistunut yritys. Kaupan kohteena oli noin 4,4 GW eri vaiheissa olevia Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman kehityshankkeita. Velaton kauppahinta, noin 40 miljoonaa euroa, maksettiin kaupan toteutuessa. Kauppaan sisältyy mahdollisuus myös projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin (earn-out), jotka maksetaan, mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti. Arvioitu kokonaiskauppahinta, sisältäen tulevat projektikohtaiset lisäkauppahinnat, on noin 61 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä sitoumuksia investointeihin ei ole tehty, ja jokainen investointipäätös riippuu sähkömarkkinoiden tilanteesta ja erityisesti teollisuuden sähkön kysynnän kehityksestä. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 13 Nord Pool, tukkusähkön hinta, 2021–2025, EUR/MWh Consumer Solutions Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Fortum on Pohjoismaiden suurin eri sähkötuotteiden tarjoaja ja sillä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Consumer Solutions tarjoaa sähköä ja siihen liittyviä lisäarvo- ja digitaalisia palveluja pääasiassa vähittäismyyntiasiakkaille. | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Raportoitu | | Liikevaihto | 3 029| 3 073 \- sähkönmyynti| 2 607| 2 635 \- kaasunmyynti| 387| 386 \- muu myynti| 35| 53 Liikevoitto | 127| 122 Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 78| 71 Henkilöstön lukumäärä | 1 134| 1 118 | | milj. euroa | 2025 | 2024 Vertailukelpoinen | | Käyttökate (EBITDA) | 213| 161 Liikevoitto | 122| 76 Sidotun pääoman tuotto (RONA), % | 18,3| 11,2 Sidottu pääoma | 718| 725 Myyntivolyymit | | ---|---|--- TWh | 2025 | 2024 Sähkö | 33,7 | 34,4 Kaasu | 7,6 | 6,9 1)Ei sisällä tukkumyyntiä. Asiakkaiden määrä | | ---|---|--- Tuhatta 1)| 2025 | 2024 Sähkö | 2 250| 2 220 E-mobility 2)| 30| 40 Kaasu | 40| 40 Yhteensä | 2 320| 2 300 1)Pyöristettynä lähimpään 10 000:een. 2)Mitattuna keskimääräisenä neljännesvuoden maksavina asiakkaina. Sähkönmyynti laski 2 %, kun taas kaasunmyynti kasvoi 10 %. Sähkön myyntimäärä pieneni asiakaskunnan pienenemisen ja Pohjoismaiden leudon sään seurauksena. Kaasun myyntimäärien kasvun taustalla oli suurempi asiakaskunta yritysasiakkaille suunnatussa liiketoiminnassa Puolassa. Liikevaihto pieneni 1 %, kun sähkön ja kaasun hinnat laskivat sekä Pohjoismaissa että Puolassa. Tilikauden vertailukelpoinen liikevoitto nousi kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen. Se kasvoi 46 miljoonaa euroa eli 61 % ja oli 122 miljoonaa euroa. Parannus johtui pääasiassa katteiden paranemisesta Puolan yritysasiakkaille suunnatussa | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 14 kaasuliiketoiminnassa ja sähkön myyntikatteiden kasvusta Pohjoismaissa sekä noin 13 miljoonan euron kustannussynergiaeduista, joita syntyi brändien, kuten Telge Energin, yhdistämisistä. Fortum sai 30.6.2025 päätökseen puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energia Sp. z o.o:n yritysoston. Velaton kauppahinta on enintään noin 120 miljoonaa Puolan zlotya (28 miljoonaa euroa). Noin 90 miljoonaa Puolan zlotya (21 miljoonaa euroa) suoritettiin kaupan päätökseen saattamisen yhteydessä. Kaupan yhteydessä sovittu lisäkauppahinta maksetaan tavoitteiden toteutumisen perusteella vuoden 2029 alkuun mennessä. Kaupan myötä Fortumille siirtyi noin 130 000 asiakasta, jotka sisältyvät Fortumin asiakkaiden kokonaismäärään toisesta neljänneksestä alkaen. Orange Energia on raportoitu osana Fortumin Consumer Solutions -segmentin vertailukelpoista liikevoittoa vuoden 2025 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Muut toiminnot Muut toiminnot -segmentti sisältää Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohdon. Muut toiminnot -segmenttiin kuuluu myös Circular Solutions -liiketoiminnot sisältäen pääasiassa akkujen kierrätysliiketoiminnan. | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Raportoitu | | Liikevaihto | 187| 596 \- sähkönmyynti | 0| 5 \- lämmönmyynti | 0| 25 \- jätteiden käsittelyn myynti | 2| 212 \- muu myynti | 185| 355 Liikevoitto | -100| 100 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0| -3 Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 39| 90 Henkilöstön lukumäärä | 1 278 | 1 295 | | milj. euroa | 2025 | 2024 Vertailukelpoinen | | Käyttökate (EBITDA) | -71| -26 Liikevoitto | -91| -116 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 0| -3 Sidotun pääoman tuotto (RONA), %| -38,0| -16,1 Sidottu pääoma| 297| 222 Vertailukelpoinen liikevoitto parani 25 miljoonaa euroa eli 22 % ja oli -91 miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa Circular Solutions -liiketoiminnassa vuonna 2024 päätökseen saatujen omaisuuden myyntien positiivisesta vaikutuksesta. Fortum ilmoitti 12.6.2025 saaneensa päätökseen muutosneuvottelut Taloustoiminnossa sekä Vastuullisuus ja sidosryhmäsuhteet -toiminnossa. Neuvottelujen tuloksena näissä toiminnoissa vähennettiin 62 työtehtävää eläköitymisten, sisäisten siirtojen ja irtisanomisten kautta. Muutosneuvottelut koskivat noin 640:tä työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Muutosneuvottelujen ja tukitoimintojen uudelleenjärjestelyn tavoitteena oli mukauttaa organisaatioita vastaamaan Fortumin nykyistä liiketoimintarakennetta ja toimintamallia sekä parantaa tehokkuutta ja kehittää toimintatapoja. Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit Vuonna 2025 investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin olivat 617 (516) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 500 (483) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 6). | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Investoinnit käyttöomaisuuteen | | Aineettomat hyödykkeet | 64| 81 Aineelliset hyödykkeet | 436| 403 Yhteensä | 500| 483 | | Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | | Tytäryritysosakkeet | 78| 0 Osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet | 27| 19 Muut sijoitukset | 12| 14 Yhteensä | 117| 33 Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti: | | | | | ---|---|---|---|---|--- | Tyyppi | Sähköntuotanto- kapasiteetti, MW| Lämmöntuotanto- kapasiteetti, MW| Investointi milj. euroa | Toimitus alkoi/ alkaa Kasvuinvestoinnit | | | | | Loviisa, Suomi | Ydinvoima | Käyttöiän jatkaminen, 38| | 1 000 | Espoo Clean Heat, SuomiEspoo ja KirkkonummiNuijala, Espoo| Hukkalämmön talteenotto, lämmityksen sähköistäminenSähkökattila| | 360 50| 300| I/2026 Czestochowa, Puola | Biomassa | Dekarbonisaatio | Dekarbonisaatio | 100 | IV/2026 Zabrze, Puola | Biomassa, kierrätyspolttoaine| Dekarbonisaatio | Dekarbonisaatio | 85 | IV/2027 Kunnossapitoinvestoinnit | | | | | Vesivoimahankkeet | Vesivoima | 42 | | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 15 Generation Kasvuinvestoinnit Suomen hallitus myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kummallekin yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Uuden lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 180 TWh päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuosina 2023–2050 ovat arviolta miljardi euroa. Jokainen investointihanke arvioidaan ja päätetään erikseen. Fortum ilmoitti 29.5.2024, että Loviisan ydinvoimalaitoksen matalapaineturbiinit modernisoidaan osana voimalaitoksen käyttöiän jatkoon liittyviä investointeja. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980. Yksiköiden aiemmat käyttöluvat ovat voimassa vuoteen 2027 ja vuoteen 2030. Fortum tukee Espoon kaupungin tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, ensisijaisesti Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueiden kaukolämmön tuotannon ja jakelun dekarbonisaatiolla. Espoo Clean Heat -hanke on erinomainen esimerkki tehokkaasta dekarbonisaatiosta ja laajamittaisesta siirtymisestä paikalliseen omavaraiseen lämmitykseen esimerkiksi lisäämällä joustavaa sähköpohjaista tuotantoa sähkökattiloiden ja ilma-vesilämpöpumppujen avulla. Fortumin kokonaisinvestointi Espoo Clean Heat -ohjelmassa on noin 300 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2023 Fortum ilmoitti päättäneensä noin 225 miljoonan euron investoinneista ohjelman hankkeisiin vuosina 2023–2027. Vuonna 2025 Espoo Clean Heat -investoinneista toteutui 101 miljoonaa euroa, ja Fortumin investoinnit ohjelmaan vuoden 2023 alusta alkaen olivat yhteensä noin 232 miljoonaa euroa. Suurimmat uudet kohteet ovat kaksi hanketta Espoossa ja Kirkkonummella, jotka hyödyntävät sähkökattiloita, lämpöpumppuja ja myöhemmin myös hukkalämpöä Microsoftin suunnitelluista suuren mittakaavan datakeskuksista, sekä uusi sähköpohjainen lämmöntuotantolaitos Nuijalan alueella Espoossa. Näiden laitosten lämmöntuotantokapasiteetti on 410 MW ja tuotanto on alkanut lämmityskaudella 2025–2026. Hiilen käyttö lopetettiin huhtikuussa 2024 yli vuoden aikataulua edellä. Fortum ilmoitti 29.10.2024 investoivansa 100 miljoonaa euroa Czestochowan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen dekarbonisaatioon Puolassa. Czestochowan laitoksen siirtyminen biomassapohjaiseen polttoaineteknologiaan vähentää Fortumin hiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia 0,1 GW:lla 0,9 GW:iin ja vuosittaisia suoria hiilidioksidipäästöjä noin 175 000 tonnilla. Investointi toteutetaan vuoden 2024 neljännen neljänneksen ja vuoden 2026 neljännen neljänneksen välisenä aikana. Fortum ilmoitti 29.10.2025 edistävänsä luopumistaan hiilen käytöstä investoimalla 85 miljoonaa euroa Zabrzen lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksen dekarbonisaatioon Puolassa. Laitoksen peruskorjaus biomassaan ja kierrätyspolttoaineeseen (RDF) pohjautuvaan polttoaineteknologiaan vähentää Fortumin hiileen perustuvaa tuotantokapasiteettia 0,1 GW ja vuosittaisia suoria fossiilisia hiilidioksidipäästöjä noin 280 000 tonnilla. Investointi toteutetaan kuluvan vuoden neljännen neljänneksen ja vuoden 2027 neljännen neljänneksen välisenä aikana. Kunnossapitoinvestoinnit Fortum ylläpitää ja päivittää jatkuvasti vesivoiman tuotantolaitoksiaan, ja sillä on käynnissä useita vesivoimalaitosten kunnostus- ja modernisointihankkeita. Tästä syntyvän kapasiteetin lisäyksen arvioidaan olevan yhteensä noin 42 MW vuoteen 2031 mennessä. Muut toiminnot Heinäkuussa 2022 Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow’ssa Skotlannissa 50/50-omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kesäkuussa 2024 Macquarie Asset Management ilmoitti myyvänsä 50 %:n osuutensa laitoksesta Gren Energylle. Kun South Clyden jätteenpolttolaitos on valmistunut, sen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 350 000 tonnia jätettä. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin keskimääräistä vuotuista sähkönkulutusta. Laitoksen kaupallisen toiminnan odotetaan käynnistyvän vuoden 2026 loppuun mennessä. Tutkimus ja kehitys Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on olennainen osa Fortumin strategiaa. Nykyisten liiketoimintojensa rinnalla yhtiö tutkii ja kehittää vähäpäästöiseen energiaan liittyviä uusia kasvuratkaisuja. Fortumin tavoitteena on olla energiateknologian ja sovelluskehityksen edelläkävijä. Fortum kiihdyttää innovaatiotoimintaa ja uusien ratkaisujen kaupallistamista vahvistamalla omaa kehitystyötään ja digitalisaation hyödyntämistä sekä solmimalla kumppanuuksia maailman johtavien toimittajien, teknologia- ja palveluyritysten sekä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Fortum investoi suoraan ja välillisesti lupaavia uusia innovaatioita kehittäviin kasvuyrityksiin, jotka keskittyvät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, joustavuuteen, tai vauhdittavat siirtymää kiertotalouteen. Fortum investoi myös teknologioihin, jotka tukevat nykyisen tuotannon ja järjestelmien parempaa hyödyntämistä ja jotka voivat luoda uusia markkinoita ja tuotteita Fortumille. Fortum pyrkii jatkuvasti kehittämään vähäpäästöisen energian ratkaisuja sekä ratkaisuja, jotka parantavat resurssi- ja systeemitehokkuutta. Fortum rakentaa vedyntuotannon koelaitosta (2 MW) Loviisaan. Rakentaminen alkoi vuonna 2024 ja se eteni vuoden 2025 aikana. Laitoksen käyttöönotto toteutui ennen vuoden loppua, mikä mahdollisti ensimmäisen vedyn tuotannon jo vuonna 2025\. Koelaitoksen on suunniteltu toimivan määräaikaisen kahden vuoden ajanjakson vuosien 2026 ja 2028 välillä. Kokonaisuudessaan pilottiprojektiin liittyvä tutkimus- ja kehityspanos on noin 17 miljoonaa euroa. Tutkimuksen painopisteet liittyvät vetytehtaan turvallisuuteen, joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä prosessien optimointiin. Fortum raportoi tutkimus- ja kehitysmenot vuositasolla. Vuonna 2025 Fortumin tutkimus- ja kehitysmenot olivat 36 (31) miljoonaa euroa eli 0,7 % (0,5 %) liikevaihdosta. | | | ---|---|---|--- milj. euroa tai kuten merkitty | 2025 | 2024 | 2023 Tutkimus- ja kehittämismenot | 36| 31| 56 \- % liikevaihdosta | 0,7| 0,5| 0,8 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 16 Muutokset konsernin johdossa Karin Svenske Nyberg (DI) aloitti konsernin henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 1.5.2025. Lisäksi Kati Levoranta (OTK, MBA) aloitti konsernin lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 1.6.2025. Varsinainen yhtiökokous 2025 Fortum Oyj:n vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous pidettiin 1.4.2025 Finlandia-talolla Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 1,40 euroa osaketta kohti, mikä vastaa yhteensä 1 256 170 251 euroa. Jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Osingon täsmäytyspäivä oli 3.4.2025, ja osinko maksettiin 10.4.2025. Yhtiökokous päätti myöntää vastuuvapauden tilikaudelta 2024 kaikille vuoden 2024 aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille. Yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2024. Yhtiökokouksen tekemä päätös on neuvoa-antava. Yhtiökokous päätti kannattaa yhtiön päivitettyä toimielinten palkitsemispolitiikkaa. Yhtiökokouksen päätös asiassa on neuvoa-antava. Hallitus Yhtiökokous päätti yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tekemän ehdotuksen mukaisesti, että hallituksen kiinteämääräisten vuosipalkkioiden korottamisen lisäksi aiemmin käytössä olleista kiinteistä valiokuntapalkkioista luovutaan palkkiorakenteen yksinkertaistamiseksi. Hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja hallituksen muille jäsenille maksetaan kiinteä vuosipalkkio vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä alkaneelta ja vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta seuraavasti: • hallituksen puheenjohtaja: 155 000 euroa • hallituksen varapuheenjohtaja: 85 000 euroa • valiokuntien puheenjohtajat: 85 000 euroa siinä tapauksessa, ettei valiokunnan puheenjohtaja samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana • hallituksen jäsen: 68 000 euroa. Hallituksen jäsenelle lisäksi maksettava kokouspalkkio, joka maksetaan myös hallituksen valiokuntakokouksista, on 1 000 euroa kultakin kokoukselta tai 2 000 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 1 000 euroa. Jäsenen matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus vuodelta 2025 on julkistettu. Mikäli osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa edellä mainittuna ajankohtana yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvän syyn vuoksi, osakkeet hankitaan myöhemmin tai vuosipalkkio maksetaan kokonaisuudessaan rahana. Kokouspalkkiot maksetaan kokonaisuudessaan rahana. Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenmäärä pysyy ennallaan ja koostuu yhteensä yhdeksästä jäsenestä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien. Yhtiökokous päätti valita hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Mikael Silvennoinen, varapuheenjohtajaksi Jonas Gustavsson, ja jäseniksi Ralf Christian, Luisa Delgado, Marita Niemelä, Teppo Paavola, Johan Söderström, Vesa-Pekka Takala ja uutena jäsenenä Stefanie Kesting. Tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajien palkkiot tilikausille 2025 ja 2026 maksetaan yhtiön hyväksymien laskujen perusteella. Yhtiökokous päätti valita uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 2025 Deloitte Oy:n, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen ja päävastuulliseksi kestävyysraportointitarkastajakseen KHT, KRT Jukka Vattulaisen. Yhtiökokous päätti valita yhtiön tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle 2026 KPMG Oy Ab:n, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen ja päävastuulliseksi kestävyysraportointitarkastajakseen KHT, KRT Kirsi Jantusen. Lahjoitukset Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä yhteensä enintään 1 000 000 euron suuruisista lahjoituksista satunnaiseen hätäapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin tarpeen mukaan, sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. 2.2.2026 mennessä valtuutuksesta on käytetty yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin 347 500 euroa ja satunnaiseen hätäapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin 240 000 euroa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa ei suoritettu äänestyksiä. Kokousta edeltäneiden ennakkoäänien perusteella Suomen osakeyhtiölain edellyttämä enemmistö oli äänestänyt kaikkien yhtiökokoukselle esitettyjen ehdotusten puolesta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 17 Hallituksen päätökset Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus valitsi keskuudestaan henkilöstö- ja palkitsemis­ valiokunnan puheenjohtajaksi Mikael Silvennoisen, sekä jäseniksi Luisa Delgadon ja Teppo Paavolan. Hallitus valitsi tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi Vesa-Pekka Takalan, sekä jäseniksi Mikael Silvennoisen ja Stefanie Kestingin. Hallitus valitsi lisäksi teknologia- ja investointivaliokunnan puheenjohtajaksi Ralf Christianin, sekä jäseniksi Jonas Gustavssonin, Marita Niemelän ja Johan Söderströmin. Muut merkittävät tapahtumat tilikaudella Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta toimitti 17.12. yhtiön hallitukselle ehdotuksensa vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle. Fortum Oyj:n hallitus päätti 15.12. yhtiön avainhenkilöstön ja ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinohjelman (Long-term Incentive -ohjelma, LTI) vuosien 2026–2028 ansaintajaksosta (LTI-jakso). LTI-jakso on osa yhtiön käynnissä olevaa LTI-ohjelmaa ja noudattaa samoja periaatteita kuin edellinen LTI-jakso. LTI-jakson suoritusmittarit tukevat Fortumin strategian toteuttamista. Fortumin strategian painopisteitä ovat energian toimittaminen luotettavasti asiakkaille ja teollisuuden dekarbonisaation edistäminen sekä uudistuminen ja kehittyminen. Suoritusmittarit seuraavat myös yhtiön kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden toteuttamista. Fortumin osakkeen kokonaistuotto suhteessa valittuihin eurooppalaisiin energiayhtiöverrokkeihin on edelleen myös vuosien 2026–2028 LTI-jakson suoritusmittarina. Muita suoritusmittareita ovat pitkäaikaisten sähkönmyyntisopimusten (PPA) osuuden kasvattaminen osana normaalia sähköntuotannon suojausta ja kestävyysmittarit liittyen uusiutuvan energiatuotannon valmiuksien rakentamiseen mahdollisia tulevaisuuden investointeja varten sekä tieteeseen perustuviin päästövähennyksiin (Science Based Targets initiative, SBTi 1,5 celsiusastetta). Uusi joustavuustavoite tähtää käyttövalmiin joustavuuden kasvattamiseen ja uusiutuvan energian tuotannon aiheuttaman hintavaihtelun hyödyntämiseen. 2026–2028 LTI-jakson suoritettavat palkkiot maksetaan keväällä 2029, jos suoritustavoitteet on saavutettu. 2026–2028 LTI-jakso koskee enimmillään noin 120 henkilöä mukaan lukien Fortumin johtoryhmän jäsenet. Hallitus on päättänyt myös käynnistää rajoitetun osakeohjelman 2026–2028 (Restricted Share -ohjelma, RS) täydentämään LTI-ohjelmaa sekä varata osakkeita keväällä 2029 mahdollisesti maksettavia palkkioita varten. Osakeohjelmassa palkkiona luovutettavien osakkeiden enimmäismäärän odotetaan olevan 2026–2028 LTI-jakson osalta noin 750 000 osaketta ja 2026–2028 RS-jakson osalta enintään 80 000 osaketta. Näkymät Lyhyellä aikavälillä toimintaympäristöön vaikuttavat voimakkaat geopoliittiset jännitteet, kuten Yhdysvaltojen kauppapolitiikka, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja epävakautta yleisiin talousnäkymiin ja voivat vaikuttaa kansainvälisiin tuotantoketjuihin ja hyödykemarkkinoihin. Korkojen laskusta huolimatta geopoliittiset riskit, lisääntynyt epävarmuus ja heikentynyt näkyvyys voivat aiheuttaa haasteita suurille teollisuusinvestoinneille Pohjoismaissa. Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvuvauhtiin vaikuttavia tekijöitä ovat makrotaloudellinen ja väestökehitys, energiatehokkuuden parantaminen ja energiaintensiivisten alojen – kuten eri teollisuudenalojen, datakeskusten, liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen – dekarbonisaatio suoran sähköistämisen ja pitkällä aikavälillä vihreän vedyn avulla. Suojaukset Vuoden 2025 lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 41 euroa/MWh vuodelle 2026 ja 55 % hintaan 40 euroa/MWh vuodelle 2027. Fortumin suojausasteet ja -hinnat sisältävät sen ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoiman tukkumyynnin tuotantomäärät. Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin. Marraskuussa 2025 Fortum asetti strategisen tavoitteen, jonka mukaan suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla on yli 25 % vuoden 2028 loppuun mennessä (aikaisempi tavoite: >20 % vuoden 2026 loppuun mennessä). Tavoitteen saavuttamista päivitetään kerran vuodessa konsernin koko vuoden tuloksen yhteydessä. Vuoden 2025 lopussa suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla oli noin 19 %. Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu sähköfutuurien markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko futuurien markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on suojannut pääasiassa kahdenvälisillä sopimuksilla, ja altistuminen futuurien markkinapaikalla on vähentynyt selvästi. Fortum jatkaa kahden kanavan käyttöä suojauksessa: kahdenvälisiä järjestelyjä ja kaupankäyntiä markkinapaikalla markkinoiden likviditeetistä ja taloudellisesta optimoinnista riippuen. Generation Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Vesi-, ydin- ja tuulivoiman vuotuinen tukkumyynnin tuotanto on noin 47 TWh. Vuonna 2025 tukkumyynnin tuotanto oli 41,6 TWh. Vuonna 2026 ydinvoimatuotannon arvioidaan olevan 24–24,5 TWh:n tasolla. Fortumin normalisoidun tukkumyynnin tuotantoportfolion alueellisesti painotettu yhdistetty hinta jakautuu seuraavasti: Suomi noin 46 %, Ruotsin SE3-alue noin 37 % ja Ruotsin SE2-alue noin 17 %. Määrät riippuvat erilaisista kriteereistä, kuten seisokeista, vesitilanteesta ja muusta markkinadynamiikasta. Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 47 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa (jos vuotuinen tuotanto on normaalilla tasolla). Fortumin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla sekä marginaalin, joka saavutetaan vesi- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla. Vuonna 2026 saavutettuun sähkönhintaan sisältyvän vuotuisen optimointimarginaalin arvioidaan olevan koko tukkumyynnin tuotannon osalta noin 8–10 euroa/MWh (aikaisemmin 6–8 euroa/MWh). Vuodelle 2027 ja siitä eteenpäin ohjeistus on 6–8 euroa/MWh. Optimointimarginaali vaihtelee yleisen | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 18 markkinatilanteen, volatiliteetin tason sekä sähkön ja ympäristöarvotuotteiden markkinahintojen mukaan. Vuonna 2025 Fortumin optimointimarginaali oli 9,7 euroa/MWh. Ruotsissa vuotuinen kiinteistövero nousi noin 30 miljoonalla eurolla vuodesta 2025 alkaen. Uusi, noin 45 miljoonan euron vuotuinen taso on voimassa vuoden 2030 loppuun saakka, ja osa kustannuksesta kirjataan tuotannon sähkönhankinnan kuluksi. Toiminnan tehostaminen Fortumin vähensi vuotuisia kiinteitä kustannuksiaan 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Kustannusvähennys vastaa noin kymmentä prosenttia konsernin vuoden 2022 kiinteistä kustannuksista. Fortum arvioi, että uusi kiinteä kulupohja vuonna 2026 on noin 870 miljoonaa euroa mukaan lukien kiinteisiin kuluihin kohdistuva 20 miljoonan euron kiinteistöveron korotus Ruotsissa vuodesta 2025 alkaen. Osana tehostamisohjelmaa Consumer Solutions -segmentin kustannussäästöt vuoden 2024 brändifuusioista olivat noin 13 miljoonaa euroa vuonna 2025. Lisäksi toimenpiteet vuoden aikana käytyjen Taloustoiminnon ja Vastuullisuus ja sidosryhmäsuhteet -toiminnon muutosneuvotteluihin liittyen laskivat kustannuksia. Neuvottelujen tuloksena näissä toiminnoissa vähennettiin 62 työtehtävää eläköitymisten, sisäisten siirtojen ja irtisanomisten kautta. Fortum arvioi vertailukelpoisen liikevoittonsa kasvavan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä verrattuna 930 miljoonaan euroon eli vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen loppua edeltävien 12 kuukauden tasoon. Kasvu perustuu Fortumin omaan toimintaan, kuten laitosten käytettävyysasteen parantamiseen, toiminnan tehostamiseen ja orgaaniseen kasvuun. Arvio ei sisällä vaikutuksia investoinneista, yritysostoista tai sähkön hinnan muutoksista. Verotus Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen odotetaan olevan tasolla 18–20 % vuonna 2026. Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat vertailukelpoisten voittojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Investoinnit Fortum arvioi, että konsernin pääomainvestoinnit ovat noin 2,0 miljardia euroa vuosina 2026–2030 pois lukien yritysostot. Summa sisältää noin 750 miljoonan euron kasvuinvestoinnit sekä noin 250 miljoonan euron vuotuiset kunnossapito­ investoinnit. Fortumilla on mahdollisuus investoida lisäksi noin 2,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, mikäli houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia ilmaantuu. Päätettyjen pääomainvestointien arvioidaan olevan vuonna 2026 noin 550 miljoonaa euroa pois lukien yritysostot. Oikeudenkäynnit RAOS Project Oy:llä ja JSC Rusatom Energy Internationalilla ja Fennovoima Oy:llä on käynnissä Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely liittyen Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen EPC-sopimukseen. RAOS Project Oy vaati myös Fortumin ja eräiden muiden osapuolten liittämistä kyseiseen menettelyyn. Fortum on vastustanut välimiesoikeuden toimivaltaa useilla perusteilla. Välimiesoikeus on helmikuussa 2025 antamassaan partial award -välitystuomiossa päättänyt, ettei sillä ole toimivaltaa ratkaista Fortumia vastaan esitettyjä vaatimuksia. Välimiesoikeuden antama partial award -välitystuomio on lopullinen, eikä välimiesmenettely näin ollen jatku Fortumin osalta. Oikeudenkäynneistä on lisätietoa tilinpäätöksen liitetiedossa 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 19 Riskienhallinta Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet Fortumin riskienhallinnan viitekehys on suunniteltu tukemaan liiketoimintaa hallitsemaan riskejä tehokkaasti ja varmistaa asiaankuuluvien säännösten noudattaminen. Riskienhallinnan viitekehys on kuvattu sisäisessä dokumentaatiossa riskienhallinnan merkityksen ymmärtämisen varmistamiseksi. Kehys määrittelee keskeiset periaatteet, prosessit ja riskien hallitsemiskeinoja. Mikäli riski toteutuisi, sillä voi olla olennainen negatiivinen vaikutus Fortumin nykyiseen tai tulevaan liiketoimintaan, maineeseen, työntekijöihin, ympäristöön tai kolmansiin osapuoliin. Riskienhallinnan viitekehys on suunniteltu tukemaan Fortumin hallitusta, tarkastus- ja riskivaliokuntaa, Fortumin johtoryhmää sekä operatiivista liiketoimintaa riskienhallintaan liittyvien tehtävien hoitamisessa. Riskinhallintajärjestelmien tavoitteena on: • Tukea Fortumin hallitusta ja johtoryhmää strategian kehittämisessä • Tukea liiketoimintaa strategian toteuttamisessa • Tukea liiketoimintaa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa pitäytyen riskinottohalukkuuden puitteissa siten, että konsernin kyky täyttää sen taloudelliset sitoumukset sekä luottoluokituksen ylläpito vähintään tasolla BBB eivät vaarannu • Varmistaa, että konserniin kohdistuvat merkittävät riskit, mahdollisuudet ja epävarmuudet ymmärretään, ja • Tukea onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja Fortumin sellaisen toiminnan ennaltaehkäisyä, joilla voi olla haitallinen vaikutus työntekijöiden tai kolmansien osapuolten terveyteen, turvallisuuteen, työ- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, sekä sellaisten tapahtumien ennaltaehkäisyä, joilla voi olla haitallinen vaikutus ympäristöön, Fortumin omaisuuteen tai maineeseen. Riskienhallinnan toimintamallit Pääperiaate on, että riskienhallinta tapahtuu siellä missä riskit ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen liiketoimintayksikön ja konsernitoiminnon johto on vastuussa omaan vastuualueeseen kohdistuvien riskien hallinnasta. Jokaiselle riskille nimetään riskin omistaja varmistamaan, että riskiä hallitaan asianmukaisesti. Fortumin riskienhallintaa valvoo hallitus. Fortumin toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan tehokkuudesta ja kattavuudesta konsernitasolla sekä siitä, että riskinotto pysyy hallituksen hyväksymän riskinottohalukkuuden rajoissa. Fortumilla on komiteoita, jotka tukevat ja seuraavat riskienhallinnan toteutumista. Fortumin tarkastus- ja riskivaliokunnan vastuulla on valvoa yhtiön riskienhallintajärjestelmien riittävyyttä, tarkistaa vuosittain konsernin riskipolitiikka sekä arvioida säännöllisesti merkittävimmät riskit, mahdollisuudet ja epävarmuudet. Fortumin johtoryhmän riskikomitea tukee toimitusjohtajaa hänen vastuissaan riskienhallinnan varmistamisessa. Konsernin riskienhallintayksikköä johtaa riskienhallintajohtaja, joka raportoi talousjohtajalle. Riskienhallintayksikkö tuottaa ohjeita, menetelmiä ja työkaluja, jotka tukevat liiketoimintoja tehokkaiden riskienhallintaprosessien toteuttamisessa. Konsernin riskienhallintayksikkö vastaa liiketoimintayksiköiden ja konsernitoimintojen riskienhallintatoimenpiteiden valmiuden arvioinnista ja raportoinnista. Riskienhallintayksikkö vastaa myös merkittävien riskien riippumattomasta valvonnasta ja raportoinnista Fortumin johtoryhmän riskikomitealle, Fortumin johtoryhmälle, hallituksen tarkastus- ja riskivaliokunnalle sekä yhtiön hallitukselle. Konsernin riskipolitiikkarakenne Fortumin hallitus hyväksyy konsernin riskipolitiikan ja toimitusjohtaja hyväksyy Fortumin riskienhallintaohjeet, mukaan lukien ohjeet, jotka kattavat koko konsernissa sovellettavat ohjeet liittyen yritysriskeihin, hyödykemarkkinariskeihin, vastapuoli- ja luottoriskeihin sekä likviditeettiriskeihin. Fortumin liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot julkaisevat tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita, joissa kerrotaan, miten konsernin riskipolitiikkaa ja siihen liittyviä riskienhallintaohjeita toteutetaan eri organisaatioissa. . | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 20 Jatkuvan parantamisen periaate Riskienhallintaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on optimoitu ja jatkuvasti kehittyvä riskienhallintaprosessi. Riskienhallintaprosessia arvioidaan vuosittain itsearviointimenettelyjen avulla. Tulosten perusteella konsernin riskienhallintayksikkö määrittää riskienhallinnan kehitystavoitteet. Fortumin arvojen mukaisesti riskienhallinnan merkitystä korostetaan lisäämällä henkilöstön riskitietoisuutta ja korostamalla riskitietoisen päätöksenteon myönteisiä piirteitä. Riskienhallintaprosessi Riskienhallintaprosessi koostuu riskin tunnistamisesta, arvioinnista, hallintatoimenpiteistä ja valvonnasta. Riskienhallintaprosessi kytkeytyy strategian muodostamiseen ja pääoman kohdentamiseen, tavoitteiden asettamiseen sekä pitkän aikavälin ennustamiseen. Prosessi on osa operatiivista ja liiketoiminnan johtamista, sisältäen Fortumin investointiprosessit ja projektien hallinnan. Fortumin riskienhallintaprosessi on suunniteltu tukemaan tehokasta riskienhallintaa ja varmistamaan, että riskejä valvotaan ja seurataan säännöllisesti. Riskien tunnistaminen perustuu säännöllisesti toteutettavaan järjestelmälliseen prosessiin, joka sisältää riskien syntymissyiden analysoinnin sekä arvioinnin seurauksista, jos riski realisoituisi. Riskit arvioidaan sekä vaikutukseltaan että toteutumistodennäköisyydeltään. Riskejä arvioidaan pääosin rahallisen vaikutuksen perusteella suhteessa ennustettuun tulokseen ja/tai kassavirtoihin, mutta myös terveyden, turvallisuuden, yhteiskunnan sekä ympäristön ja maineen näkökulmista, jos merkityksellistä. Riskejä hallitaan erilaisin toimenpitein, kuten hyväksymällä, välttämällä, pienentämällä tai siirtämällä riskiä. Valittu toimintatapa riippuu riskin luonteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista. Riskienvalvontaprosesseihin ja -menettelyihin kuuluu riskien validointi, seuranta, ryhmittely ja raportointi. Nämä prosessit on suunniteltu varmistamaan, että toiminta on linjassa soveltuvien ulkoisten säädösten ja suositusten, kuten myös sisäisten hyväksyttyjen ohjeiden kanssa. Tämä sisältää kontrollit, joilla varmistetaan, että riskit pysyvät määritetyn riskinottohalukkuuden ja mandaattien puitteissa, vastapuoli- ja hyödykemarkkina- ja likviditeettiriskeihin liittyen. Riskiympäristö Fortum altistuu edelleen useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vahinkoriskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Osakkuus- ja yhteisyrityksillä on omat riskienhallintajärjestelmänsä. Fortumin pääasialliset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB, OKG AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoja epäsuorista riskeistä saa edellä mainittujen yhtiöiden omista vuosiraporteista. Fortum altistuu myös kestävään kehitykseen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisätietoja olennaisista kestävyysriskeistä löytyy osiossa 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 21 Strategiset riskit Yksi Fortumin strategian tärkeimmistä tavoitteista on vähentää konsernin strategisia liiketoimintariskejä. Pohjoismainen sähkön hintariski on edelleen Fortumin suurin yksittäinen avaintekijä ja taloudellinen riski, koska Fortumin tuotanto-omaisuus sijaitsee pääasiassa Pohjoismaissa. Fortumille on ensiarvoisen tärkeää pienentää tätä markkinariskiä ja hallita myös sen suojaamiseen liittyvää luotto- ja likviditeettiriskiä. Tärkeimmät keskeisimmät strategiset riskit liittyvät liiketoiminta- ja/tai sääntely-ympäristö kehitykseen tavoilla, jota ei ole osattu ennakoida ja joihin ei ole varauduttu. Maineeseen liittyvä riski voi syntyä, mikäli Fortum ei saavuta julkisesti viestimiään ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteittaan. Koska vastuullisuus on keskeinen osa Fortumin strategiaa ja liiketoimintaa, voi mahdollinen ristiriita ilmoitettujen sitoumusten ja todellisen suoriutumisen välillä heikentää sidosryhmien luottamusta, sijoittajien uskoa sekä yhtiön sosiaalista toimilupaa. Fortum vähentää aktiivisesti toimintansa hiilidioksidipäästöjä siirtymäsuunnitelman mukaisesti (lisätietoa kappaleessa 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma), lisää vähähiilisen energiantuotannon osuutta ja kehittää uusiutuvan energian hankkeita. Edistymistä seurataan säännöllisillä suorituskyvyn arvioinneilla ja läpinäkyvällä raportoinnilla. Fortum tekee myös strategisia kumppanuuksia teollisuuden päästövähennysten vauhdittamiseksi ja tukee vähähiilisten energiaratkaisujen kehittämistä asiakastarpeisiin. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus aiheuttaa edelleen merkittäviä toiminnallisia ja liiketoimintariskejä Fortumille sähkön ja lämmöntuotannon omistajana ja operaattorina Pohjoismaissa ja Puolassa. Tulevaisuuden energiamarkkina-, sääntely- ja ilmastoskenaariot sekä skenaariot nykyisen geopoliittisen tilanteen kehittymisestä, mukaan lukien niiden vaikutukset Fortumin nykyisiin ja mahdollisiin uusiin liiketoimintoihin, päivitetään säännöllisesti ja niitä käytetään strategian kehittämisessä. Riskit, jotka voivat haitata Fortumia strategian toteuttamisessa, arvioidaan ja raportoidaan osana säännöllisiä strategiatarkastuksia. Liiketoimintaympäristö Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä, toiminnan pääpainon ollessa Pohjoismaissa, ja on siten alttiina poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen markkinoilla, joilla Fortum toimii. Maailmanlaajuinen tilanne on kärjistynyt entisestään konfliktien lisääntyessä ja geopoliittisen epävarmuuden kasvaessa. Useat alueelliset kiistat ovat pahentuneet, mikä on lisännyt epävakautta ja turvattomuutta energiaa tuottavilla alueilla. Tämä voi häiritä energiatoimitusketjuja ja herättää huolta energiahuollon turvallisuudesta. Ukrainan sodan mahdollinen kärjistyminen voi lisätä riskiä Venäjän federaation vihamielisistä toimista ulkomaisia yrityksiä kohtaan. Tällä voi olla vakavia seurauksia, kuten sabotointiriskin kasvaminen – mukaan lukien suorat fyysiset tai kyberhyökkäykset esimerkiksi Fortumin toimintamaiden energiainfrastruktuuriin. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 22 Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on myös voimistanut nationalistisen politiikan ja protektionismin suuntausta, mikä voi johtaa uusiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin, mikä puolestaan voi vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palveluiden kysyntään, tuotantokykyyn, omaisuusarvoihin ja rahoituksen saatavuuteen. Voidakseen reagoida nopeasti muutoksiin markkinoilla ja kuluttajien käyttäytymisessä Fortum seuraa jatkuvasti liiketoimintaympäristön kehittymistä maissa, joissa sillä on toimintoja. Investointi- ja yrityshankintariskit Fortum tarkastelee jatkuvasti liiketoimintaportfoliotaan tunnistaakseen strategisia mahdollisuuksia yritysostoihin, investointeihin tai yritysmyynteihin. Yritysmyyntien osalta mahdollisia kohteita voidaan tunnistaa, mutta tällaisten transaktioiden onnistunut toteuttaminen voi olla haastavaa. Sellaiset tekijät kuten rajallinen kilpailu markkinoilla, mahdolliset rajoitukset tiettyjen ulkomaisessa omistuksessa olevien liiketoiminta-alueiden myyntiin tai muut mahdolliset rajoitukset voivat tehdä myynnin vaikeaksi, tai myynnistä ei saada odotettua tuottoa. Yritysostojen osalta strategisesti sopivista kohteista käytävä kilpailu voi nostaa hintoja, mikä saattaa vähentää niiden houkuttelevuutta Fortumille. Riskit liittyen yrityshankintoihin, -myynteihin ja investointeihin hallitaan osana investointiprosessia. Riskit tunnistetaan, arvioidaan ja lievennetään sisäisten menettelytapojen mukaisesti ennen investointipäätöksen tekoa. Riskejä seurataan ja valvotaan koko toteutusvaiheen ajan. Suurten projektien riskejä hallitaan sopimusrakenteilla ja vakuutusturvalla. Liiketoimintakumppaniin liittyvien riskien arviointi tehdään ennen yhteisyrityksiin tai muihin merkittäviin kumppanuussopimuksiin sitoutumista. Energia- ja ilmastopoliittiset sekä sääntelyriskit Energialiiketoimintaan kohdistuu voimakkaasti sekä kansallisia että EU-tason energia- ja ilmastopoliittisia päätöksiä ja sääntelyä. Fortumin strategia pohjautuu erilaisiin skenaarioihin tulevaisuuden sääntely-ympäristön kehityksestä sekä olemassa olevissa että mahdollisissa uusissa liiketoiminnoissa ja markkina-alueissa. Toimintaympäristön monimutkaisuus ja mahdolliset sääntelymuutokset eri maissa aiheuttavat riskejä Fortumille, jos niitä ei osata ennakoida, tunnistaa ja hallita tehokkaasti. Fortum ylläpitää aktiivista vuoropuhelua lakeja ja sääntelyä kehittävien tahojen kanssa hallitakseen näitä riskejä ja vaikuttaakseen ennakoivasti sekä energiapolitiikan että sääntelyn kehitykseen Fortumin strategisten tavoitteiden mukaisesti. EU ja Pohjoismaat Kansallinen sääntely vaihtelee Fortumin toimintamaissa, esimerkiksi verotuksen, lupakäsittelyn, tukien ja markkinamallin osalta, mikä tarkoittaa, että Fortumin on hallittava sekä EU-sääntelyyn että kansalliseen sääntelyyn liittyviä riskejä kussakin maassa, jossa se toimii. Lisätietoa tärkeimmistä riskeistä, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikoiden sekä sääntelykehyksen kehittämiseen tulevaisuudessa, löytyy alta. Sovittujen EU:n ja kansallisten hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää teknologianeutraalia sääntelykehystä sekä riittävää poliittista ja julkista hyväksyntää kaikille tarvittaville teknologioille. Vaikka esimerkiksi ydinvoiman hyväksyttävyys on EU-tasolla kasvanut, teknologianeutraaliutta ei ole vielä toteutettu lainsäädäntövälineissä, mukaan lukien EU:n rahoitusinstrumentit. EU:n ilmastotavoitteisiin (erityisesti vuoden 2040 ilmastotavoitteeseen ja siihen liittyviin välineisiin) liittyvä haastava poliittinen ilmapiiri muodostaa riskin energiasiirtymän pitkän aikavälin ennakoitavuudelle ja vakaudelle, mikä voi heikentää investointivarmuutta. Lisäksi sovitun lainsäädännön toimeenpano jäsenvaltioissa on edelleen viivästynyt, ja esimerkiksi REDIII-direktiivissä asetettuja keskeisiä tavoitteita, jotka kannustaisivat vedyn tuotantoon, ei ole vielä sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön. Teollisuuden päästövähennyksiin liittyvien tehokkaiden kannustimien puute voi myös muodostaa riskin Fortumin kasvumahdollisuuksille. Vastauksena teollisuuden kilpailukykyyn liittyviin huoliin EU on antanut jäsenvaltioille enemmän joustoa tukea teollisuuttaan valtiontuella. Tässä on kuitenkin riski, että valtiontukikilpailu ohjaa sähköistämisinvestointeja pois Pohjoismaista. Energiamuotojen ja -teknologioiden hyväksyttävyyteen liittyvien tekijöiden korostuminen lisää epävarmuutta ja riskejä suunnitelluissa investoinneissa. Lisääntyvillä ja laajenevilla kestävyysvaatimuksilla, liittyen esimerkiksi EU:n ennallistamisasetukseen ja vesidirektiiviin, voi olla ennustamattomia negatiivisia seurauksia energiajärjestelmälle, kuten vesivoimalle. Fortumin keskeisten teknologioiden, kuten vesi- ja ydinvoiman, sisällyttäminen EU-taksonomia-asetukseen on myönteinen signaali rahoitusmarkkinoille pääsyn varmistamisessa ja tulevaisuuden investointien kannalta. Fortumin keskeisten teknologioiden osalta luokittelukriteerit ovat kuitenkin tulkinnanvaraiset ja tiukemmat kuin muilla vähähiilisillä tai uusiutuvilla teknologioilla. Vuonna 2025 Euroopan komissio käynnisti taksonomian kriteerien systemaattisen tarkastelun, mikä voi selkeyttää Fortumin ydinteknologioihin liittyviä vaatimuksia, mutta samalla avata keskustelun tiukentaa taksonomiakriteerejä entisestään. Uuden uusiutuvan energian tuotannon kansalliset investointiohjelmat ja valikoivat tukijärjestelmät voivat alentaa vakiintuneen sähköntuotannon kannattavuutta ja johtaa markkinoiden vääristymiin kohonneiden verkkokustannusten vuoksi, koska tuottajat maksavat suuren osan verkon kokonaiskustannuksista. Fortum voi kärsiä myös alhaisemmista sähkön hinnoista, sillä verkkoon tulee tuotantoa, joka ei muuten olisi kannattavaa. On myös olemassa riski, että pohjoismaisen sähköverkkokapasiteetin rakentamisen vaje edelleen ylläpitää tai jopa kasvattaa hinta-alue-eroja. Tämä voi puolestaan alentaa Fortumin tulosta ja omaisuusarvojamme matalilla hinta-alueilla. Tiukentuvat päästöstandardit ja -rajoitukset, jätteenpolttoverot tai kasvava lämmityspolttoaineiden verotus saattavat myös vaikuttaa negatiivisesti Fortumin tulostavoitteisiin. Lisääntynyt geopoliittinen epävarmuus ja pelot muiden konfliktien kärjistymisestä voivat vaikuttaa sähkön ja muiden hyödykkeiden hintoihin ja volatiliteettiin, etenkin jos muissa energia- tai kaasuntoimituksissa on häiriöitä. Yleisesti ottaen hintojen epävakauden odotetaan jatkuvan myös vaihtelevan tuotannon osuuden kasvaessa ja energian toimitusvarmuutta koskevien ajoittain toistuvien huolenaiheiden myötä. Näiden asioiden kytkeytyminen toisiinsa luo epävarmuutta, sillä politiikan muutokset yhdellä alueella voivat heikentää politiikan muutosten vaikutuksia muilla alueilla. Teknologiariskit Fortumin strategiaan sisältyy investointeja uusiin teknologioihin tai sellaisiin teknologioihin, jotka ovat vielä kaupallisesti kehitysvaiheessa. Näihin teknologioihin kuuluu muun muassa vetytuotanto, joka tukee siirtymää kohti tulevaisuuden vähähiilistä taloutta. Fortum kehittää myös muita uusiutuvan energian ratkaisuja ja innovaatioita asiakkailleen. Uusiin teknologioihin investoiminen altistaa Fortumin riskeille liittyen immateriaalioikeuksiin ja teknologioiden taloudelliseen | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 23 toteuttamiskelpoisuuteen sekä -aikatauluun. Teknologiariskejä hallitaan arvioimalla ja seuraamalla uusien teknologioiden elinkelpoisuutta läpi niiden kehitysvaiheen sekä kehittämällä että investoimalla valikoituihin hankkeisiin yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Vahinkoriskit Vahinkoriskit kattavat tapahtumat, jotka johtuvat luonnonilmiöistä tai ihmisen aiheuttamista vaaratilanteista ja voivat merkittävästi häiritä toimintaa, vahingoittaa omaisuutta tai uhata liiketoiminnan jatkuvuutta. Fortum, joka operoi kriittistä energiainfrastruktuuria useilla maantieteellisillä alueilla, altistuu monenlaisille vahinkoriskeille, kuten sään ääri-ilmiöille, ympäristöonnettomuuksille, teollisuusvahingoille ja muille katastrofaalisille häiriöille. Liiketoiminnan jatkuvuus Liiketoiminnan jatkuvuudenhallinta (Business Continuity Management, BCM) on olennainen osa Fortumin vahinkoriskien hallintastrategiaa. Sen avulla varmistetaan, että Fortum pystyy ylläpitämään tai nopeasti palauttamaan keskeiset toiminnot häiriötilanteissa. Fortumin rooli luotettavien energiapalveluiden tarjoajana tarkoittaa, että keskeytyksillä voi olla laajamittaisia vaikutuksia asiakkaisiin, kumppaneihin ja yhteiskuntaan. Fortumin BCM-prosessi sisältää liiketoimintakriittisten toimintojen tunnistamisen, haavoittuvuuksien arvioinnin ja varasuunnitelmien kehittämisen käyttökatkojen ja toiminnallisten vaikutusten minimoimiseksi. BCM:n kautta tunnistetut riskit ovat usein monimutkaisia ja keskenään kytkeytyneitä. BCM mahdollistaa Fortumin ja sen liiketoimintayksiköiden tehokkaan valmistautumisen, reagoinnin ja toipumisen häiriötilanteista. Katastrofit ja omaisuuden vakavat vauriot Fortumin omaisuus altistuu luonnonkatastrofeille, jotka voivat aiheuttaa vakavia omaisuusvaurioita. Tällaisilla katastrofaalisilla omaisuusvaurioilla voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, jotka voivat ulottua välittömien korjauskustannusten lisäksi kannattavuuteen, kassavirtaan ja pitkän aikavälin arvonluontiin. Fortumin teollisuusomaisuus on vakuutettu omaisuusvahinkojen ja liiketoiminnan keskeytysten varalta, mikä lieventää sisäisten ja ulkoisten tapahtumien vaikutuksia, mikäli niitä ilmenee. Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos Fortumin toiminta ja omaisuuserät altistuvat ulkoisille tapahtumille, joiden esiintymistiheys ja laajuus voivat kasvaa ilmastomuutoksen seurauksena. Sateiden, tuulien ja lämpötilojen muutokset sekä äärimmäiset sääilmiöt voivat vaikuttaa sekä energian tuotantoon että bioenergian tarjontaan ja saatavuuteen. Taloudelliset riskit Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit Fortumin liiketoiminta altistuu energiatuotteiden tuotannossa, siirrossa ja myynnissä käytettävien hyödykkeiden hintojen ja saatavuuden vaihteluille. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöoikeuksien hintaan ja volyymiin sekä polttoaineiden hintaan ja saatavuuteen. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla. Lisätietoja suojausasteista, positioista, herkkyyksistä ja avoimista johdannaissopimuksista on liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta. Sähkön hinta- ja volyymiriski Fortum altistuu sähkön markkinahinnan muutoksille ja volyymiriskille pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotannon kautta. Pohjoismaissa ja Puolassa markkinahinnat ja tuotantomäärä vaihtelevat merkittävästi sään, tuotannon ja siirron huoltokatkojen, päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen sekä sähkön kysynnän määrän mukaan. Vuoden 2025 aikana sähköjohdannaissopimusten kaupankäynti hyödykepörsseissä on kasvanut, mikä viittaa siihen, että volyymit ja vastapuolet ovat palaamassa näille markkinapaikoille. Fortum solmii edelleen aktiivisesti kahdenvälisiä sopimuksia, sillä näillä lievennetään johdannaismarkkinoiden likviditeettiriskiä. Suojausten jakaminen hyödykepörsseihin ja kahdenvälisiin sopimuksiin tasapainottaa rahoitus- ja luottoriskiä. Suojausstrategian tehokas toteuttaminen edellyttää hyvin toimivia ja likvidejä johdannaismarkkinoita. Puolassa sähkön ja kaasun hintasuojaukset tehdään pääasiassa Puolan hyödykepörssissä (Towarowa Gielda Energii S.A., TGE). Energia- ja hyödykekaupankäynnin riskienhallinnan tavoitteet asetetaan määritellyn riskinottohalukkuuden mukaisesti, jotta voidaan pienentää taloudellisia vaikutuksia äärimmäisissä tilanteissa. Suojausstrategioita arvioidaan jatkuvasti sähkön ja muiden hyödykkeiden markkinahintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten tekijöiden muuttuessa. Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa pohjoismaisella tasolla käsittäen Suomen ja Ruotsin. Näiden suojausten valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsin yhtiössä. Päästöihin ja muihin ympäristöhyödykkeisiin liittyvät riskit Euroopan Unionissa on päästökauppajärjestelmä CO2-päästöjen vähentämiseksi. Tämän päästökauppajärjestelmän lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa on muita järjestelmiä ympäristöhyödykkeille. Osa Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta sekä myynnistä on näiden järjestelmien vaatimusten piirissä. CO2-päästöoikeuksien ja muiden ympäristöhyödykkeiden hintaan suurimpia vaikuttavia tekijöitä ovat poliittiset päätökset sekä kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Fortum suojaa päästöjen hinta- ja volyymiriskiä käyttäen CO2\- johdannaisia ja ympäristösertifikaatteja. Polttoaineen ja kaasun hinta- ja volyymiriskit Sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetään polttoaineita, jotka ostetaan kansainvälisiltä tai paikallisilta markkinoilta. Fortumin merkittävimmät polttoaineet ovat uraani, jäte, hiili, erilaiset biomassapohjaiset polttoaineet ja maakaasu. Kansainvälisillä markkinoilla kaupattavien polttoaineiden, kuten hiilen ja maakaasun, suurin riskitekijä on hintojen epävakaus. Hintoihin vaikuttaa merkittävästi kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi kysynnän kasvu kehittyvissä maissa, luonnonkatastrofit tai toimitusrajoitteet maissa, joissa on poliittista, sosiaalista tai työvoiman levottomuutta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 24 Paikallisilta markkinoilta ostettavien, laatuvaatimukset täyttävien polttoaineiden, kuten esimerkiksi biopolttoaineiden osalta, saatavuus on merkittävämpi riski, sillä toimittajia voi olla rajallinen määrä. Polttoaineiden hintariskiä vähennetään kiinteähintaisilla fyysisillä toimitussopimuksilla sekä johdannaissopimuksilla. Vuoden 2025 aikana Fortum jatkoi luotettavan läntisen ydinpolttoaineen toimituksen varmistamista Loviisan ydinvoimalaitokselle. Fortum seuraa edelleen tilannetta tarkasti ja valmistelee mukautettuja lievennystoimenpiteitä minimoidakseen Fortumille aiheutuvat negatiiviset vaikutukset. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit Fortumin liiketoiminta altistuu likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Johdannaiskaupankäynti altistaa konsernin likviditeettiriskille rahavakuuksien tai pankkitakausten myötä. Myös OTC (over-the-counter) -kaupankäyntiin liittyy likviditeettiriski, mikäli vastapuolesta tulee maksukyvytön, ja sen seurauksena sopimus päätetään ennenaikaisesti. Tämä voi johtaa Fortumin velvollisuuteen maksaa vastapuolelle sopimuksen markkina-arvon mukainen summa, mikäli arvo on vastapuolelle positiivinen. Hyödykemarkkinoiden korkeammat hinnat ja volatiliteetti johtavat korkeampiin kaupankäynnin vakuusvaateisiin, jotka toimitetaan pääasiallisesti rahavakuutena selvitysyhteisöille ja selvityspankeille. Fortum pienentää tätä riskiä käymällä kauppaa OTC-markkinoilla tehden kahdenvälisiä sopimuksia, jotka eivät vaadi vakuusmaksuja. Lisäksi osa valuutta- ja korkosuojista ovat vakuudellisia (Credit Support Annex -sopimuksien alaiset valuutta- ja korkojohdannaiset) ja näiden suojien markkina-arvojen muutokset suoritetaan käteisellä välittömästi vastapuolelle. Vakuudettomien valuuttakauppojen kassavirtavaikutus realisoituu, kun kaupat erääntyvät ja kun kauppoja jatketaan eteenpäin, yleensä kaupat erääntyvät seuraavan 12 kuukauden aikana. Fortum arvioi ja seuraa jatkuvasti suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita, jotta konsernilla on saatavilla riittävät rahavarat kattamaan johdannaisten kaupankäyntiin vaadittavia käteisvakuuksia. Olemassa olevilla limiiteillä turvataan käteisvarojen ja valmiusluottojen riittävyys kattamaan vakuusvaatimukset, sopimusten päättämisestä aiheutuvat maksut ja käyttöpääoman muutokset äärimmäisissä markkinatilanteissa. Fortumilla on hajautettu lainasalkku, joka sisältää eripituisia ja erilaisia velkainstrumentteja. Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä hallitaan käteisvarojen ja valmiusluottosopimusten yhdistelmällä. Luottoriskiä hallitaan hajauttamalla talletuksia korkean luottoluokituksen omaaviin rahoituslaitoksiin ja yritysten liikkeelle laskemiin sijoitustodistuksiin. Fortumin tavoitteena on ylläpitää luottoluokitustaan vähintään tasolla BBB. Luottoluokituksen lasku etenkin hyvän luottokelpoisuustason (investment grade) alle (BB+ tai alle), voisi oikeuttaa vastapuolen vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi toimittaa raha- tai muuna vakuutena. Mahdollinen luottoluokituksen aleneminen hyvän luottokelpoisuustason (investment grade) alle voisi myös vaikeuttaa pääomamarkkinoille pääsyä ja lisätä uuden rahoituksen kustannuksia. Valuutta- ja korkoriskit Fortumin velkasalkku koostuu eripituisista kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista veloista ja johdannaisista. Fortum altistuu kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen, likvidien varojen ja johdannaisten kautta kiinteiden ja vaihtuvien korkojen suhteessa. Fortum hallinnoi korkoriskiä seuraamalla bruttomääräisen lainasalkun (pois lukien vuokrasopimusvelat ja varaukset) keskimääräistä uudelleenhinnoitteluaikaa ja nettolainaposition korkojen muutoksien vaikutusta kassavirtariskilimiittiin tekemällä erityyppisiä rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia. Fortum arvioi ja kehittää koronhallintastrategiaansa löytääkseen optimaalisen suhteen riskien ja rahoituskustannusten välillä. Fortumilla on rahavirtoja, varoja ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö altistuu valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja tase- eriä yhdistellään konsernitasolla). Translaatioriski syntyy pääosin valuuttaparista EUR/Ruotsin kruunu (SEK), joka muodostuu Fortumin laajasta liiketoiminnasta Ruotsissa. Ruotsin kruunun, Puolan zlotyn ja Norjan kruunun kurssivaihtelut suhteessa euroon voivat vaikuttaa kielteisesti tulevaisuuden tulokseen ja omaan pääomaan yhdisteltäessä ulkomaisten tytär- ja osakkuusyhtiöiden tulosta ja nettosijoituksia konsernin euromääräiseen tilinpäätökseen. Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta. Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä hyödykejohdannaisista, olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä konsernin sisäisistä osakaslainoista. Fortum suojaa merkittävimmät transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia ei suojata. Fortumin rahoitustoiminto hallinnoi valuuttakurssiriskiä keskitetysti ja suojaa valuuttakurssiriskiä ulkoisilla valuuttakaupoilla, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Johdannaisia käytetään suojaamaan olemassa olevaa valuuttariskiä, ei kaupankäyntitarkoitukseen. Vastapuoli- ja luottoriskit Fortumin vastapuoliriskit muodostuvat ulkoisten asiakkaiden, toimittajien, yhteistyökumppanien, rahoituslaitoksien ja selvitysyhtiöiden sekä kaupankäynnin vastapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista. Suojaukseen liittyvät vastapuoliriskit syntyvät sekä fyysisen sähkön toimitussopimuksista että johdannaissopimuksista. Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit ovat volatiileja ja sisältävät sekä korvaamis- että selvitysriskin. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kautta. Kahdenväliset johdannaissopimukset tehdään suoraan sellaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia osapuolia rahoitus- ja energiamarkkinoilla, kuten energian tukku- ja vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt, energian tuotantoyhtiöt, kaupankäyntiyhtiöt, teolliset loppukäyttäjät ja rahoituslaitokset. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa. Fortumilla on vastapuoliriskiä useissa pankeissa ja rahoituslaitoksissa, rahoitustarpeiden ja likviditeetin hallinnan vuoksi. Suurin osa luottoriskistä muodostuu Fortumin pääyhteistyöpankeista, jotka ovat erittäin luottokelpoisia. Fortumin asiakkaisiin ja toimittajiin liittyvä vastapuoliriski on jakautunut laajasti eri maantieteellisille alueille, erilaisiin teollisiin vastapuoliin, energiayhtiöihin, valtiollisiin tai kunnallisiin toimijoihin, pienyrityksiin ja kuluttaja-asiakkaisiin. Fortum hallinnoi vastapuoliriskejä tunnistamalla, arvioimalla ja valvomalla niitä vakiintuneiden prosessien avulla. Vastapuolen luottokelpoisuus tarkistetaan ennen sopimussuhteen alkamista tai uudistamista ja riskirajat määritetään kaikille isoille vastapuolille. Luottokelpoisuutta valvotaan sisäisesti ja ulkoisesti saatavan luottokelpoisuustiedon avulla ja vastapuoliriskiä | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 25 pienentäviä toimenpiteitä käytetään tarvittaessa. Luottoriskiä pienennetään vakuuksien, takausten, sopimusehtojen ja sopimuksen keston hallinnalla sekä netotussopimuksilla. Veroriskit Veroriskeillä tarkoitetaan epävarmuutta tai riskejä, jotka aiheutuvat verolainsäädännön soveltamiseen ja veroviranomaisten ohjeisiin liittyvistä epäselvyyksistä, virheistä, kontrollien pettämisestä tai erimielisyyksistä. Ne liittyvät myös haasteisiin ja riskeihin, jotka aiheutuvat muutoksista liiketoiminnassa ja pitkän aikavälin kannattavuudessa tai verolainsäädännön tai -politiikan muutoksista yhdessä tai useammassa maassa, ja jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa lisämaksuja tai taloudellisia tappioita. Fortum altistuu näille riskeille useassa maassa. Veroriskit voivat realisoitua veroviranomaisen aloittaman prosessin kautta, jota seuraa oikeusprosessi yhdellä tai useammalla hallintoalueella, jossa tuomioistuin vahvistaa paikallisen lainsäädännön, EU- lainsäädännön tai verosopimuksen voimassa olevan tulkinnan. Jos tapaukseen liittyy useampia maita, oikeusprosessi saattaa johtaa myös keskinäiseen sopimusmenettelyyn, jossa osapuolet yhdessä määrittävät asian lopullisen ratkaisun. Oikeusprosessi saattaa johtaa veron vähennyskelpoisuuden, tuoton tuloutuksen tai sovellettavan lähdeverokannan määrittämiseen liiketoimintatransaktiossa. Riskin realisoituminen voi johtaa myös verotuksellisten saamisten, eli laskennallisten verosaamisten ja -velkojen uudelleenarvostukseen liiketoiminnan tai verolakien muuttuessa. Riskit voivat yhtä hyvin toteutua sekä kansallisen että EU tason veropoliittisten päätösten seurauksena, jotka ovat tehty ajattelematta niiden vaikutuksia. Verorasite voi ollakin odottamaton, eikä se ole asetetun mukainen. Fortum hallitsee veroihin liittyviä epävarmuuksia systemaattisella suunnittelulla ja riskienhallinnalla, jonka tavoitteena on verotuksen ennustettavuus kaikissa Fortumin liiketoimintamaissa. Tätä varten Fortum noudattaa hallituksen hyväksymiä verotusperiaatteita ja verohallinnon ohjeita, jotka määrittelevät verojen hallinnoinnin viitekehyksen. Fortumin konkreettisia riskienhallintatoimia ovat aktiivinen osallistuminen uuden verolainsäädännön valmisteluun osana vastuullista veronhallintaa, verojen huomioiminen jo liiketoimintaprosessin alkuvaiheessa, juridisten rakenteiden yksinkertaistaminen, digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen verovelvoitteiden täyttämisessä, strategisten selvitysten pyytäminen verottajalta sekä läpinäkyvyyden ylläpito sidosryhmille. Lisätietoja veroriskien hallinnasta on kuvattu Fortumin vuosittain julkaisemassa Tax Footprint -raportissa. Operatiiviset riskit Fortumin liiketoimintaan kuuluu energian tuotanto, varastointi ja toiminnan ohjaus sekä voimalaitosten tai muiden energiaan liittyvien teollisuuslaitosten rakentaminen, modernisointi, kunnossapito ja käytöstä poisto. Mikä tahansa ei-toivottu toiminnallinen tapahtuma voi vaarantaa henkilöstön turvallisuuden tai johtaa negatiivisiin raha-, turvallisuus-, ympäristö-, maine- tai fyysisiin vahinkoihin, liiketoiminnan keskeytyksiin, projektien viivästyksiin ja mahdolliseen kolmannen osapuolen vastuuseen. Siihen liittyvät kustannukset voivat olla korkeita erityisesti Fortumin suurimmissa yksiköissä ja projekteissa. Henkilöstö, järjestelmä- ja prosessiriskit Henkilöstöriskeihin kuuluu kyvyttömyys houkutella ja ylläpitää oikeaa osaamista, riski erityisosaamisen menettämisestä, riski työkulttuurin uudistamisen epäonnistumisesta ja riski virheisiin johtuen siitä, että työntekijöitä ei ole asianmukaisesti koulutettu tai ettei heillä ole riittävää pätevyyttä työhönsä. Pienentääkseen henkilöstöriskiä Fortum investoi henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja laajentamiseen sekä seuraajasuunnitteluun. Lisäksi Fortum tarkastelee säännöllisesti henkilöstön palkitsemisperiaatteitaan, ja kehittää niitä tarvittaessa. Fortum pyrkii olemaan turvallinen työpaikka yrityksessä työskenteleville työntekijöille, urakoitsijoille ja palveluntarjoajille. Työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointi perustuu työterveys- ja turvallisuusstandardin (ISO 45001) vaatimuksiin. Toimitusketjuun liittyviä sosiaalisia ja ihmisoikeusriskejä arvioidaan vastapuoliriskiarvioinneilla, maariskiarvioinneilla, toimittajien hyväksyntäprosessilla sekä sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Prosessiriskit johtuvat pääasiassa prosessin suunnittelupuutteista tai inhimillisistä virheistä. Riskejä pienennetään digitalisaation, prosessien automatisoinnin, testauksen ja koulutuksen avulla. Prosesseihin liittyvät riskit arvioidaan ja merkittävimmille riskeille määritetään ja toteutetaan kontrollit osana sisäisten kontrollien viitekehystä. IT-järjestelmien riskienhallinta perustuu tietotekniikkapalveluiden elinkaarimalliin ja siihen liittyviin prosesseihin ja käytäntöihin. Information Technology Infrastructure Library (ITIL) ja Control Objectives for Information Technologies (COBIT) ovat tärkeimmät viitekehykset, joita on käytetty referensseinä toimintamallille. Liiketoiminnalle kriittisimmille prosesseille on laadittu liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat. Omaisuus-, laitos- ja laiteriskit Operatiiviset riskit sähkön ja lämmön tuotannossa, polttoaineiden käsittelyssä sekä kiertotalouspalveluissa voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja, aineellisia vahinkoja, liiketoiminnan keskeytyksiä, puhdistuskustannuksia sekä vastuita kolmansia osapuolia kohtaan. Nämä riskit kohdistuvat sekä Fortumin omaan omaisuuteen että yhteisyritysten kautta omistettuun omaisuuteen. Omaisuus, laitos- ja laiteriskejä hallitaan ensisijaisesti seurannan ja kunnossapidon suunnittelun avulla. Fortumilla ei ole operatiivista määräysvaltaa yhteisyrityksissä, vaan yhteisyritykset vastaavat omien riskienhallintatoimiensa toteuttamisesta. Lisäksi Fortumin tuotannollinen omaisuus on katettu konsernin omaisuusvakuutuksella, joka kattaa omaisuusvahingot ja liiketoiminnan keskeytysriskit, ja pienentää siten mahdollisten sisäisten ja ulkoisten tapahtumien vaikutuksia. Vesivoima Fortumilla on merkittävä määrä vesivoimalaitoksia ja patoja Pohjoismaissa. Patovahinko on vakava onnettomuus, joka voi aiheuttaa vakavia vahinkoja joen alajuoksulla. Fortumilla on käynnissä pitkän aikavälin ohjelma, jolla kehitetään patojen kunnon valvontaa sekä varmistetaan turvallinen juoksutuskapasiteetti myös äärimmäisissä tulvatilanteissa. Patovahingoista johtuvat kolmansia osapuolia koskevat vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Fortumilla on yhdessä muiden vesivoimantuottajien kanssa yhteinen patovahinkovakuutusohjelma, joka kattaa patovahinkovastuut Suomessa ja Ruotsissa 10 miljardiin Ruotsin kruunuun (noin yhteen miljardiin euroon) asti. Ydinvoima Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja operoi sitä. Fortumilla on lisäksi vähemmistöosuuksia yhdessä suomalaisessa ja kahdessa ruotsalaisessa ydinvoimayhtiössä. Mikä tahansa vakava onnettomuus tai radioaktiivinen vuoto ydinvoimalaitoksella voi johtaa korkeisiin kustannuksiin, ympäristövahinkoihin ja vastuisiin kolmansia osapuolia kohtaan. Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimalaitoksen ydinturvallisuuden arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jota Suomen Säteilyturvakeskus (STUK) ja Ruotsin Säteilyturvallisuusviranomainen (SSM) valvovat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 26 Ydinvoimalaitosten omistajilla on omistamiensa laitosten osalta Suomessa ja Ruotsissa lakisääteinen vastuu ydinonnettomuuksien aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista, jotka liittyvät näillä laitoksilla käytettäviin radioaktiivisiin materiaaleihin. Kolmansia osapuolia koskevat ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla, ja vastuu on katettava vakuutuksella tai muulla taloudellisella suojalla. Suomen ja Ruotsin lainsäädäntö vaatii, että ydinvoiman luvanhaltijoilla on vastuuvakuutus tai muu taloudellinen suoja, määrältään 1,2 miljardia euroa laitosta kohden. Sekä Suomessa että Ruotsissa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannukset, matala- ja keskiaktiivisesta jätteestä huolehtiminen sekä ydinvoimalaitoksen radioaktiivisten osien käytöstä poisto katetaan valtion ydinjätehuoltorahastolla, jonka ydinvoimalaitosten käyttäjät rahoittavat. Rahastoon suoritettavien maksujen pitäisi riittää kattamaan ydinjätteen käsittelyn kustannukset tulevaisuudessa, mutta on mahdollista, että tulevat kustannukset ylittävät nyt arvioidut rahasto- osuuden mukaiset velvoitteet. Jos näin käy, Fortumilla on velvollisuus kattaa ylimääräiset kustannukset oman toimintansa ja laitostensa osalta. Fortum solmi marraskuussa 2022 sopimuksen yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric Companyn kanssa uuden polttoainetyypin suunnittelusta, luvittamisesta ja toimittamisesta Loviisan voimalaitokselle. Uusi polttoainetyyppi ja yhteistyö Westinghousen kanssa takaa luotettavan länsimaisen vaihtoehdon polttoainetoimituksiin Loviisan voimalaitokselle. Fortum latasi ensierän Westinghousen toimittamaa polttoainetta kakkosreaktoriin vuoden 2024 vuosihuollossa. Tänä vuonna uuden polttoaineen käyttöönottoa jatkettiin lataamalla kakkosyksikölle lisää Westinghousen polttoainetta. Merkittävä osa Loviisan voimalaitokseen ladatusta polttoaineesta on nyt täysin länsimaista alkuperää. Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit Fortumin liiketoimintaan kuuluu voimalaitosten ja muiden energiantuotantoon liittyvien laitosten rakentamista, modernisointia, ylläpitoa ja käytöstä poistoa. Arvioidut rakentamiskustannukset voivat ylittyä tai projekti myöhästyä johtuen sääntely- ja lupa-asioista, avaintoimittajien vaikeuksista tai lupien saamatta jäämisistä. Projekteihin voi liittyä myös ympäristö- ja turvallisuusriskejä. Omaisuuseriin liittyvät projektiriskit voivat realisoitua sekä Fortumin omissa projekteissa että yhteisyritysten tai osakkuusyhtiöiden projekteissa. Omaisuuseriin liittyvä riskienhallinta on keskeinen osa jokaista projektia. Projektipäällikköjen vastuulla on varmistaa, että projektiriskit, jotka voivat aiheuttaa myöhästymisiä, lisäkustannuksia, negatiivisia ympäristövaikutuksia tai vaarantaa henkilöstön ja urakoitsijoiden terveyden ja turvallisuuden, tunnistetaan ja arvioidaan ja toimenpiteet riskien minimoimiseksi suoritetaan. Kyber-, informaatio-, ja fyysisenturvallisuudenriskit Fortumin yritystoiminta ja asiakkaisiin liittyvät palvelut ovat riippuvaisia hyvin toimivista IT-, kommunikaatio- ja tietojenhallintajärjestelmistä ja -prosesseista. Liiketoiminnan luonteen vuoksi suuria tietomääriä käsitellään ja hyödynnetään usein reaaliaikaisesti kriittisten infrastruktuurien käytössä (mukaan lukien energian tuotanto), suojauspäätöksenteossa, asiakaspalvelussa sekä sisäisessä että ulkoisessa kommunikoinnissa ja raportoinnissa. Kuten kaikki kriittisiä infrastruktuureja operoivat, altistuu Fortum yhä enenevissä määrin kyberturvallisuusriskeille, mukaan lukien riskit, jotka liittyvät tietoturvaan, operatiivisiin järjestelmiin (OT), digitalisaatioon ja yksityisyydensuojaan. Myös Fortumin omaisuuteen kohdistuvat fyysiset hyökkäykset kuten sabotaasi ovat mahdollisia, ja niillä voi olla merkittäviä seurauksia. Nykyinen sota Ukrainassa on yleisesti nostanut kyberturvallisuusriskien ja muiden riskien todennäköisyyttä. Vuonna 2025 painopisteenä on ollut valmiuden ja resilienssin parantaminen, kattaen sekä kyber- että fyysisen turvallisuuden. Tähän on sisältynyt myös vaatimustenmukaisuuden osoittaminen uusien EU-tason turvallisuuslainsäädäntöjen täyttämiseksi. Muuttuvaa turvallisuusympäristöä valvotaan jatkuvasti yhdessä asiaan liittyvien viranomaistahojen kanssa. Fortum on vahvistanut resilienssiään integroimalla turvallisuuden osaksi hallintoa, lisäämällä tietoisuutta, turvaamalla toimitusketjun sekä kehittämällä häiriöiden havaitsemista ja niihin reagointia. Ympäristöriskit Sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten toiminta sekä kiertotalouspalvelujen tarjoaminen sisältävät polttoaineiden ja materiaalien, mukaan lukien vaarallisten jätteiden, käytön, varastoinnin ja kuljetuksen, joilla voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia ja jotka voivat altistaa henkilöstön, urakoitsijat ja kolmannet osapuolet turvallisuusriskeille. Ympäristöriskien arviointi ja toimintavalmius poikkeus- ja hätätilanteissa noudattavat lainsäädännöllisiä sekä ympäristöjärjestelmästandardin (ISO 14001) vaatimuksia. Hallintoriskit Fortumin toimintaan sovelletaan laajaa joukkoa lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, joita asettavat viranomaiset, pörssit ja muut toimielimet kaikilla niillä markkinoilla, joilla Fortum toimii. Fortum pyrkii noudattamaan kaikkia lakeja, määräyksiä ja säännöksiä, mutta Fortumin mahdollisuudet toimia joissakin maissa saattavat muuttua, jos paikallisissa laeissa ja säännöksissä tapahtuu muutoksia. Fortum edistää läpinäkyvää ja vaatimustenmukaista yrityskulttuuria arvojensa, eettisen toimintaohjeensa ja niiden toteuttamisen kautta muun muassa viestinnän ja koulutuksen keinoin. Fortumin eettinen toimintaohje sekä toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat liiketoimintaetiikan tärkeyttä kaikille työntekijöille, urakoitsijoille ja yhteistyökumppaneille. Sekä Fortumin eettinen toimintaohje että toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi Fortumilla on keskeiset hallintoaiheet kattavat ohjeet liittyen mm. lahjonnanvastaisuuteen, vaatimustenmukaisuuden hallintaan, omaisuuden suojaamiseen, eturistiriitoihin, rahanpesuun sekä kilpailuoikeudellisiin asioihin. Fortum on kehittänyt valvontaprosessit koskien taloudellisten sanktioiden noudattamista (EU, US, UK ja UN) ja vaatimusten mukainen toiminta on varmistettu liiketoimintaprosesseihin integroiduilla sisäisillä kontrolleilla. Fortumilla on kansainvälisen lainsäädännön vaatimusten mukaiset menetelmät korruptionvastaiseen toimintaan, mukaan lukien estäminen, valvonta, raportointi ja voimaan saattaminen. Fortumin toimintaohjeet palvelun- ja tavarantoimittajille, jotka perustuvat Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compactin -aloitteen kymmenelle periaatteelle, määrittelevät kestävyyden, eettisyyden, ihmisoikeuksien ja ympäristövelvoitteiden täyttämisen vaatimukset tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Koska Fortum käy kauppaa rahoitusinstrumenteilla, yhtiöön kohdistuu riskejä, jotka aiheutuvat rahoitusmarkkinasääntelyn ja -direktiivien, kuten EMIR-asetuksen (johdannaismarkkinoihin liittyvä sääntely) ja REMIT-asetuksen (energian tukkumarkkinoihin liittyvä sääntely), käyttöönotosta ja muutoksista. Fortumilla on toimintaa useilla eri oikeudenkäyttöalueilla, minkä vuoksi siihen kohdistuu useita erilaisia juridisia riskejä. Nämä riskit muodostuvat pääasiassa uhkaavista tai käynnissä | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 27 olevista oikeusprosesseista koskien pitkien toimitus- ja myyntisopimusten ehtoja ja hintamuutoksia, lisenssejä, hankittuihin yhtiöihin liittyviä vastuita, toimitusriitoja tai investointisopimuksiin liittyviä riitoja. Fortum tunnistaa, arvioi, pienentää ja raportoi vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, mukaan lukien liiketoimintaetiikkaan liittyviä riskejä, systemaattisesti osana vaatimustenmukaisuuden hallinnan ja riskienhallinnan prosesseja. Keskeisimpiä riskejä pienentäviä toimia ovat tehokkaat sisäiset kontrollit, joilla estetään luvatonta sekä konsernipolitiikkojen ja -ohjeiden vastaista toimintaa. Lisäksi jatkuva kouluttaminen ja tiedottaminen liiketoimintaetiikasta ja vaatimustenmukaisuudesta ovat keskeisessä asemassa varmistettaessa näiden ymmärrys ja tärkeyden tiedostaminen koko organisaatiossa. Henkilöstön säännölliset koulutukset sisältävät pakollisia koko organisaation kattavia verkkokoulutuksia. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 28 Fortumin osake ja osakkeenomistajat Fortum Oyj:n osake on ollut listattuna Nasdaq Helsinki -pörssissä 18.12.1998 lähtien. Kaupankäyntitunnus on FORTUM. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland Oy myös ylläpitää Fortum Oyj:n virallista osakerekisteriä. Osakekohtaiset tunnusluvut | | | | ---|---|---|---|--- euroa | 2025 | | 2024 | 2023 Osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä | 0,85| | 1,30| -2,31 Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos | 0,85| | 1,30| 1,68 | | | | Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos, Fortum yhteensä | 0,82| | 1,00| 1,32 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen osakekohtainen tulos | 0,82| | 1,00| 1,28 | | | | Rahavirta/osake, Fortum yhteensä | 0,94| | 1,55| 2,03 Jatkuvien toimintojen rahavirta/osake | 0,94| | 1,55| 1,91 | | | | Oma pääoma/osake | 9,52| | 10,11| 9,40 | | | | Osinko/osake 1)| 0,74| 2)| 0,90| 1,15 Lisäosinko/osake| —| 2)| 0,50| — Kokonaisosinko/osake| 0,74| 2)| 1,40| 1,15 | | | | Osinko/osakekohtainen tulos, % | 90| 2)| 90| 90 Kokonaisosinko/osakekohtainen tulos, % | 90| 2)| 140| 90 | | | | Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,1| 2)| 10,4| 8,8 1)Osinkopolitiikan mukainen osinko. 2) Hallituksen esitys suunnitellulle yhtiökokoukselle 31.3.2026. Kaikki osakekohtaiset tunnusluvut löytyvät tilinpäätöksen osiosta Tunnusluvut. Osakekurssin kehitys ja kaupankäyntivolyymit Fortumin osakkeen arvo on laskenut noin 8 % viimeisen viiden vuoden aikana. Samaan aikaan eurooppalaisten sähkö­ yhtiöiden indeksi (Dow Jones European Utilities) on noussut noin 27 %. Samalla ajanjaksolla Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi on noussut noin 19 %. Vuoden 2025 aikana Fortumin osakekurssi nousi noin 35 %, kun samaan aikaan eurooppalaisten sähköyhtiöiden indeksi nousi noin 29 % ja Nasdaq Helsinki Cap -yleisindeksi nousi noin 30 %. Vuonna 2025 Fortumin osakkeen kaupankäynti Nasdaq Helsingissä oli yhteensä 357,3 miljoonaa osaketta (2024: 433,4) arvoltaan 5 602 miljoonaa euroa. Fortumin osakkeen korkein hinta Nasdaq Helsingissä vuonna 2025 oli 20,38 euroa, alin 12,25 euroa ja osakkeen vaihdolla painotettu keskihinta oli 15,67 euroa. Vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssi oli 18,18 euroa (2024: 13,52). Fortumin markkina-arvo vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssin mukaan laskettuna oli 16 312 miljoonaa euroa ( 2024: 12 127). Nasdaq Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2025 noin 68 % (2024: 69 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä. Osakepääoma Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2025 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 897 264 465 kappaletta (2024: 897 264 465). Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2025 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa. Osakkeenomistajat Vuoden 2025 lopussa Suomen valtion omistusosuus Fortumista oli 51,26 %. Suomen Eduskunta on valtuuttanut hallituksen vähentämään Suomen Valtion omistusta Fortumissa siten, että omistus ei laske alle 50,1 % osakepääomasta ja äänivallasta. Hallintarekisteröityjen ja suorien ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 25,3 % (2024: 22,0 %). | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 29 Osakkeenomistajat 31.12.2025 | | ---|---|--- Osakkeenomistaja | Osakkeiden lukumäärä| Osuus % Suomen valtio | 459 902 988 | 51,26 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 19 475 000 | 2,17 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 13 218 981 | 1,47 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 10 703 000 | 1,19 Kurikan kaupunki | 6 203 500 | 0,69 Valtion Eläkerahasto | 4 700 000 | 0,52 Kansaneläkelaitos | 3 572 896 | 0,40 OP-Henkivakuutus Oy | 2 132 693 | 0,24 OP-Suomi rahasto | 1 738 344 | 0,19 Seligson & Co OMX Helsinki 25 rahasto (ETF) | 1 552 080 | 0,17 OP-Suomi indeksirahasto | 1 547 345 | 0,17 Nordea Pro Suomi rahasto | 1 481 636 | 0,17 Nordea Bank Abp | 1 261 736 | 0,14 Keele Oy | 1 000 000 | 0,11 Evli Suomi rahasto | 960 000 | 0,11 Hallintarekisteröidyt ja suora ulkomainen omistus | 226 650 345 | 25,26 Muut | 141 163 921 | 15,73 Yhteensä | 897 264 465 | 100,00 | | ---|---|--- Osakasryhmän mukaan | | % osakkeiden lukumäärästä Suomalaiset osakkeenomistajat | | Liikeyritykset | | 1,61 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | | 1,97 Julkisyhteisöt | | 57,85 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt | | 0,79 Kotitaloudet | | 12,52 Ulkomaiset osakkeenomistajat | | 25,26 Yhteensä | | 100,00 Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2025 | | | | ---|---|---|---|--- Osakkeita | Osakkeen- omistajien lukumäärä | % osakkeen- omistajista | Osakkeiden lukumäärä | % osakkeiden lukumäärästä 1–100 | 88 176 | 42,67| 3 710 793 | 0,41 101–500 | 70 061 | 33,90| 18 085 513 | 2,02 501–1 000 | 23 264 | 11,26| 17 222 145 | 1,92 1 001–10 000 | 23 883 | 11,56| 62 058 885 | 6,92 10 001–100 000 | 1 197 | 0,58| 24 963 595 | 2,78 100 001–1 000 000 | 67 | 0,03| 17 973 309 | 2,00 1 000 001–10 000 000 | 9 | 0,00| 24 190 230 | 2,70 yli 10 000 000 | 4 | 0,00| 503 299 969 | 56,09 | 206 661 | 100,00| 671 504 439 | 74,84 Yhteistilillä ja erityistileillä 31.12. | | | 596 | 0,00 Hallintarekisteröidyt osakkeet | | | 225 759 430 | 25,16 Yhteensä | | | 897 264 465 | 100,00 Johdon osakeomistus 31.12.2025 Vuoden 2025 lopussa toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat 232 366 osaketta (2024: 229 623) edustaen noin 0,03 % (2024: 0,03 %) yhtiön osakkeista. Lisätietoa toimitusjohtajan ja Fortumin johtoryhmän muiden jäsenten osakeomistuksista ja kannustinohjelmista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 10. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 30 Osinkopolitiikka Osinkopolitiikka varmistaa, että osakkeenomistajat saavat asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalleen, jota yhtiön pitkän aikavälin strategia tukee. Maaliskuun 2023 alussa Fortumin hallitus päätti uudesta yhtiön strategiasta, mukaan lukien uusi osinkopolitiikka, jonka mukaisesti osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Helmikuun 2024 alussa Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa; osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alapäätä sovelletaan velkaisuusasteen ollessa korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja. Osingonjakoehdotus Fortum Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 6 769 857 747 euroa sisältäen tilikauden 2025 voiton 253 472 257 euroa. Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2025 osinkona 0,74 euroa osaketta kohti, joka vastaa 90 %:a vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta (0,82 euroa). Fortumin osinkopolitiikan mukaisesti osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän. 2.2.2026 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 663 975 704 euroa. Hallitus ehdottaa, että jäljellä oleva osuus voitonjakokelpoisista varoista jätetään Yhtiön vapaaseen omaan pääomaan. Osinko maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon täsmäytyspäivänä 2.4.2026 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 14.4.2026. Yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 31.3.2026. Osakekurssin kehitys, indeksi 100 = 4.1.2021 Markkina-arvo, mrd. euroa Osakkeen kokonaistuotto, euroa | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 31 Kestävyysraportti | ---|--- 1 Yleiset tiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 32 2 Ympäristövastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 53 3 Sosiaalinen vastuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 87 4 Liiketoiminnan harjoittaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 98 5 Sisältöindeksit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 102 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 32 1 Yleiset tiedot | ---|--- 1.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 32 1.2 Laatimisperusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 39 1.3 Strategia ja liiketoimintamalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 41 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 44 1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 49 1.1 Johdanto 1.1.1 Tämä on Fortum Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja, ja yhtiön sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt ovat Euroopan alhaisimpia. Fortum on sitoutunut olemaan turvallinen ja innostava työpaikka työntekijöilleen. Fortumin tavoitteena on rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Fortum tuottaa ja toimittaa energiaa luotettavasti, suuressa mittakaavassa auttaakseen teollisuuden prosesseja irtautumaan hiilestä ja yhteiskuntia saavuttamaan ilmastotavoitteensa tasapainossa luonnon kanssa. Ydintoiminnot Pohjoismaissa koostuvat tehokkaasta vesi-, ydin- ja maatuulivoimaan perustuvasta vähäpäästöisestä sähköntuotannosta sekä sähkön ja kaukolämmön luotettavasta toimituksesta yksityis- ja yritysasiakkaille Suomessa ja Puolassa. Fortumin strategiassa on kolme painopistealuetta: • Luotettavan energian toimittaminen • Teollisuuden hiilestä irtautumisen edistäminen • Uusiutuminen ja kehittyminen Ensimmäisenä painopistealueena on toimittaa luotettavaa energiaa tarpeen mukaan ja laajamittaisesti asiakkaille ja pohjoismaiselle energiajärjestelmälle. Tämä tarkoittaa sitä, että Fortum kehittää jatkuvasti ensiluokkaisten toimintojen tehokkuutta, joustavuutta ja optimointia. Fortum jatkaa myös hiilestä irtautumista ja päästöjä tuottavien toimintojen modernisointia, jota tukee yhtiön ympäristöön liittyvät sitoumukset. Strategian toisena painopistealueena on edistää hiilestä irtautumista ja kasvua pohjoismaisilla teollisuudenaloilla. Tämä saavutetaan solmimalla kumppanuuksia strategisten asiakkaiden kanssa asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä kehittämällä ja rakentamalla vähäpäästöistä energiaa. Fortum tekee valikoidusti kannattavia kasvuinvestointeja ja tutkii pumppuvesivoimalaitosten ja uuden ydinvoiman mahdollisuuksia. Kolmas strateginen painopistealue on Fortumin uudistaminen ja kehittäminen vahvistamalla yhtiön toimintamallia, digitaalisia valmiuksia sekä yrityskulttuuria. Näin varmistetaan, että Fortum pysyy tehokkaana ja ketteränä, ja on hyvin valmistautunut vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin sekä hyödyntämään kannattavia kasvumahdollisuuksia, mikä tukee pitkäaikaista omistaja-arvon kasvua. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 33 1.1.2 Vuoden 2025 kohokohtia | | ---|---|--- | | | Hiilen käytöstä luopuminen edistyyFortum ilmoitti hiilen käytön lopettamisesta Puolassa sijaitsevassa Zabrzen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa vuosina 2025–2027. Fortum investoi noin 85 miljoonaa euroa Zabrzen laitoksen modernisointiin. Vuonna 2025 hiilen käytöstä luopumiseen investoitiin yhteensä noin 146 miljoonaa euroa.| | | | | | PäästövähennystavoitteetFortum saavutti sekä kokonaisenergiantuotannon (alle 20 gCO₂/kWh) että sähköntuotannon (alle 10 gCO₂/kWh) ominaispäästöjä koskevat vuoden 2028 tavoitteensa jo vuonna 2025 johtuen omaan toimintaan liittyvien kasvihuonepäästöjen vähentymisestä sekä Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentymisestä. | | | | | | Fortumin luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja siirtymäsuunnitelmaFortum on päivittänyt yhtiön maa- ja vesiekosysteemeihin liittyvät luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja laatinut ensimmäisen siirtymäsuunnitelmansa, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä tuleville vuosille. Lisäksi yhtiö julkaisee myös ensimmäistä kertaa maaekosysteemien luonnon monimuotoisuuden jalanjälkensä ilmastonmuutoksesta johtuvan paineen ja hankitun biomassan osalta.| | | | | | Investointi uusiutuvaan energiaanFortumin strategisia tavoitteita tukien yhtiö on hankkinut uusiutuvan energian hankekehitysportfoliot ABO Energyltä ja Enersenseltä. Portfoliot sisältävät yhteensä noin 7 GW:n edestä maatuulivoimahankkeita eri kehitysvaiheissa Suomessa. Vuonna 2025 uusiutuvaan energiaan (vesi- ja tuulivoima) tehdyt investoinnit olivat yhteensä noin 223 miljoonaa euroa.| | | | | | Työntekijöiden sitoutumisen edistäminenHenkilöstön sitoutumista kuvaava tulos parani vuonna 2025 ja oli 7,7. Vuonna 2024 tulos oli 7,5. | | | | | | TurvallisuusFortumin turvallisuussuorituskyky parani vuonna 2025, mikä näkyy TRIF-arvossa, joka oli 2,4. Turvallisuuden parantamissuunnitelmien toteutusaste oli 90 %, mikä ylitti asetetun 75 %:n tavoitetason.| | | | | | Toimitusketjun huolellisuusprosessin parantaminenFortum toteutti kestävyyden riskien arvioinnit kaikille hankintakategorioille. Arviointien seurauksena lieventämistoimenpidesuunnitelmat tehdään kategorioille, joiden toimitusketjuihin arvioitiin liittyvän merkittävimpiä vastuullisuusriskejä. Toimittajien hyväksyntäaste oli 88 %, mikä ylitti asetetun 85 %:n tavoitetason.| | | 1.1.3 Olennaiset kestävyysaiheet Fortum on tunnistanut seuraavat olennaiset kestävyysaiheet: | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Ympäristövastuu| | Sosiaalinen vastuu | | Liiketoiminnan harjoittaminen | | | | | | | • Ilmastonmuutos• Ympäristön pilaantuminen• Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit• Resurssien käyttö ja kiertotalous| | • Oma työvoima• Arvoketjun työntekijät• Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt• Kuluttajat ja loppukäyttäjät| | • Korruptio ja lahjonta• Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin | | | | | | | | Ympäristövastuu Ilmastonmuutos on yksi maailmanlaajuisista megatrendeistä, joka vaikuttaa Fortumin toimintaympäristöön. Euroopan unioni pyrkii ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 Fortumin sähköntuotannosta 99 prosenttia oli peräisin uusiutuvista (vesi ja tuuli) ja ydinvoimalähteistä. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt Fortumin tieteeseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet, sekä tieteeseen perustuvan 'nettonolla vuoteen 2040 mennessä' -tavoitteen. Energiantuotannossa syntyy päästöjä ympäristöön. Fortum hallitsee toiminnastaan aiheutuvia päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään ja pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia vaihtamalla polttoaineita sekä käyttämällä teknologisia ratkaisuja ja savukaasujen puhdistusteknologioita. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on yksi maailman suurimmista ympäristöongelmista. Kaikki liiketoiminta, mukaan lukien Fortumin toiminta, vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Fortum tiedostaa tarpeen tunnistaa ja kantaa vastuu luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista. Siirtyminen kohti kiertotaloutta on välttämätöntä luonnonvarojen saatavuuden varmistamiseksi ja olennaista ilmaston­ muutoksen torjumiseksi. Fortum tuottaa radioaktiivista jätettä sekä omassa että osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa. Lisäksi tavanomaista vaaratonta ja vaarallista jätettä syntyy Fortumin voimalaitoksissa sekä muissa omissa toiminnoissa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 34 Sosiaalinen vastuu Fortumin sosiaalinen vastuu keskittyy erityisesti omiin ja arvoketjun työntekijöihin, yhteisöihin Fortumin toimipaikkojen läheisyydessä, sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Omien työntekijöiden ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Fortum suhtautuu vakavasti sekä oman henkilöstönsä että kuluttajien yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan. Fortum myös kehittää järjestelmällisesti ihmisoikeuksien huolellisuus­ velvoiteprosessia mahdollisten kielteisten vaikutusten käsittelemiseksi. Lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä maailmanlaajuisella, kansallisella ja paikallisella tasolla toimivien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa yhteiskuntavastuuohjelman kautta. Liiketoiminnan harjoittaminen Fortum noudattaa kaikkia sovellettavia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja, määräyksiä ja sopimuksia toimintamaissaan sekä hyvän hallintotavan mukaisia käytäntöjä. Lainsäädännön noudattamista koskeviin toimintaperiaatteisiin sisältyy lahjonnan ja korruption torjuntaa, kilpailua, taloudellisia seuraamuksia, työllisyyttä, energiamarkkinoita, ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta, sisäpiirisääntöjä, markkinoiden väärinkäyttöä, rahanpesua, arvopaperikauppaa ja veronkiertoa koskevia säännöksiä. Toimittajasuhteiden hallinta on keskeistä kestävyyden ja vaatimustenmukaisuuden hallitsemiseksi toimitusketjuissa. 1.1.4 Fortumin kestävyystavoitteet Fortumin kestävyystavoitteet vastaavat kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettuja olennaisia kestävyys­ aiheita. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Kaikki tavoitteet ovat konsernitason tavoitteita, joiden tarkoituksena on lisätä vähähiilisen energian tuotantoa ja tarjota luotettavaa energiaa asiakkaille Pohjoismaissa ja Puolassa. Vuonna 2025 Fortum päivitti luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita ja sitoutui parantamaan sekä oman työvoiman että kuluttajien yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa. Kansainvälinen Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt Fortumin tieteeseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet sekä tieteeseen perustuvan 'nettonolla vuoteen 2040 mennessä' -tavoitteen. Nämä tavoitteet ovat linjassa päästövähennystarpeiden kanssa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Fortumin sitoutuminen SBTi:n tavoitteisiin on merkittävä virstanpylväs Fortumin liiketoiminnan kestävyyden kehittämisessä sekä keskeinen osa yhtiön strategiaa ja sen toteuttamista. Fortumin kestävyystavoitteet sekä suoriutuminen niiden osalta on esitetty seuraavissa taulukoissa: Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)| Mittayksikkö | Perusvuosi | Perusvuoden arvo 2)| Tavoitevuosi | 2025 | 2024 | Muutos perusvuodesta, %| Muutos edellisvuodesta, % Omaan energiantuotantoon liittyvät tavoitteet| | | | | | | | | 1\. Hiileen perustuvasta energiantuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista luopuminen (2027) 3)| | GW | N/A | N/A | 2027 | 1,0| 1,0| N/A | 0 2\. Kokonaisenergiantuotannon ominaispäästöt alle 20 gCO₂/kWh (2028)| | gCO₂/kWh | N/A | N/A | 2028 | 16| 26| N/A | -37 3\. Sähköntuotannon ominaispäästöt alle 10 gCO₂/kWh (2028)| | gCO₂/kWh | N/A | N/A | 2028 | 8| 11| N/A | -28 4\. Scope 1- ja 2 (markkinaperusteinen) -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 85 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa (2030) 4)| • | tCO2-ekv./MWh| 2023 | 0,024| 2030 | 0,019| 0,018| -18| 7 5\. Scope 1- ja 2 (markkinaperusteinen) -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 90 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa (2040) 4)| | tCO2-ekv./MWh | 2023 | 0,024| 2040 | 0,019| 0,018| -18| 7 Sähkön myyntiin liittyvät tavoitteet| | | | | | | | | 6\. Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 69 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön (2030) 4)| • | tCO2-ekv./MWh| 2023 | 0,13| 2030 | 0,11| 0,11| -14| -1 7\. Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 94 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön (2040) 4)| | tCO2-ekv./MWh| 2023 | 0,13| 2040 | 0,11| 0,11| -14| -1 Kaasun ja lämmön myyntiin liittyvät tavoitteet| | | | | | | | | 8\. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 55 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita (2033)| • | tCO2-ekv.| 2023 | 949 800| 2033 | 1 395 800| 1 266 500| 47| 10 9\. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita (2040)| | tCO2-ekv.| 2023 | 949 800| 2040 | 1 395 800| 1 266 500| 47| 10 10\. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa (2040)| | tCO2-ekv.| 2023 | 1 005 900| 2040 | 886 200| 962 800| -12| -8 1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä . 2) Perusvuoden arvot eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu. 3)Sähkön ja lämmön hiilipohjainen kapasiteetti. Sähkön ja lämmön hiilipohjainen kapasiteetti, hiilipohjainen sähkön ja lämmön tuotanto sekä hiilen osuus liikevaihdosta on esitetty osiossa 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit. 4)Tavoiteraja sisältää bioenergian raaka-aineiden maaperään liittyvät päästöt ja poistumat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 35 Perustuen hyviin tuloksiin oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Fortum saavutti sekä kokonaisenergiantuotannon että sähköntuotannon ominaispäästöjä koskevat vuoden 2028 tavoitteensa jo vuonna 2025. Sähkön- ja lämmöntuotannon Scope 1- ja Scope 2 ‑kasvihuonekaasuintensiteetti kasvoi 0,001 tCO2-ekv./MWh (7 %) vuonna 2025\. Muutos johtui pääosin kaukolämpöverkoston häviöiden siirtämisestä Scope 3:sta Scope 2:een sekä vuoden 2024 tasoa alemmista energiantuotantomääristä. Scope 3 ‑päästöt myydystä sähköstä vähenivät alkuperätakuilla (GoO) varmennetun sähkön myynnin kasvun seurauksena, mikä pienensi myös sähkönmyynnin kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä 0,002 tCO2-ekv./MWh (1 %). Aiemmin solmittujen sopimusten vuoksi kaasun myyntimäärät kasvoivat, mikä johti 0,1 MtCO2-ekv. (10 %) kasvuun myydyn kaasun käytöstä aiheutuvissa päästöissä. Myydyn lämmön päästöt puolestaan vähenivät 0,08 MtCO2-ekv. (8 %) pääosin johtuen kaukolämpöverkoston päästöjen siirtämisestä Scope 2:seen. Lisätietoa toimista vuonna 2025 löytyy osiosta 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit ja lisätietoja kasvihuonekaasupäästöistä osiosta 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)| Mittayksikkö | Perusvuosi | Perusvuoden arvo | Tavoitevuosi | 2025 | 2024 | Muutos perusvuodesta, %| Muutos edellisvuodesta, % 20 %:n vähennys typen oksidien päästöissä (NOx) 2)| | kg | 2023 | 1 546 865| 2030 | 1 302 249| 1 378 084| -16| -6 40 %:n vähennys rikkidioksidipäästöissä (SO2 ) 2)| | kg | 2023 | 849 418| 2030 | 242 409| 616 604| -71| -61 Ei merkittäviä ympäristöpoikkeamia eikä merkittäviä lupaehtorikkomuksia| | Tapahtumien määrä | N/A | N/A | Vuosittain | 0 | 1 | N/A | -100 Vaarallisimpien vaihdettavien kemikaalien käytön vähentäminen vuoteen 2030 mennessä| | Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei| N/A| N/A| Vuosittain| Kyllä| Kyllä| N/A| N/A 1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. 2) Perusvuoden ja kuluvan vuoden arvot sisältävät kaikki Fortumin laitokset pois lukien kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnot, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu. Vuonna 2025 typen oksidien päästöt vähenivät 6 prosenttia ja rikkidioksidi päästöt 61 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. rikkidioksidipäästöjen merkittävä lasku ylitti selvästi 40 prosentin vähennystavoitteen. Merkittävin parannus johtui Suomenojan hiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta huhtikuussa 2024, mikä vähensi typen oksidien päästöjä noin 101 tonnia ja rikkidioksidi päästöjä 417 tonnia. Merkittävien ympäristöpoikkeamien tavoite toteutui vuonna 2025. Vuonna 2025 arvioitiin kunnossapidossa käytettyjen erityistä huolta aiheuttavien kemikaalien käyttöä ja niitä korvattiin vähemmän haitallisilla, kun se oli mahdollista. Lisätietoa vuoden 2025 toimenpiteistä löytyy osiosta 2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 36 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet Marraskuussa 2025 Fortum päivitti luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteensa ja julkaisi ensimmäisen luonnon monimuotoisuutta koskevan siirtymäsuunnitelmansa, joka sisältää välitavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet tuleville vuosille kunkin monimuotoisuustavoitteen osalta. Uudistetut tavoitteet kattavat nyt vesivoiman vaikutukset vesiekosysteemeihin, maankäytön muutokset Fortumin omassa toiminnassa ja biomassan hankinnan vaikutukset maankäyttöön (toimitusketjun vaikutus). Ilmastonmuutoksen aiheuttamat paineet huomioidaan Fortumin SBTi-tavoitteiden kautta. Katso osiot 2.4.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja 2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma. Marraskuussa 2025 päivitetyt luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet Fortumin luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet marraskuusta 2025 eteenpäin, sekä suoriutuminen niiden osalta on esitetty seuraavassa taulukossa: | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)| Mittayksikkö | Perusvuosi | Tavoitearvo| Tavoitevuosi| 2025 | 2024 | Muutos perusvuodesta, % Vuoteen 2040 mennessä lisätään luontoarvoja sellaisilla jokiosuuksilla, joiden luonnon arvioidaan hyötyvän eniten luontoarvoa lisäävistä toimista| | Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei| N/A | N/A | 2040 | Kyllä| N/A | N/A Saavutetaan positiivinen kokonaisvaikutus luonnon monimuotoisuudelle maankäytön osalta omasta toiminnasta vuodesta 2030 alkaen 2)| | MSA.km2 | N/A | 0 | 2030 | N/A | N/A | N/A Nykyisissä toiminnoissa hankitun biomassan maankäytön haitallista vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle ei lisätä vuoden 2024 tasosta| | MSA.km2 | 2024 | ≤ 0,26| Vuosittain| 0,32| 0,26| 23 1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. 2) Tavoite on vuodesta 2030 alkaen. MSA.km2 -yksikön raportointi aloitetaan myöhemmässä vaiheessa. Fortum jatkoi vuonna 2025 niin vapaaehtoisia kuin lupiin liittyviä vesivoiman luonnon monimuotoisuustoimenpiteitä kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan luonnontilan parantamiseksi. Vesivoiman luonnon monimuotoisuustoimenpiteistä on kerrottu osiossa 2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. Fortumin merkittävimmät maanpäällisen luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin, maankäyttöön ja polttoaineiden hankintaan. Fortum tunnistaa maanpäälliset luontovaikutukset luontojalanjälkiarvioinnilla (BFA, Global Biodiversity Score® Tool). Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus on esitetty osiossa 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit. Oman toiminnan maankäytön vaikutukset tullaan raportoimaan myöhemmin. Maankäytön vaikutus biomassan hankinnasta kasvoi 0,06 MSA.km² vuodesta 2024 (perusvuosi). Vaikutus johtuu ei-jäännös metsäbiomassan hankinnasta Kivenlahden (Espoo) voimalaitokselle. Toimenpiteitä tämän uuden tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan parhaillaan. Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet marraskuuhun 2025 asti Seuraavat luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet olivat voimassa marraskuuhun 2025 asti: • Nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta vuodesta 2030 eteenpäin, pois lukien vesistövaikutukset. Nykyisille toiminnoille tärkein keino tavoitteen saavuttamiseksi on vähentää Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Katso osio 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Vuonna 2025 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät hiilen käytön vähentämiseksi toteutettujen toimien vuoksi. Katso osio 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet. • 50 %:n vähennys vuosittaisiin maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskeviin haitallisiin vaikutuksiin tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2021). Tärkein keino tavoitteen saavuttamiseksi on vähentää Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2025 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät johtuen pääosin myydyn sähkön päästöjen vähenemisestä. • Fortum on sitoutunut jatkamaan paikallisia toimia vesivoiman tuotannossa ja osallistumaan tieteeseen perustuvan menetelmän kehittämiseen vesistövaikutusten arvioimiseksi. Vuonna 2025 Fortum on jatkanut paikallisten toimien toteuttamista, etenkin vesivoiman tuotannossa. Fortum on myös työskennellyt vesivoiman vesistövaikutusten tieteeseen perustuvan mittausmenetelmän kehittämisen parissa esimerkiksi tapaustutkimusten kautta. Katso osio 2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 37 Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)| Mittayksikkö | Tavoitevuosi | Tavoitearvo | 2025 | 2024 | Muutos edellisvuodesta Ei vakavia tapaturmia 2)| | Tapahtumien määrä | Vuosittain | 0| 1 | 2| -1 Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF) <1,0 2)| • | TRIF | 2030 | <1,0 | 2,4| 4,0| -1,6 Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste | • | % | 2025 | 75 3)| 90| 90| N/A Parantaa työntekijöiden sitoutumista selvästi yli vertailutason 4)| | Tulos | 2030 | 7,7 5)| 7,7| 7,5| 0,2 Sitoumus varmistaa, että kaikki työntekijät saavat vähintään riittävää palkkaa ja sukupuolten välillä ei ole perusteettomia tai selittämättömiä palkkaeroja | | Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei | Vuosittain | N/A | Kyllä | Kyllä | N/A 1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. 2)Tavoite sisältää omat työntekijät ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevät arvoketjun työntekijät (urakoitsijoiden työntekijät). 3)Vuoden 2024 tavoite oli 60 %. 4)Energia-alan vertailuarvo. 5)Alan vuoden 2025 vertailuarvo. Fortum paransi työturvallisuussuoritustaan vuonna 2025. Turvallisuuden parantamissuunnitelmien toteutusaste oli 90 prosenttia, mikä ylitti asetetun 75 prosentin tavoitetason. Tilastoitavien tapaturmien taajuus pieneni 4,0:sta vuonna 2024 2,4:ään vuonna 2025. Muutos selittyy suurimmalta osaltaan kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnillä, mutta myös urakoitsijoiden tapaturmataajuus parani merkittävästi. Suurin osa työtapaturmista sattuu edelleen urakoitsijoille. Yksi urakoitsijalle sattunut tapaturma luokiteltiin vakavaksi. Tapaturma tutkittiin yhdessä urakoitsijan kanssa, jotta vastaava ei toistuisi. Kunnianhimoisten turvallisuustavoitteiden saavuttaminen, TRIF alle 1,0 ja vakavien tapaturmien nollataso, edellyttää jatkuvaa sitoutumista turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen sekä järjestelmällistä oppimista sattuneista tapauksista ja läheltä piti -tilanteista. Katso osio 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta. Työntekijöiden sitoutumista kuvaava tulos parani vuonna 2025 ja saavutti alan vertailutason. Tulokset osoittavat, että työntekijät arvostavat kannustavaa työympäristöä ja hyvää yhteishenkeä. Kehityksen tukemiseksi Fortum kiinnittää erityistä huomiota työntekijöiden sitoutumista tukeviin tekijöihin. Vuonna 2025 Fortum kehitti edelleen sukupuolten välisen palkkaeron arviointimenetelmää ja toteutti palkkavertailun sen varmistamiseksi, että kaikille Fortumin työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Katso osio 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta. Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)| Mittayksikkö | Tavoitevuosi | Tavoitearvo | 2025 | 2024 | Muutos edellisvuodesta Toimittajien hyväksyntäaste 2)| | % | Vuosittain | 85| 88| 81| 7 Tehostaa toimitusketjun asianmukaista huolellisuutta kehittämällä toimittajien arviointia ja toimitusketjun tietojen hallintaa | | Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei | 2026 | N/A | Kyllä | Kyllä | N/A 1) Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. 2)Ostot hyväksytyiltä toimittajilta jaettuna kokonaisostoilla, hyväksymisprosessin piirissä olevien toimittajien osalta. Vuoden 2024 luku sisältää kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan marraskuun 2024 myyntipäivään saakka. Toimittajan hyväksyntäastetta koskeva tavoite ylitti tavoitetason raportointijakson aikana johtuen hyväksymisprosessin johdonmukaisesta toteutuksesta, keskittyen uudelleenarviointeihin ja keskeisten suorituskykymittareiden seurantaan. Laaja- alainen tavoite toimitusketjun huolellisuusvelvoiteprosessin vahvistamiseksi koostuu useista toimenpiteistä, joilla parannetaan toimitusketjun huolellisuusprosessia. Tavoitteen edistymistä seurataan vuosittaisen toimintasuunnitelman avulla, johon vuonna 2025 sisältyi kehittää kestävyysasioiden hallintaa osana kategoriajohtamista sekä arvioida vaihtoehtoja toimitusketjun tietojen hallintaan. Tavoite eteni suunnitellusti. Vuonna 2025 Fortum kartoitti huolellisuusprosessin kehitystarpeita, laati tiekartan niiden toteuttamiseksi, ja jatkoi tiedonhallintavaihtoehtojen arviointia. Fortum toteutti kestävyysriskien arvioinnin kaikille hankintakategorioille sekä kehitti työkaluja tukemaan kestävyysasioita osana kategoriajohtamista. Lisätietoa osiossa 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 38 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat tavoitteet | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)| Mitta- yksikkö | Tavoite- vuosi | Tavoite- arvo | 2025 | 2024 | Muutos edellisvuodesta Asiakkaiden ja oman työvoiman tietosuojaan ja yksityisyydensuojaan liittyvien prosessien vahvistaminen | | Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei | Vuosittain | N/A | Kyllä| N/A | N/A Tietosuojakoulutuksen suorittamisaste| | %| N/A| 100| 98| 86| 12 1)Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. Vuonna 2025 Fortum asetti uudet tavoitteet henkilöstön ja kuluttajien henkilötietojen yksityisyyden ja suojan parantamiseksi. Tavoite vahvistaa tietosuoja- ja yksityisyydensuojaprosesseja, on laaja-alainen ja koostuu useista toimenpiteistä kattavan tietosuojan ja yksityisyyden suojan saavuttamiseksi koko yrityksessä. Tavoitteen edistymistä mitataan vuosittaisen, tunnistettuihin kehityskohtiin vastaavan toimintasuunnitelman avulla. Vuonna 2025 suunnitelma sisälsi muun muassa raportoinnin kehittämisen johdolle, tietosuojaverkkokoulutuksen päivittämisen sekä uuden portaalin kehittämisen henkilötietoihin liittyvien tietopyyntöjen käsittelemiseksi, joka julkaistaan alkuvuonna 2026. Tavoite eteni suunnitellusti, joidenkin toimenpiteiden jatkuessa seuraavalle vuodelle. Myös tietosuojakoulutuksen suoritusaste parani huomattavasti edellisvuodesta. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat tavoitteet | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | Sisältyy tulosperusteisiin kannustinjärjestelmiin 1)| Mittayksikkö | Tavoitevuosi | Tavoitearvo | 2025 | 2024 Ei lahjonta- tai korruptiotapauksia | | Tapahtumien määrä | Vuosittain | 0| 0| 0 1)Kannustinjärjestelmiin sisältyvistä tavoitteista on lisätietoa osiossa 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä. Vuonna 2025 ja 2024 ei ollut yhtään vahvistettua korruptio- tai lahjontatapausta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 39 1.2 Laatimisperusteet 1.2.1 Laatimisperusteet Fortum-konsernin kestävyysraportti 31.12.2025 päättyneeltä vuodelta on laadittu Euroopan unionin kestävyysraportointi­ direktiivin (CSRD) ja siihen liittyvien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Tämä kestävyysraportti sisältää EU-taksonomiaa koskevat tiedot, jotka on laadittu EU-taksonomia-asetuksen ja delegoitujen täytäntöönpanosäädösten mukaisesti. Tätä kestävyysraporttia ei ole julkaistu kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaisesti merkittynä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä raportointikaudella ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Vuoden 2025 aikana Euroopan komissio julkaisi useita niin sanottuja 'Omnibus'-ehdotuksia, jotka sisältävät muun ohella lainsäädäntöaloitteita kestävyysraportointivaatimusten yksinkertaistamiseksi. Nämä ehdotukset siirtävät esimerkiksi vaiheittain käyttöön otettavien tiedonantovaatimusten soveltamista ja niiden odotetaan vähentävän pakollisia raportointivaatimuksia tulevaisuudessa. Fortum seuraa tiiviisti näitä aloitteita ja mukauttaa vastuullisuusraportointiaan, kun lainsäädäntöön tulee muutoksia. EU-taksonomia-asetuksen muutokset otetaan käyttöön vuoden 2026 raportoinnissa. Tässä kestävyysraportissa esitetyt kestävyysseikat perustuvat olennaisiin aiheisiin, jotka tunnistettiin ESRS 1 -standardin (Yleiset vaatimukset) mukaisessa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Kestävyystarkastusyhteisö ja Fortumin tilinpäätöksen tilintarkastaja Deloitte Oy on laatinut riippumattoman tilintarkastajan rajoitetun varmuuden tarkastuskertomuksen tästä kestävyysraportista ISAE 3000 (Revised) -standardin mukaisesti. Jos erikseen ei ole esitetty, tämän kestävyysraportin tietoja ei ole vahvistanut muu ulkopuolinen taho kuin selvityksen varmentaja. 1.2.2 Raportoinnin laajuus Tässä kestävyysraportissa esitettävät tiedot sisältävät emoyhtiö Fortum Oyj:n ja sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöt ovat yrityksiä, joissa Fortumilla on määräysvalta. Osakkuusyhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta liittyy yleensä 20–50 prosentin omistusosuuteen äänivallasta. Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa konsernilla on jaettu määräysvalta. Katso tilinpäätöksen liitetiedot 1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen ja 40 Konserniyritykset segmenteittäin. Fortum on arvioinut, ettei sillä ole operatiivista määräysvaltaa näissä yhtiöissä. Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset sisältyvät kuitenkin tiettyihin ESRS-standardien edellyttämiin mittareihin. Fortumin arvoketjussa toimivien osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten, lähinnä ydinvoima- ja vesivoimayhtiöiden, kasvihuonekaasupäästöt sisältyvät Scope 3 -kasvihuonepäästöjen kategoriaan 1 tai kategoriaan 3. Näiden yritysten päästöt raportoidaan ostetun sähkön tai käytettyjen palvelujen osuuden perusteella. Muut osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset, jotka eivät ole Fortumin arvoketjun toimijoita, sisältyvät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kategorian 15 tietoihin. Katso osio 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit, Raportointiperiaatteet. Ellei toisin ole ilmoitettu, osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset eivät tällä hetkellä sisälly toimintaohjeita, toimenpiteitä ja tavoitteita koskeviin tietoihin. Ellei toisin ole ilmoitettu, muut arvoketjun toimijat eivät sisälly tietoihin, koska Fortum hyödyntää siirtymäsäännöstä (ESRS 1-10.2). Tämä ei koske tavaroiden ja palvelujen toimittajia, jotka sisältyvät tietoihin osioissa 3.3 Arvoketjun työntekijät ja 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta. EU-taksonomiaraportoinnin laajuus on kuvattu osiossa 2.6.1 Johdanto EU-taksonomiaan. Fortum ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää julkaisematta tiettyjä aineettomaan omaisuuteen, osaamiseen tai innovaatiotuloksiin liittyviä tietoja, eikä myöskään poikkeusta olla ilmoittamatta kehityksistä tai asioista, jotka ovat neuvottelujen kohteena. 1.2.3 Muutokset raportoinnissa Muutokset olennaisissa aiheissa Fortum päivitti vuonna 2025 kaksinkertaisen olennaisuuden arviointinsa. Päivityksen myötä aihetta E3 Vesi ei enää raportoida olennaisena. Päätös perustuu ESRS-standardien vesimääritelmän uudelleentulkintaan, joka sisältää suppeamman määritelmän vedelle – painottuen vedenottoon, vesien poisjohtamiseen ja kulutukseen, erityisesti vesistressialueilla – verrattuna Fortumin laajempaan tulkintaan vuonna 2024. Tämän uuden tulkinnan mukaan aiemmin raportoidut olennaiset vaikutukset kuuluvat oikeammin aiheiden E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt alle. Katso lisätietoja osiosta 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vuonna 2025 yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevia vaikutuksia arvioitiin myös perusteellisemmin, minkä johdosta nämä ovat nyt olennaisia sekä S1 Oman henkilöstön, että S4 Kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta. Koska aihetta S4 ei raportoitu vuonna 2024, Fortum hyödyntää heinäkuussa 2025 hyväksyttyjen ESRS ‘Quick Fix’ -muutosten tarjoamaa siirtymäsäännöstä ja raportoi tästä aiheesta vain rajalliset tiedot BP-2 kohdan 17 mukaisesti. Muutokset konsernin rakenteessa 28.11.2025 Fortum hankki tuulivoiman projektikehitysportfolion saksalaiselta uusiutuvan energian kehittäjältä ja rakentajalta ABO Energylta. Hankittu portfolio sisältää noin 4,4 GW maatuulivoiman kehityshankkeita eri vaiheissa Suomessa. Tällä hetkellä sitoumuksia investointeihin ei ole tehty, ja jokainen investointipäätös riippuu sähkömarkkinoiden tilanteesta ja erityisesti teollisuuden sähkön kysynnän kehityksestä. Hankinnalla ei ole olennaista vaikutusta Fortumin kestävyysraportointiin. 30.6.2025 Fortum saattoi päätökseen puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energia Sp. z o.o.:n yritysoston. Yritysoston mukana siirtyi noin 130 000 asiakasta sekä 33 työntekijää. Yritysostolla ei ole olennaista vaikutusta Fortumin kestävyysraportointiin. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 40 26.6.2025 Fortum saattoi päätökseen Intiassa sijaitsevan uusiutuvan energian kehitysportfolionsa myynnin Hexa Climate Solutions Pvt Ltd:lle. Myynnillä ei ole olennaista vaikutusta Fortumin kestävyysraportointiin. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum hankki uusiutuvan energian hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä. Kaupan kohteena oli 2,6 GW Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman alkuvaiheen kehityshankkeita, joista vain pienen osan odotetaan etenevän rakennus valmiiseen vaiheeseen. Yritysostolla ei ole olennaista vaikutusta Fortumin kestävyysraportointiin. Fortum sai kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintansa myynnin päätökseen 29.11.2024 ja turbiini ja generaattoripalveluiden liiketoiminnan myynnin päätökseen 31.12.2024. Turbiini- ja generaattoripalveluiden myynnillä ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin kestävyysraportointiin. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnillä oli seuraavat olennaiset vaikutukset Fortumin kestävyysraportointiin: • Suorat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät merkittävästi, sillä liiketoiminta muodosti noin 34 prosenttia Fortumin Scope 1 -kokonaispäästöistä vuonna 2024. Fortumin SBTi:n hyväksymät ilmastotavoitteet pysyivät muuttumattomina, koska liiketoiminta oli jätetty tavoitteiden perusvuoden ulkopuolelle. • Jätteen määrä väheni huomattavasti, koska liiketoiminta oli pääasiallinen sekä vaarallisen että ei-vaarallisen jätteen tuottaja. Liiketoiminta tuotti lähes 100 prosenttia vaarallisesta jätteestä ja noin 30 prosenttia ei-vaarallisesta jätteestä vuonna 2024. • Huolta aiheuttavien kemikaalien käyttö väheni verrattuna vuoteen 2024. • Positiivinen vaikutus oman henkilöstön ja urakoitsijoiden tapaturmataajuuksiin. • Typen oksidien päästöt vähenivät 0,4 miljoonaa tonnia vuodesta 2024. • Henkilöstön määrän väheneminen, noin 900 työntekijää, on vaikuttanut sekä omaan henkilöstöön liittyviin mittareihin että omaan henkilöstöön ja arvoketjun työntekijöihin kohdistuvaan terveyteen ja turvallisuuteen. Yksityiskohtaiset kuvaukset näistä vaikutuksista löytyvät kohdista 2.2 Ilmastonmuutos, 2.3 Ympäristön pilaantuminen, 2.5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, 3.2 Oma työvoima ja 3.3 Arvoketjun työntekijät. Tämän kestävyysraportin tiedot kattavat nämä liiketoiminnat hankintahetkestä alkaen / myyntihetkeen asti, ellei toisin mainita. 1.2.4 Aikahorisontit Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Fortum käyttää aikahorisontteja, jotka poikkeavat ESRS 1 -standardin (Yleiset vaatimukset) osiossa 6.4 määritetyistä keskipitkän ja pitkän aikavälin aikahorisonteista. Poikkeamisen syynä on se, että aikahorisontit on linjattu Fortumin taloussuunnittelun prosessissa käytettyjen aikahorisonttien mukaisiksi. Keskipitkän aikavälin aikahorisontti on yhdestä kuuteen vuotta (2024: yhdestä kolmeen vuotta), ja pitkän aikavälin aikahorisontti on yli kuusi vuotta (2024: yli kolme vuotta). Aikahorisonttien muutoksella ei ole ollut olennaista vaikutusta Fortumin kestävyysraporttiin. 1.2.5 Arvioiden, harkinnan ja ennakoivien tietojen käyttö Kestävyysraportin laatiminen edellyttää johdolta sekä laadulliseen että määrälliseen tietoon vaikuttavia arvioita ja oletuksia. Toisaalta tietyt ESRS-raportointivaatimukset edellyttävät ennakoivaa tietoa, joka on luontaisesti epävarmaa. Arvioita, harkintaa ja ennakoivia tietoja arvioidaan säännöllisesti. Ne perustuvat aiempiin kokemuksiin ja muihin tekijöihin, kuten tulevia tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan kohtuullisia vallitsevissa olosuhteissa. Johdon arviot ja harkinta ovat tärkeimpiä seuraavilla alueilla: • Harkinta ja ennakoivat tiedot, joita käytetään kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja pisteyttämisessä sekä olennaisten aiheiden raja-arvon määrittämisessä. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. • Arviot ja ennakoivat tiedot, joiden avulla arvioidaan kestävyysriskien ja -mahdollisuuksien ennakoituja taloudellisia vaikutuksia. Katso osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. • Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen ja MSA.km2 (luontojalanjälkilaskennat GBS®-työkalulla) laskennoissa käytetyt arviot. Katso osio 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit, Raportointiperiaatteet ja 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit. 1.2.6 Siirtymäsäännösten käyttö Vuonna 2025 Fortum hyödyntää seuraavia ESRS 1:n kohdassa 10 ja liitteessä C esitettyjä siirtymäsäännöksiä. Kuten edellä on kerrottu, liitteen C siirtymäsäännösten soveltamista on jatkettu heinäkuun 2025 ESRS 'Quick Fix' -muutosten johdosta. • Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoituja taloudellisia vaikutuksia ei raportoida (ESRS 2 SBM-3 ja ESRS E1-9). • Seuraavia omaa työvoimaa koskevia tietoja (ESRS S1) ei raportoida: muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuuksia koskevat tiedot (S1-7) sekä työhön liittyviä sairauksia koskevat tiedot ja loukkaantumisten, tapaturmien, kuolemantapausten ja työhön liittyvien sairauksien seurauksena menetettyjen työpäivien määrää koskevat tiedot sekä terveys- ja turvallisuustiedot muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden osalta (S1-14). • Kuten edellä osiossa 1.2.2 Raportoinnin laajuus on esitetty, tietyt tiedot eivät sisällä arvoketjun toimijoita. Arvoketjuun liittyvän tiedonkeruun suunnittelu, jonka oli määrä alkaa vuonna 2025, on siirretty myöhemmäksi EU:n Omnibus -paketin johdosta. Työ käynnistetään, kun vaatimukset ovat selkeästi määritelty. • Luettelo merkittävistä ESRS-toimialoista ja niiden kokonaisliikevaihdoista (ESRS 2 SBM-1) raportoidaan, jos ja kun toimialakohtaiset raportointivaatimukset tulevat voimaan. • Standardien S4 ja E4 tiedot raportoidaan rajatusti, sillä niihin sovelletaan uutta siirtymäsäännöstä, joka laajennettiin koskemaan myös ensimmäisen aallon yrityksiä osana ESRS 'Quick Fix' -päivitystä. S4:n osalta, joka on uusi olennainen aihe, siirtymäsäännöstä sovelletaan kokonaisuudessaan, ja E4:n osalta osittain. Näiden aiheiden täysimääräinen raportointi toteutetaan päivitettyjen ESRS-standardien mukaisesti, kun niiden sisältö on lopullisesti hyväksytty. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 41 1.3 Strategia ja liiketoimintamalli 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju Fortum on Pohjoismaiden kolmanneksi suurin sähköntuottaja. Yhtiön sähköntuotanto oli 42,3 TWh ( 2024: 46,3) ja lämmön- ja höyryntuotanto 3,2 TWh (2024: 4,1) vuonna 2025. Vuonna 2025 Fortumin kokonaissähköntuotannosta 99 prosenttia (2024 : 99 ) tuli yhtiön pohjoismaisesta 41,6 TWh:n (2024: 45,4) tukkusähkön tuotannosta, joka perustuu pääasiassa vesi- ja ydinvoimaan sekä maatuulivoimaan. Fortum on myös Pohjoismaiden suurin sähkön vähittäismyyjä: yhtiöllä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Lisäksi Fortumilla on kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoimintaa Suomessa ja Puolassa sekä pilottivaiheen vedyntuotantotoimintaa. Näitä liiketoimintoja täydentävät sähkön ja kaasun vähittäismyynti Puolassa sekä akkujen kierrätysliiketoiminta. Vaikka valtaosa toiminnoista perustuu muihin kuin fossiilisiin polttoaineisiin, Fortumilla on myös fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia toimintoja. Vuonna 2025 fossiilisten polttoaineiden osuus Fortumin liikevaihdosta oli 13 prosenttia (2024: 12), mukaan lukien fossiilipohjainen tuotanto ja kaasun myynti. Fossiilisten polttoaineiden tuotantoon perustuva liikevaihdon osuus oli 6 prosenttia (2024: 6) ja hiilen 2 prosenttia (2024: 3). Fortum on merkittävä taloudellinen toimija Pohjoismaisissa. Fortumin toiminnan merkittävimmät suorat rahavirrat syntyvät myynnistä asiakkaille, ostoista palvelun- ja tavarantoimittajilta, korvauksista rahoittajille, osingoista osakkeenomistajille, kasvu- ja ylläpitoinvestoinneista, henkilöstön palkoista sekä maksetuista veroista. Fortumilla oli 4 551 (2024: 4 496) työntekijää 12 (2024: 14) maassa 31.12.2025. Suurin osa työntekijöistä on Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Katso osiosta 6.4 Konserninlaajuiset tiedot työntekijöiden lukumäärä maan mukaan. Fortumin strategia ja liiketoimintamalli ovat suunniteltu toteuttamaan yhtiön tarkoitusta: energiamme rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Kestävyys on sisäänrakennettu Fortumin strategiaan ja strategian painopistealueisiin: "Luotettavan energian toimittaminen", "Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen" ja "Uusiutuminen ja kehittyminen". Fortumilla on kolme raportoitavaa liiketoimintasegmenttiä: Generation, Consumer Solutions ja Muut toiminnot. Katso osio 6.1 Liiketoimintarakenne. Organisaation tavoitteena on yhtiön tarkoituksen ja strategian menestyksekäs toteuttaminen. Konsernin liiketoimintaportfolio perustuu vesi- ja ydinvoimatuotantoon, sähköntuotannon joustavuuteen ja optimointiin, kysyntävetoiseen uusiutuvaan energiaan, kuluttajaliiketoimintaan sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoimintaan. Fortum on asettanut koko yhtiön laajuiset lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet, jotka vastaavat SBTi-aloitteen tavoitteita ja ovat osa yhtiön yleistä liiketoimintastrategiaa. Tämän lisäksi Fortum on luonut ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman, jossa määritellään toimenpiteet ja resurssit kohti nettonollatavoitetta. Fortum on myös asettanut luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet ja julkaissut ensimmäisen sitä koskevan suunnitelman, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä tuleville vuosille. Suunnitelmat perustuvat olemassa olevaan toimintaan ja liiketoimintarakenteeseen, ja ovat riippuvaisia tulevasta kehityksestä ja toimintaympäristön muutoksista. Lisäksi Fortum on asettanut ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin, kuluttajiin ja loppukäyttäjiin, sekä liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet. Katso osiot 1.1.4 Fortumin kestävyystavoitteet, 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma ja 2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma . Resilienssianalyysi ohjaa Fortumin strategiaa. Fortum tarkastelee analyysissään viittä strategista pitkän aikavälin makroskenaariota toimintaympäristön näkymissään, mukaan lukien kestävyyteen liittyvä ilmasto- ja ympäristöasioiden painottuminen yhteiskunnassa sekä ilmaston ja ekosysteemien vakaus muuttuvana tekijänä. Kestävyysriskien tunnistaminen perustuu resilienssianalyysiin, ja riskialttiita omaisuuseriä ja liiketoimintoja tarkastellaan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Katso osio 2.2.4 Resilienssianalyysi. Kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta, sekä kestävyystavoitteet ovat suunniteltu tukemaan strategian toteuttamista. Fortum arvioi jatkuvasti liiketoimintaansa sekä riskejä ja mahdollisuuksia liittyen yritysostoihin, sijoituksiin ja yritysmyynteihin, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät asiat ja mahdolliset riskien ja mahdollisuuksien väliset kompromissit. Katso osio 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Fortum on merkittävä tavaroiden ja palvelujen ostaja, ja yhtiö pyrkii saavuttamaan kestävyystavoitteensa valitsemalla toimittajansa vastuullisesti ja tekemällä tiivistä yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Suurimman osan hankinnoista muodostivat pohjoismaisilta sähkön tukkumarkkinoilta vähittäismyyntiin ostettu sähkö, investoinnit sekä polttoainehankinnat. Loppuosa hankinnoista koostui muista tavaroista ja palveluista, jotka liittyivät esimerkiksi käyttöön ja kunnossapitoon sekä muihin toimintoihin, kuten tietoliikenneratkaisuihin ja ammattipalveluihin. Fortum käyttää sähkön, lämmön ja höyryntuotannossa useita polttoaineita, kuten uraania 87 prosenttia (2024: 81), hiiltä 5 prosenttia (2024: 6), biomassaa ja biopolttoaineita 3 prosenttia (2024: 3), jätepolttoaineita 2 prosenttia (2024: 6), maakaasua 2 prosenttia (2024: 2) ja muita prosentti. Prosenttiosuudet perustuvat polttoaineen energiasisältöön. Polttoaineiden hankinnassa kiinnitetään erityistä huomiota polttoaineiden alkuperään ja vastuulliseen tuotantoon. Fortum ei osta fossiilisia polttoaineita, puupellettejä tai biomassaa Venäjältä. Nämä polttoaineet ovat pääasiassa peräisin Euroopasta ja Yhdysvalloista. Fortumilla on kyky toimittaa vähähiilistä energiaa luotettavasti laajassa mittakaavassa. Fortumin energian kokonaisliikevaihto oli 2,6 miljardia euroa vuonna 2025 (2024: 3,2 ). Yhtiö auttaa asiakkaitaan ja yhteiskuntia hiilestä irtautumisessa. Fortum seuraa eri energiantuotantomuotojen saatavuutta toimitusvarmuuden mittarina, ja yhtiö on asettanut strategiset tavoitteet laitosten käytettävyysasteelle: yli 90 prosenttia ydinvoimalle ja 95 prosenttia vesivoimalle. Vuonna 2025 Fortumin koko ydinvoimatuotannon käytettävyys oli 75 prosenttia (2024: 84) ja vesivoiman käytettävyys oli 94 prosenttia (2024: 97). | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 42 Fortumin arvoketju on havainnollistettu alla: | ---|--- 1) Uraani, hiili, biomassa, jäte, öljy, kaasu, hukkalämpö2) Urakoitsijat, laitteet, asiantuntijapalvelut, käyttö ja huolto3) Oma toiminta kattaa: ydinjätteen käsittely4) Fortum hallinnoi vain kaukolämmön ja -kylmän jakelua| Määritelmät termeilleEnergia = Sähkö, kaukolämpö ja -kylmäLihavoitu teksti viittaa Fortumin omaan toimintaan 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset Fortumin vastuulliseen toimintatapaan kuuluu avoin ja säännöllinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa auttaa Fortumia ymmärtämään ja arvioimaan eri ryhmien odotuksia yhtiötä kohtaan ja vastaamaan niihin. Sidosryhmien näkemyksiä yhtiöstä seurataan järjestelmällisesti useilla erilaisilla sidosryhmätutkimuksilla. Seuraavassa taulukossa on esitetty Fortumin sidosryhmät, niiden alaryhmät (vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät, kestävyysraportin käyttäjät tai molemmat) sekä tapa olla vuorovaikutuksessa kunkin sidosryhmän kanssa: | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- Sidosryhmätyyppi | Vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät| Kestävyys­raportin käyttäjät| Vuorovaikutustapa Tapaamiset ja haastattelut | Media­ seuranta| One Fortum -tutkimus| Erilaiset kohdennetut tutkimukset Rahoittajat, sijoittajat, osakkeenomistajat | • | • | • | | • | Asiakkaat ja kuluttajat | • | • | • | | • | Henkilöstö | • | | • | | • | • Tulevaisuuden osaajat | • | • | | | • | • Viranomaiset ja päättäjät | | • | • | • | • | Energia-alan organisaatiot | | • | • | • | • | Paikallisyhteisöt | • | | • | • | • | • Palvelun- ja tavarantoimittajat | • | • | • | | | • Arvoketjun työntekijät | • | | • | | | Kansalaisjärjestöt ja ammattiliitot | • | • | • | • | • | Tiedotusvälineet | | • | | • | • | Vuorovaikutus edellä mainittujen sidosryhmien kanssa vaikuttaa Fortumin strategiaan ja liiketoimintamalliin eri tavoin, kuten alla on kuvattu. Fortum seuraa julkista keskustelua ja tiedotusvälineitä toimintamaissaan ja osallistuu oleellisen tiedon välittämiseen sidosryhmille eri kanavien kautta. Asiakkailta saatava palaute ohjaa Fortumin tuotteiden ja palvelujen kehitystyötä. Haastattelut ja keskustelut kansallisten viranomaisten, päättäjien ja poliitikkojen kanssa auttavat yhtiötä ymmärtämään toimialan poliittisia reunaehtoja ja kehityssuuntia. Säännölliset henkilöstökyselyt pitävät Fortumin ajan tasalla ajankohtaisista aiheista henkilöstön keskuudessa ja antavat yhtiölle mahdollisuuden puuttua epäkohtiin sisäisesti sekä sitouttaa henkilöstöä ja vähentää vaihtuvuutta. Vuorovaikutus kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa pitää Fortumin ajan tasalla ulkoisista kestävyyskysymyksistä, haastaa yhtiötä tarttumaan vaikeisiin aiheisiin ja antaa arvokasta ulkopuolista näkemystä Fortumin kestävyystyöhön. Palvelun- ja tavarantoimittajien näkemykset antavat Fortumille tietoa yhtiön omaa toimintaa laajemmin Fortumin arvoketjun kannalta olennaisista asioista. Vuorovaikutus arvoketjujen työntekijöiden kanssa antaa Fortumille tietoa toimitusketjujen työoloista ja tukee huolenaiheiden selvittämistä yhteistyössä liikekumppaneiden kanssa. Jäsenyydet kansallisissa ja kansainvälisissä järjestöissä auttavat Fortumia syventämään ymmärrystään teollisuutta ja toimialaa läpileikkaavista sidosryhmäkysymyksistä ja niiden yhteyksistä Fortumin liiketoimintaan. Suora vuoropuhelu ja erilaiset kyselyt Fortumin | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 43 toimipaikkojen paikallisyhteisöjen keskuudessa auttavat yhtiötä ymmärtämään vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan. Aktiivinen vuoropuhelu sijoittajien ja sijoittajien yhteenliittymien kanssa sekä jatkuva yhteydenpito investointipankkien ja pankkiiriliikkeiden osake- ja luottoanalyytikoihin auttaa Fortumia vastaamaan pääomamarkkinoiden vaatimuksiin ja ennen kaikkea ottamaan sijoittajapalautteen riittävästi huomioon liiketoiminnan jatkuvassa kehittämisessä ja hiilestä irtautumista koskevan agendan toteuttamisessa. Fortumilla on epävirallinen sidosryhmien neuvottelukunta Suomessa, johon Fortumin hallitus on kutsunut yhtiön keskeisten sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunnan tavoitteena on tukea Fortumin liiketoimintaa edistämällä vuoropuhelua ja näkemysten vaihtoa Fortumin ja sen sidosryhmien välillä. Fortum kartoittaa vuosittain sidosryhmien odotuksia ja näkemyksiä yhtiöstä kyselytutkimuksilla yhteistyössä kolmansien osapuolten kanssa. Nämä kyselyt auttavat Fortumia arvioimaan sidosryhmien odotuksia ja vastaamaan niihin sekä mittaamaan sidosryhmäyhteistyön onnistumista. Kyselytutkimukset antavat myös tietoa kestävyyden trendeistä ja riskeistä. Tuloksia käytetään liiketoiminnan suunnittelussa ja kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin kautta myös kestävyyden olennaisten aiheiden tunnistamisessa. Katso myös osio 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. Laajimmin hyödynnetty sidosryhmäkysely on kattava One Fortum -tutkimus, joka mittaa yrityksen mainetta sekä asiakastyytyväisyyttä ja sen kehittymistä eri liiketoimintayksiköissä. Tutkimus tehdään vuosittain syksyllä useimmissa Fortumin toimintamaissa. Vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemykset ja intressit liittyen Fortumin kestävyysvaikutuksiin raportoidaan Fortumin hallinto-, johto- ja valvontaelimille osana vuosittaista One Fortum -tutkimuksen tulostenjakoprosessia. Näin tulokset otetaan huomioon vuosittaisessa yritysstrategiaprosessissa. Tulosten perusteella voidaan myös tarvittaessa tarkentaa ja sopeuttaa yrityksen liiketoimintamallia sekä toimintatapoja eri liiketoimintayksiköissä. Fortumilla on myös menetelmiä yhteydenpitoon vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa olennaisissa kestävyyskysymyksissä sekä oman työvoiman, arvoketjun työntekijöiden ja vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen näkemysten ja etujen huomioimiseen. Tähän yhteydenpitoon sisältyy myös sidosryhmien ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien huomioiminen. Oman henkilöstön näkemyksiä ja etuja, mukaan lukien heidän näkemyksensä strategiasta, kerätään esimerkiksi Employee Voice -tutkimuksen kautta ja huomioidaan operatiivisessa ja strategisessa suunnittelussa. Fortumin eurooppalainen yritysneuvosto toimii myös yhteistyöelimenä johdon ja työntekijöiden edustajien välisessä vuoropuhelussa koskien muun muassa strategiaa ja tiedonvaihtoa eri teemoista (esimerkiksi henkilöstön motivaatio ja hyvinvointi). Arvoketjun työntekijöiden näkemykset ja edut, joista kerätään tietoa auditointien ja epäsuorien lähteiden (esimerkiksi kansalaisjärjestöjen raporttien ja selvitysten) kautta, vaikuttavat esimerkiksi toimittajien valintaan. Sidosryhmätyön kautta saadut tiedot vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen näkemyksistä ja eduista huomioidaan mahdollisuuksien mukaan uusien hankkeiden kehittämisessä (esimerkiksi paikan valinnassa ja maisemoinnissa) ja liiketoimintamallissa. Lisätietoa vuorovaikutuksesta vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa ja näiden näkemysten huomioimisesta liiketoiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa löytyy osioista 3.2 Oma työvoima, 3.3 Arvoketjun työntekijät ja 3.4 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt. Seuraavassa taulukossa on esitetty Fortumin tärkeimmät sidosryhmätutkimukset, niiden kohderyhmät, kattavuus ja taajuus: | | | ---|---|---|--- Tutkimus | Kohderyhmä | Kohdemaat | Taajuus One Fortum -tutkimus | Asiakkaat Suuri yleisö Julkishallinto Pääomamarkkinat Kansalaisjärjestöt Mielipidevaikuttajat Henkilöstö Tiedotusvälineet | Suomi, Ruotsi, Norja; olennaiset kansainväliset sidosryhmät| Asiakastyytyväisyyttä mitataan puolivuosittain tai vuosittain asiakassegmentin mukaan. Maine mitataan vuosittain. Toimittajasuhteiden hallintaa koskeva tutkimus| Tavaroiden ja palvelujen toimittajat | Kaikki toimintamaat | Vuosittain Mediaseuranta | Tiedotusvälineet | Kaikki toimintamaat | Päivittäin Brändiseuranta | Suuri yleisö ja asiakkaat | Suomi, Ruotsi, Norja | Jatkuvasti Employee Voice -tutkimus | Oma henkilöstö | Kaikki toimintamaat | Kuuden kuukauden välein Fortum Digital Experience -tutkimus| Oma henkilöstö | Kaikki toimintamaat | Jatkuvasti Vesivoiman tuotannon paikallinen hyväksyttävyys| Paikalliset sidosryhmät Fortumin toimipaikkojen ympäristössä| Ruotsi | Vuosittain Paikallinen ydinvoiman hyväksyttävyyttä koskeva tutkimus | Paikalliset sidosryhmät Loviisan ydinvoimalaitoksen ympäristössä| Suomi | Vuosittain | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 44 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi Kestävyysraportin sisältö ja laajuus määritetään kaksinkertaisen olennaisuuden avulla. Fortumin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi noudattaa ESRS 1 -standardissa (Yleiset vaatimukset) kuvattua metodologiaa. Kaksin­ kertainen olennaisuusarviointi päivitetään vuosittain, ja siihen osallistuvat konsernin eri liiketoimintayksiköt sekä asiaankuuluvat sisäiset toiminnot. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ja arvioidaan liiketoimintayksikkötasolla ja yhdistetään ja analysoidaan konsernitasolla. Fortumin johtoryhmä hyväksyy olennaiset aiheet, ja tarkastus- ja riskivaliokunta tarkastaa ne. Katso myös osio 1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin liittyvät sisäiset kontrollit on kuvattu osiossa 1.5.3 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäiset kontrollit. Fortumin olennaisuusarviointiprosessi koostuu seuraavista neljästä vaiheesta: Vaihe 1: Arvoketjujen, liiketoimintojen, toimialojen, maantieteellisten alueiden ja riippuvuuksien ymmärtäminen Tämän vaiheen tarkoituksena on saada käsitys olennaisuusarvion yleisestä asiayhteydestä, mukaan lukien Fortumin arvoketjun tarkastelu sen varmistamiseksi, että kaikki keskeiset liiketoiminnot, tuotteiden ja palvelujen pääryhmät sekä resursseista tai suhteista johtuvat riippuvuudet – niin arvoketjun alku- kuin loppupäässä – on huomioitu asianmukaisesti. Vuoden 2025 päivitys perustui ensimmäiseen ESRS-standardien mukaisen olennaisuusarvioinnin yhteydessä tehtyyn yksityiskohtaiseen arvoketjukartoitukseen ja keskittyi muutoksiin Fortumin liiketoimintarakenteessa. Lisätietoa arvoketjukartoituksesta löytyy osiosta 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju. Vaihe 1 pitää sisällään myös vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien sekä kestävyysraportin käyttäjien tunnistamisen, joiden kanssa Fortum on jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Vuonna 2025 sidosryhmiä osallistettiin olennaisuusarviointiin sisällyttämällä aiheeseen liittyviä kysymyksiä eri sidosryhmäkyselyihin (esim. One Fortum -tutkimus). Tämän jälkeen tutkimustulokset analysoitiin ja havaintoja hyödynnettiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin vaiheita 2 ja 3. Lisätietoa vuorovaikutuksesta sidosryhmien kanssa löytyy osiosta 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. Vaihe 2: Vaikutusten olennaisuus – vaikutusten tunnistaminen ja arviointi Tämän vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketoimintatapaan niin Fortumin omassa toiminnassa kuin sen arvoketjun alku- ja loppupäässä. Arviointi aloitetaan käymällä läpi vaiheessa 1 tunnistettujen arvoketjutoimintojen luettelo, jonka avulla tunnistetaan suoria ja epäsuoria vaikutuksia koko arvoketjussa. Tähän sisältyy myös huolellisuusvelvoiteprosessiin liittyvien aineistojen ja muiden olennaisten sisäisten ja ulkoisten aineistojen (esim. sisäiset vaikutusarvioinnit) läpikäynti. Analyysin kattavuus varmistetaan käyttämällä tukena ESRS 1 -standardin soveltamisvaatimuksen 16 mukaista luetteloa kestävyysseikoista. Kun tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset on tunnistettu, ne luokitellaan seuraavien tekijöiden perusteella: tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus; kielteinen tai myönteinen vaikutus; sijainti arvoketjussa; aikahorisontti; kausaliteetti sekä ESRS-aihe, osa-aihe ja osa-osa-aihe. Tämän jälkeen tunnistettujen vaikutusten vakavuus arvioidaan pisteyttämällä ne seuraavan kolmen tekijän perusteella: • Mittakaava: kuinka vakava kielteinen vaikutus on tai kuinka hyödyllinen myönteinen vaikutus on ihmisille tai ympäristölle? • Laaja-alaisuus: kuinka laaja-alainen vaikutus on eli mikä on ympäristövahingon laajuus tai maantieteellinen mittakaava taikka ihmismäärä, johon haitallinen vaikutus kohdistuu? • Kielteisten vaikutusten korjaamaton luonne: kuinka helposti ja missä määrin kielteiset vaikutukset voidaan korjata eli ennallistaa ympäristö tai palauttaa vaikutuksen kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanne alkuperäistä tilaa vastaavaksi? Lisäksi mahdollisten vaikutusten osalta arvioidaan esiintymisen todennäköisyys, ja lopullinen pistemäärä lasketaan näiden kahden tekijän (vakavuuden ja todennäköisyyden) perusteella. Tosiasiallisten vaikutusten osalta laskennassa käytetään 100 prosentin todennäköisyyttä. Vuonna 2025 vaikutusarvio keskittyi vuoden 2024 ensimmäisen olennaisuusarvioinnin päivittämiseen. Lisäksi arvioinnissa syvennyttiin tarkemmin tiettyihin valikoituihin aiheisiin, kuten yksityisyyteen ja tietosuojaan, jotka on nyt tunnistettu uudeksi olennaiseksi aiheeksi. Vaihe 3: Taloudellinen olennaisuus – riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi Tämän vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ympäristöön, yhteiskuntaan ja liiketoimintatapaan liittyviä aiheita, jotka voivat laukaista kielteisen (riski) tai myönteisen (mahdollisuus) taloudellisen vaikutuksen Fortumin liiketoimintaan. Fortum on yhdistänyt taloudellisen olennaisuuden arviointiprosessin osaksi yleistä riskienhallintaprosessiaan (ERM), ja kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet johdetaan suoraan tästä prosessista. Kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan ja arvioidaan liiketoimintayksiköissä ja tukitoiminnoissa noudattaen samoja periaatteita ja menetelmiä kuin muiden liiketoimintariskien osalta osana ERM-prosessia. Kun riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu, kukin kestävyyteen liittyvä riski ja mahdollisuus luokitellaan seuraavien seikkojen perusteella: sijainti arvoketjussa, taloudellisen vaikutuksen tyyppi (esim. käyttökate, kassavirta), sekä ESRS-aihe, osa-aihe ja osa-osa-aihe. Lopuksi tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arvioidaan pisteyttämällä taloudellisten vaikutusten toteutumisen todennäköisyys sekä taloudellisen vaikutuksen suuruus lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kunkin riskin ja mahdollisuuden lopullinen pistemäärä lasketaan kertomalla taloudellisen vaikutuksen mahdollinen suuruus tapahtuman todennäköisyydellä. Vaihe 4: Kynnysarvojen määrittäminen ja tulosten arviointi Olennaisuusarviointiprosessin päätteeksi liiketoimintayksikkötasolla pisteytetyt vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet yhdistellään ensin konsernitason vaikutuksiksi, riskeiksi ja mahdollisuuksiksi, minkä jälkeen ne ryhmitellään osa-osa-aiheen ja pistemäärän mukaan. Laadullisia oikaisuja tehdään sen varmistamiseksi, että yhdistetyt tulokset kuvastavat totuudenmukaisesti Fortumin olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kokonaisuutena katsottuna. Olennaisuuden kynnysarvot asetetaan ottamalla huomioon useita tekijöitä, kuten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien merkitys sidosryhmille, mahdolliset taloudelliset vaikutukset sekä aiheen strateginen merkitys. Näiden tekijöiden perusteella vuoden 2025 olennaisuuden kynnysarvoksi asetettiin 12 pistettä asteikolla 1–25 (2024: 12). Kestävyysseikka täyttää kaksinkertaisen olennaisuuden kriteerit, jos se on olennainen joko vaikutusnäkökulmasta tai taloudellisesta näkökulmasta tai molemmista. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 45 Pisteytyksen lisäksi olennaisten aiheiden määrittelyssä voidaan käyttää laadullisia kriteerejä, kuten esimerkiksi strategisia ja sidosryhmien odotuksia. Kuten vuonna 2024, myös vuonna 2025 tämä harkinta johti johdon päätökseen sisällyttää tietyt liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät aiheet olennaisiksi. Katso osio 4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vuoden 2025 päivitetyn kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena yksityisyys ja tietosuoja tunnistettiin uudeksi olennaiseksi aiheeksi niin S1 Oman henkilöstön kuin S4 Kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta. Sen sijaan aihetta E3 Vesi ja merten luonnonvarat ei enää raportoida olennaisena. Lisätietoja näistä johtopäätöksistä löytyy osiosta 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Luettelo olennaisista tiedonantovaatimuksista löytyy osiosta 5.1 Olennaiset tiedonantovaatimukset. Harkinnan käyttö ja tulevaisuuteen suuntautuva tieto kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vakavuuden, taloudellisen vaikutuksen ja todennäköisyyden arviointiin liittyy aina jonkin verran harkintaa, koska kestävyyskysymykset ovat usein luonteeltaan monimutkaisia ja epävarmoja ja toisaalta täsmällisten arvoketjutietojen saaminen voi olla vaikeaa. Tämä koskee erityisesti vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka ulottuvat kauemmas arvoketjuun tai tulevaisuuteen. Fortumin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi on pyritty mahdollisuuksien mukaan perustamaan kvantitatiivisiin tekijöihin hyödyntämällä olemassa olevia tietoja, arviointeja ja prosesseja. Jos tarkkoja tietoa ei kuitenkaan ole kohtuudella saatavilla, on arvioinnissa käytetty asiantuntijaosaamista ja parasta saatavilla olevaa julkista tietoa, kuten maantieteellistä ja toimialatietoa. Kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien odotettujen taloudellisten vaikutusten arviointi on esimerkki tilanteesta, jossa käytetään arvioita ja tulevaisuuteen suuntautuvaa tietoa. Näitä arvoja käytetään taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa. Taloudellinen olennaisuus arvioidaan ammattimaisen harkinnan avulla ja perustuen kyseisen riskin tai mahdollisuuden sopivimpaan mittariin, kuten odotettuun vuotuiseen käyttökatevaikutukseen, kerrottuna tapahtuman todennäköisyydellä. Myös olennaisuuden kynnysarvojen määrittämiseen liittyy johdon harkintaa. Jotta tulokset olisivat mahdollisimman merkityksellisiä ja tarkkoja, olennaisten aiheiden määrittämisessä on otettu huomioon useita tekijöitä, mukaan lukien vaikutukset Fortumiin ja sen sidosryhmiin. Erityiset näkökohdat, jotka koskevat prosessia vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi kunkin aiheen osalta Kaksinkertaisen olennaisuuden yleisen prosessikuvauksen lisäksi ESRS-standardeissa vaaditaan tarkempi selvitys kutakin aihetta koskevasta vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista. Seuraavassa esitetään Fortumin käyttämät menetelmät, syöttöparametrit ja prosessit kunkin aiheen arvioimiseksi. Ilmastonmuutoksen osalta otettiin huomioon omien toimintojen sekä arvoketjun alku- ja loppupään kasvihuonekaasu­ päästöjen lähteet kaikissa Fortumin keskeisissä liiketoiminnoissa. Fortum otti huomioon kasvihuonekaasupäästöjen nykyiset määrät tunnistaessaan vaikutuksia koko arvoketjussaan. Lisäksi arvioinnissa tunnistettiin tosiasiallisia ja mahdollisia siirtymäriskejä, fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia, sekä huomioitiin resilienssianalyysi, joka pitää sisällään kolme ilmastonmuutosskenaariota, joissa maailmanlaajuinen lämpeneminen on yli 3 astetta, 2,5–2,8 astetta ja 1,5–1,9 astetta. Resilienssianalyysi ja käytetyt ilmastoskenaariot on kuvattu tarkemmin osiossa 2.2.4 Resilienssianalyysi. Fortumin toiminta ja omaisuus altistuvat ulkoisille tapahtumille, kuten ilman ja veden lämpötilan ja sademäärän muutoksille sekä äärimmäisille sääilmiöille, joiden esiintymistiheys ja voimakkuus saattavat kasvaa ilmastonmuutoksen seurauksena. Fyysisiä riskejä tunnistettiin liiketoimintatasolla. Lisäksi arvioitiin erilaisten akuuttien ja kroonisten fyysisten ilmastoriskien sietokykyä. Ympäristön pilaantumisen osalta otettiin huomioon kaikki Fortumin keskeiset liiketoiminnot. Omien toimintojen osalta ilman, veden ja maaperän päästölähteet huomioitiin kunkin toimipaikan paikallisten säädösten ja ympäristölupavaatimusten mukaisista mittauksista ja seurannasta saadun datan perusteella. Sisäistä kemikaalitietokantaa käytettiin arvioimaan omissa toiminnoissa käytettyjen huolta aiheuttavien aineiden määrää. Toimialan raportteja on käytetty vaikutusten tunnistamiseen arvoketjun alku- ja loppupäässä. Veden ja merten luonnonvarojen osalta huomioitiin kaikki Fortumin keskeiset liiketoiminnot. Arvioinnissa otettiin huomioon veteen liittyvät toiminnot, kuten vedenotto, vesien poisjohtaminen ja kulutus. Lisäksi käytettiin WRI Aqueduct Water Risk Atlas -työkalua arvioimaan sijaitseeko omia toimintoja vesistressialueilla. Fyysisten vesiriskien arvioinnissa käytettiin WWF:n Risk Filter Suite -kokonaisuuden Water Risk Filter -työkalun laitostason riskitietoja. Näiden arvioiden perusteella aihetta vesi ei arvioitu olennaiseksi. Fortum on arvioinut luontojalanjälkensä vuonna 2023 (vuoden 2021 datalla) ja päivittänyt sen vuonna 2025 (vuoden 2024 datalla). Arvioinnit tehtiin Global Biodiversity Score® -työkalulla (GBS®). Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin pohjatietoina käytettiin luontojalanjälkiarvioinnissa tunnistettuja luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvia vaikutuksia ja riippuvuuksia, mikä piti sisällään sekä suorat toiminnot että arvoketjun. Käytetyssä menetelmässä arvioitiin (vuoden 2023 arviointi) vaikutuksia ja riippuvuuksia ENCORE- ja EXIOBASE-tietoaineistojen perusteella. Arviointi tehtiin julkisesti saatavilla olevien Science Based Target -verkoston ohjeiden mukaisesti (Science-Based Targets for Nature, Initial Guidance for Business by Science Based Target Network, SBTN). Jalanjälkityössä vaikutukset arvioitiin oleellisin osin luonnon monimuotoisuuden vähenemistä aiheuttaviin pääajureihin (maan-/merten käytön muutokset, luonnon suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen). Metodologialla ei voitu arvioida vieraslajien leviämisestä mahdollisesti aiheutuneita luontoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Myös vesivoimatuotannon vesiympäristöön kohdistuvat vaikutukset arvioitiin erikseen asiantuntija-arviona, minkä perusteella se on Fortumille olennainen aihe. Näiden arviointien lisäksi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa otettiin huomioon kaikki Fortumin keskeiset liiketoiminnot. Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ei kuultu erikseen luonnon monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa. Lisätietoa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita koskevasta arvioinnista löytyy osiosta 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit. Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta arvioinnissa otettiin huomioon resurssien sisään- ja ulosvirtaukset omissa toiminnoissa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä kaikissa Fortumin keskeisissä liiketoiminnoissa. Arviointi tehtiin käytettyjä resursseja ja jätteitä koskevien paikkakohtaisten tietojen perusteella. Näitä tietoja täydennettiin asiantuntija-arvioinneilla. Oman työvoiman osalta vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon kaikki Fortumin työntekijät. Työntekijöiden palautetta ja näkökulmia kerättiin soveltuvin osin esimerkiksi henkilöstökyselyistä ja SpeakUp -kanavan | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 46 kautta. Maakohtaisia näkökohtia tarkasteltiin siltä osin kuin ne olivat olennaisia. Yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviä vaikutuksia arvioitaessa otettiin huomioon millaisia henkilötietoja Fortum kerää ja käsittelee. Arvoketjun työntekijöiden osalta vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa otettiin huomioon Fortumin arvoketjujen alkupää sekä tuotteiden ja palvelujen hankinta. Jos täsmällistä tietoa ensimmäisen tason jälkeen ei ollut kohtuudella saatavilla, hyödynnettiin asiantuntijatietämystä ja parasta saatavilla olevaa tietoa, kuten toimiala- ja maakohtaisia tietoja, ulkoisia raportteja ja tutkimuksia, joiden avulla lisättiin ymmärrystä haavoittuvassa asemassa olevista työntekijöistä ja vaikutusten todennäköisyyksistä eri toimitusketjuissa. Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen osalta otettiin huomioon Fortumin toimintamaat ja tuotantolaitosten sijainti alkuperäiskansojen alueilla sekä sidosryhmäpalaute. Kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta arvioinnissa otettiin huomioon kaikki sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen kuluttaja- asiakkaat. Fortum huomioi myös kerättyjen ja käsiteltyjen henkilötietojen tyypin sekä vaikutukset, joita tietosuojaloukkauksilla voisi olla kuluttajiin. Liiketoimintatapojen osalta arvioinnissa otettiin huomioon kaikki toimintamaat sekä aiemmat väärinkäytöstapaukset. Arvioinnissa tarkasteltiin myös toimittajasuhteiden hallintakäytäntöjä sekä toimittajien ympäristö- ja yhteiskuntavastuun arvioinnin prosesseja. 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tuloksena Fortum on tunnistanut 32 olennaista vaikutusta, riskiä ja mahdollisuutta, jotka kattavat yhdeksän kymmenestä ESRS-aiheesta. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto näistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Ne on luokiteltu ESRS-aiheen, arvoketjun sijainnin ja merkittävimmän aikahorisontin mukaan sekä sen perusteella, onko kyseessä tosiasiallinen tai mahdollinen myönteinen tai kielteinen vaikutus taikka riski vai mahdollisuus. Jokaiselle vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle on annettu viitenumero (IRO-viite), joita käytetään myös tämän kestävyysraportin aihekohtaisissa osioissa. Vuoteen 2024 verrattuna tunnistettiin kaksi uutta yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyvää olennaista vaikutusta sekä oman työvoiman että kuluttajien ja loppukäyttäjien osalta (S1.4 ja S4.1), mikä oli seurausta vuonna 2025 tehdystä tarkemmasta analyysistä kyseisen aiheen osalta. Toisaalta päivitetyssä olennaisuusarvioinnissa ei enää tunnistettu olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia liittyen aiheeseen E3 Vesi ja merten luonnonvarat. Tämä perustuu ESRS-standardien vesimääritelmän uudelleentulkintaan, joka pitää sisällään suppeamman määritelmän vedelle – painottuen vedenottoon, vesien poisjohtamiseen ja kulutukseen, erityisesti vesistressialueilla – verrattuna Fortumin laajempaan tulkintaan vuonna 2024\. Tämän uuden tulkinnan mukaan aiemmin raportoidut olennaiset vaikutukset kuuluvat oikeammin aiheiden E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt alle. Tämä tarkoittaa, ettei vettä enää katsota olennaiseksi aiheeksi; Fortumin nykyinen vedenkäyttö koostuu pääosin merivedestä, jota käytetään jäähdytykseen ja johdetaan takaisin mereen. Vuonna 2025 Fortumin kokonaisvedenotto oli 1 450 miljoonaa kuutiometriä ja poisjohdetut vedet 1 449 miljoonaa kuutiometriä. Tämä tarkoittaa, että vedenkulutus oli 0,6 miljoonaa kuutiometriä, mikä on alle promillen kokonaisvedenotosta. Lisäksi ainoastaan kaksi Puolassa sijaitsevaa laitosta, joissa käytettiin vettä vuonna 2025, sijaitsevat vesistressialueilla, eikä kummassakaan ei ole havaittu veden saatavuuteen liittyviä ongelmia. Kaikki olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin, sillä Fortum ei ole tunnistanut olennaisia yrityskohtaisia aiheita. Olennaisia aiheita arvioidaan strategisesti ja niille on laadittu selkeät tavoitteet ja toimintasuunnitelmat varmistamaan, että vaikutukset ja riskit otetaan huomioon. Lisätietoja olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, mukaan lukien raportointikauden taloudelliset vaikutukset, sekä niiden hallinnasta löytyy kustakin aihekohtaisista osioista. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 47 | | | | | ---|---|---|---|---|--- IRO-viite | Aihe | Vaikutus, riski tai mahdollisuus | Sijainti arvoketjussa | Aikaväli | Kuvaus E1.1 | Ilmastonmuutos | Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Oma toiminta| Keskipitkä aikaväli| Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen sähkön- ja lämmöntuotannossa. E1.2 | Ilmastonmuutos | Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Oma toiminta | Keskipitkä aikaväli | Kasvihuonepäästöjen tuottaminen oman toiminnan fossiilipohjaisen sähkön (jäännösjakauma) käytöstä. E1.3 | Ilmastonmuutos | Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Arvoketjun alkupää | Pitkä aikaväli | Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen markkinoilta hankitun ja asiakkaille ilman alkuperätakuun sertifikaatteja myydyn sähkön (jäännösjakauma) tuotannossa. E1.4 | Ilmastonmuutos | Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Arvoketjun alkupää| Keskipitkä ja pitkä aikaväli | Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen polttoaineiden, materiaalien ja komponenttien tuotannossa ja kuljetuksessa. E1.5 | Ilmastonmuutos | Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Arvoketjun alkupää ja loppupää| Pitkä aikaväli | Kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen asiakkaille myydyn maakaasun hankinnassa ja loppukäytössä. E1.6| Ilmastonmuutos | Tosiasiallinen myönteinen vaikutus| Arvoketjun loppupää | Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli| Vähähiilisen ja luotettavan energiatoimituksen tarjoaminen asiakkaille tukemaan heidän prosessiensa päästöjen vähentämistä. E1.7| Ilmastonmuutos | Riski | Oma toiminta | Pitkä aikaväli | Poliittinen ja oikeudellinen riski: EU-sääntelyn kehittymiseen liittyvät epävarmuudet voivat vaikuttaa Fortumin maineeseen ja kannattavuuteen. E1.8| Ilmastonmuutos | Riski | Oma toiminta | Pitkä aikaväli | Maineriski: Fortumin ilmastotavoitteiden, mukaan lukien hiilestä irtautuminen, saavuttamatta jääminen tavalla, joka ei vastaa ulkoisille sidosryhmille viestittyjä lupauksia tai näiden odotuksia. E1.9| Ilmastonmuutos | Riski | Läpi arvoketjun | Pitkä aikaväli| Krooninen ilmastoriski: Keskilämpötilojen muutos (mukaan lukien veden lämpötilan muutos) voi vaikuttaa sähkön, kaasun ja lämmön kysyntään sekä tuotannon ja toimitusten jatkuvuuteen. E1.10| Ilmastonmuutos | Riski | Läpi arvoketjun | Pitkä aikaväli| Akuutti ilmastoriski: Äärimmäiset sääilmiöt kuten myrskyt tai lämpöaallot ja kuivat kaudet voivat aiheuttaa esimerkiksi metsäpaloja, millä voi olla vaikutuksia sähköntuotantoon ja -jakeluun. E1.11| Ilmastonmuutos | Mahdollisuus | Oma toiminta | Pitkä aikaväli| Fortumin fossiili-intensiivisten liiketoimintojen arvon kasvattaminen siirtymällä pois kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä. E1.12| Ilmastonmuutos | Mahdollisuus | Läpi arvoketjun | Lyhyt, keskipitkä ja pitkä aikaväli | Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä ulkoinen paine lisää vähähiilisen energian kysyntää. E2.1 | Pilaantuminen | Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Oma toiminta, arvoketjun loppupää | Keskipitkä aikaväli| Ilman pilaantuminen johtuen polttoaineiden palamisessa syntyvistä typen oksidien (NOx) ja rikkidioksidin (SO2) päästöistä. E2.2 | Pilaantuminen | Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Oma toiminta | Lyhyt ja keskipitkä aikaväli| Mahdolliset kielteiset vaikutukset ympäristöön käytettäessä huolta tai erityistä huolta aiheuttavia aineita omassa toiminnassa. E4.1 | Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit| Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Oma toiminta | Pitkä aikaväli | Vesivoiman tuotannon vaikutus vesiekosysteemien monimuotoisuuteen. Jokien patoamisella on esimerkiksi haitallisia vaikutuksia kalojen ja muiden eliöiden liikkumiseen. E4.2 | Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit| Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Arvoketjun alkupää, oma toiminta| Pitkä aikaväli | Omasta toiminnasta ja toimitusketjusta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutuksesta johtuva vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutus syntyy ilmaston lämpenemisen kautta. Vaikutusmekanismi on maailmanlaajuinen, mutta sen aiheuttamat vaikutukset luontoon paikallisia. E4.3 | Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit| Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Arvoketjun alkupää | Pitkä aikaväli | Polttoainehankinnan maankäytön aiheuttama luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Fortumin lämmitys- ja jäähdytystoimintojen polttoainehankinta vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen sekä maankäytön muutosten että ilmastonmuutoksen kautta. Sekä bio- että fossiilipohjaisten polttoaineiden tuotanto heikentää luonnon elinympäristöjä ja kuluttaa paikallisia luonnonvaroja. E4.4 | Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit| Tosiasiallinen kielteinen vaikutus| Oma toiminta | Pitkä aikaväli | Rakentamisesta aiheutuva maankäytön muutos. Luonnonympäristöjen muuttuminen ja häviäminen rakentamispaikoilla. Lisäksi haitallisia vaikutuksia voi syntyä pirstoutumisen ja lisääntyneen häiriön kautta. Käyttövaiheessa voi myös olla mahdollisia haitallisia vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin törmäysriskin sekä muuttoreittien muutosten kautta. E5.1 | Resurssien käyttö ja kiertotalous | Mahdollinen kielteinen vaikutus| Oma toiminta | Pitkä aikaväli | Radioaktiivisen jätteen syntyminen ydinvoiman tuotannossa. Radioaktiivisten aineiden mahdollinen päätyminen ympäristöön radioaktiivisen jätteen käsittelyssä, varastoinnissa, kuljetuksessa ja/tai loppusijoituksessa voi aiheuttaa ympäristövaikutuksia. S1.1 | Oma työvoima | Mahdollinen myönteinen vaikutus| Oma toiminta | Lyhyt aikaväli | Fortum tarjoaa turvattua työllisyyttä vakituisessa kokopäiväisessä työsuhteessa sekä houkuttelevia ura- ja kehitysmahdollisuuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tämä lisää työntekijöiden turvallisuutta, vakautta, työn jatkuvuutta ja mielenrauhaa sekä vahvistaa sitoutumista yhtiöön. S1.2 | Oma työvoima | Mahdollinen myönteinen vaikutus| Oma toiminta | Lyhyt aikaväli | Kaikki Fortumin työntekijät saavat asianmukaisen palkan, ja Fortum on sitoutunut varmistamaan sukupuolten välisen palkkatasa-arvon ja riittävän palkan kaikille työntekijöilleen kaikissa toimintamaissa. S1.3 | Oma työvoima | Mahdollinen myönteinen ja kielteinen vaikutus| Oma toiminta | Lyhyt ja keskipitkä aikaväli | Turvallisuus on Fortumissa olennainen ja strateginen asia, ja Fortum pyrkii erinomaiseen turvallisuuskulttuuriin kaikissa toiminnoissaan. Turvallisuuspoikkeamilla on negatiivinen vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. S1.4| Oma työvoima | Mahdollinen kielteinen vaikutus| Oma toiminta| Keskipitkä aikaväli| Fortumin henkilötietojen käsittely voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden yksityisyyden ja tietosuojan toteutumiseen, esimerkiksi jos tietoja vuotaa tai niitä käytetään väärin kolmansien osapuolten toimesta tai sisäisesti. | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 48 | | | | | ---|---|---|---|---|--- IRO-viite | Aihe | Vaikutus, riski tai mahdollisuus | Sijainti arvoketjussa | Aikaväli | Kuvaus S2.1 | Arvoketjun työntekijät | Mahdollinen kielteinen vaikutus| Arvoketjun alkupää | Lyhyt ja keskipitkä aikaväli| Mahdolliset kielteiset vaikutukset arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun, erityisesti kohtuuttomien työaikojen, riittämättömän palkan, puutteellisten terveys- ja turvallisuuskäytäntöjen, rajoitetun työehtosopimusneuvotteluoikeuden tai sukupuolten välisen epätasa-arvon kautta. Nämä tekijät voivat heikentää työntekijöiden elämänlaatua, terveyttä ja hyvinvointia. S2.2 | Arvoketjun työntekijät | Mahdollinen kielteinen vaikutus| Arvoketjun alkupää | Lyhyt aikaväli | Pakko- tai lapsityövoiman käyttö loukkaa ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia. Fortum voi olla kytköksissä näihin vaikutuksiin toimitusketjujensa kautta. S2.3 | Arvoketjun työntekijät | Mahdollinen kielteinen vaikutus| Arvoketjun alkupää | Lyhyt aikaväli | Turvallisuuspoikkeamilla on kielteinen vaikutus urakoitsijoiden työntekijöihin, jotka työskentelevät Fortumin laitoksilla. S3.1 | Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt| Tosiasiallinen myönteinen vaikutus| Oma toiminta | Keskipitkä aikaväli | Fortumilla on positiivisia sosioekonomisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin toimipaikkojensa lähistöllä. Yhtiö työllistää ja tarjoaa epäsuoria työllistymismahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden hankinnan kautta. Lisäksi maanvuokrauksesta ja verotuotoista saadaan tuloja paikallisille yhteisöille. S3.2 | Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt| Mahdollinen kielteinen vaikutus| Oma toiminta| Keskipitkä aikaväli | Fortumin arvoketjun toimilla, kuten vähemmistöomistuksessa olevilla tuulivoimaloilla ja kehitettävillä uusilla laitoksilla, on mahdollisia vaikutuksia alkuperäiskansojen perinteisiin maankäyttötapoihin, käytäntöihin ja elinkeinoihin, kuten alkuperäiskansojen perinteisesti harjoittamaan poronhoitoon. S4.1| Kuluttajat ja loppukäyttäjät| Mahdollinen kielteinen vaikutus| Oma toiminta| Keskipitkä aikaväli| Henkilötietojen käsittelyllä voi olla kielteisiä vaikutuksia asiakkaiden yksityisyyteen ja tietosuojan toteutumiseen esimerkiksi, jos tietoja vuotaa tai niitä käytetään väärin sisäisesti, tai kolmansien osapuolten toimesta. G1.1 | Liiketoiminnan harjoittaminen | Mahdollinen myönteinen ja kielteinen vaikutus| Läpi arvoketjun | Keskipitkä aikaväli | Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Fortum katsoo, että eettisen yrityskulttuurin perustana ovat eettinen liiketoimintatapa, tehokas vaatimustenmukaisuuden hallinta, sekä korruption ja lahjonnan ehkäisy ja tunnistaminen. G1.2 | Liiketoiminnan harjoittaminen | Mahdollinen myönteinen ja kielteinen vaikutus| Läpi arvoketjun | Lyhyt aikaväli | Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Fortum kannustaa työntekijöitä ja muita sidosryhmiä tuomaan esiin huolenaiheensa ja ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä tarpeen niin vaatiessa. Fortum pitää väärinkäytösten paljastajien suojelua ratkaisevan tärkeänä ilmoituskanavien luotettavuuden varmistamisessa. G1.3 | Liiketoiminnan harjoittaminen | Mahdollinen myönteinen ja kielteinen vaikutus| Arvoketjun alkupää | Keskipitkä aikaväli | Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Toimittajasuhteiden hallinta, joka on keskeistä kestävyyden sekä vaatimustenmukaisuuteen liittyvien vaikutusten ja riskien tehokkaan hallinnan kannalta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 49 1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Fortumin hallinnosta ja toiminnasta vastaavia päätöksentekoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus, sen tarkastus- ja riskivaliokunta, teknologia- ja investointivaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä toimitusjohtaja Fortumin johtoryhmän tukemana. Ylin päätöksentekovalta yhtiössä kestävyysasioihin ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyen on hallituksen jäsenillä, joilla on yhteisvastuu näistä asioista. Lisäksi tarkastus- ja riskivaliokunnalla ja teknologia- ja investointivaliokunnalla on erityiset työjärjestyksissä määritellyt tehtävänsä ja vastuunsa. Fortumin johtoryhmä ja muut ylimmän johdon jäsenet tukevat hallitusta kestävyyteen ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvässä päätöksenteossa. Kestävyys on olennainen osa konsernin strategiaa. Hallituksen tehtävänä on työjärjestyksensä mukaisesti vastata konsernin strategisesta kehittämisestä, ohjata konsernin liiketoimintaa, asettaa ja seurata tavoitteita, sisältäen kestävyyteen liittyviä tavoitteita, sekä käsitellä ja hyväksyä kestävyysraportti. Kestävyysriskit ja -mahdollisuudet otetaan huomioon strategisissa valinnoissa, kuten merkittäviä liiketoimia tehtäessä ja tavoitteita asetettaessa. Kestävyysriskejä ja -mahdollisuuksia hallitaan samaa riskienhallintaviitekehystä, hallintoa ja prosessia noudattamalla kuin kaikkia muita riskejä ja mahdollisuuksia. Hallituksen vastuulla on huolehtia ja valvoa, että yhtiön riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Hallituksen tehtävänä on myös vahvistaa toimintaperiaatteet ja konsernipolitiikat, mukaan lukien eettinen toimintaohje, kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ja riskipolitiikka, sekä seurata niiden toimeenpanoa varmistaakseen, että kestävyyteen liittyviä asioita hoidetaan asianmukaisesti. Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo kestävyysraportointiprosessia työjärjestyksensä mukaisesti. Tarkastus- ja riskivaliokunta raportoi hallitukselle kestävyysraportoinnin varmennuksen tuloksista sekä siitä, miten varmennus on edistänyt raportoinnin luotettavuutta, ja mikä on ollut tarkastus- ja riskivaliokunnan rooli kestävyysraportoinnin varmennusprosessissa. Tarkastus- ja riskivaliokunta valmistelee ulkoisen tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valintaa koskevan suosituksen hallitukselle sekä seuraa ja arvioi ulkoisen tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuutta. Tarkastus- ja riskivaliokunta tapaa säännöllisesti kestävyysraportointitarkastajan kanssa ja seuraa varmennussuunnitelmaa, varmennusprosesseja sekä havaintoja. Tarkastus- ja riskivaliokunta arvioi lisäksi kestävyys­raportointiprosessin sisäisten kontrollien ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä sekä seuraa olennaisia kestävyyteen liittyviä riskejä ja epävarmuuksia. Tarkastus- ja riskivaliokunta seuraa myös yhtiön vaatimustenmukaisuuden hallinnan ja riskienhallinnan järjestelmiä sekä seuraa ja arvioi oikeudellisten ja liiketoimintaeettisten vaatimusten noudattamista, mukaan lukien liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä väärinkäytöstapauksia ja yhtiön eettisen toimintaohjeen rikkomuksia. Teknologia- ja investointivaliokunta arvioi ja tarkastelee hallituksen harkintaan tuotuja kestävyyteen liittyviin toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin liittyviä suosituksia, pois lukien raportointi. Toimitusjohtajan johtama Fortumin johtoryhmä vastaa konsernin kestävyyspäämäärien asettamisesta, ehdottaa kestävyystavoitteita hallituksen hyväksyttäväksi ja seuraa kestävyysasioiden toteutumista kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain tavoitteesta riippuen. Fortumin johtoryhmä arvioi ja hallitus hyväksyy muutokset kestävyyspolitiikkaan. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman toteutusta seurataan säännöllisesti johtoryhmän alaisessa strategia- ja pääomanallokointikomiteassa. Talousjohtajalla on johtotason vastuu Fortumin kestävyysraportointidirektiiviin mukaisesta kestävyysraportista, myös raportointiprosessin ja kontrollien osalta. Talousjohtajalla on myös yritysriskien hallintaprosessin yleinen omistajuus, mukaan lukien olennaiset kestävyysriskit ja -mahdollisuudet. Vastuullisuudesta ja sidosryhmäsuhteista vastaavalla johtajalla on kokonaisvastuu kestävyydestä, mukaan lukien konsernin kestävyystoimintojen kehittäminen, toteuttaminen ja valvonta (esim. kestävyyspolitiikka ja konsernitason ohjeet), kestävyystavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta sekä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi, johon kuuluu myös olennaisten vaikutusten tunnistaminen. Olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet raportoidaan tarkastus- ja riskivaliokunnalle ja Fortumin johtoryhmälle vähintään vuosittain. Katso luettelo osiossa 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta sekä siihen liittyvä arviointiprosessi on sisällytetty vuosittaisiin hallintoprosesseihin. Arviointeihin käytetään konsernin asiantuntijoiden osaamista. Strategiatoiminto vastaa Fortumin tuotantoportfolioon liittyvän kokonaisnäkemyksen tuottamisesta ja sen pitkän aikavälin kehittämisestä ja linjaamisesta konsernin strategiaan ja kestävyystavoitteisiin. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 50 Fortumin hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano ja monimuotoisuus Alla olevassa taulukossa on esitetty tietoja hallituksen kokoonpanosta: | | ---|---|--- Kuten ilmoitettu | 2025| 2024 Johtoon kuuluvien jäsenten lukumäärä | 0| 0 Johtoon kuulumattomien jäsenten lukumäärä | 9| 9 Hallituksen sukupuolijakauma, naiset/miehet | 3:6 | 3:6 Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus, % | 100| 100 Hallituksen sukupuolijakauman osalta osakkeenomistajien nimitystoimikunta sovelsi Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 mukaisia hallituksen monimuotoisuutta koskevia periaatteita valmistellessaan ehdotusta hallituksen jäsenten nimittämisestä vuoden 2025 ja 2026 varsinaisille yhtiökokouksille. Vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen valitsema hallitus koostuu yhdeksästä jäsenestä, joista kolme on naisia ja kuusi miehiä. Ehdotuksessa hallituksen jäseniksi varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026 on neljä naista ja kuusi miestä. Mikäli vuoden 2026 varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, uuden hallituksen sukupuolijakauma on 40 % ja 60 %, mikä vastaa osakeyhtiölaissa asetettua tavoitetta, jonka mukaisesti vähintään 40 % hallituksen jäsenistä on oltava aliedustettua sukupuolta kesäkuun 2026 loppuun mennessä. Hallituksessa ei ole henkilöstön edustajia, mutta Fortumilla on epävirallinen sidosryhmien neuvottelukunta, johon yhtiön hallitus on kutsunut keskeisten sidosryhmien edustajia. Neuvottelukunnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää vuoropuhelua keskeisten sidosryhmien kanssa ja tukea siten Fortumin etuja, brändiä ja mainetta. Neuvottelukunta keskustelee säännöllisesti Fortumin toimintaan ja kehitykseen liittyvistä aiheista toimitusjohtajan, Fortumin johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Neuvottelukunnassa on tällä hetkellä 15 (2024: 15) eri Fortumin sidosryhmiä edustavaa jäsentä, joista kolme on henkilöstön edustajia. Vuoden 2025 aikana neuvottelukunta kokoontui yhteensä kolme kertaa. Miten hallinto-, johto- ja valvontaelimet varmistavat asianmukaisen asiantuntemuksen ja osaamisen kestävyysasioiden valvonnassa Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tarkoituksena ja tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenten palkitsemisesta ja lukumäärästä sekä hallitukseen valittavista jäsenistä. Nimitystoimikunta myös etsii seuraajaehdokkaita hallituksen jäsenille. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu kolmen suurimman osakkeenomistajan nimeämästä kolmesta jäsenestä. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisia hallituksen monimuotoisuusperiaatteita, joiden mukaisesti hallituskokoonpanon tulee sisältää asiantuntemusta niiltä maantieteellisiltä alueilta, joissa Fortum harjoittaa toimintaa, ja hallituksen jäsenten ammatillisen taustan tulee sisältää osaamista, joka tukee Fortumin strategian toimeenpanoa ja joka edesauttaa kykyä haastaa ja valvoa yhtiön johdon päätöksentekoa. Tässä painotetaan toimitusjohtajatason kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä vahvaa kestävyyden, energia-alan ja digitalisaation asiantuntemusta. Hallitus on kollektiivisesti hankkinut laajaa johtamiskokemusta globaaleilta energia-, voimajärjestelmä\- ja teollisuus­ sektoreilta, mukaan lukien sähkönsiirto ja kestävät energiaratkaisut. Jäsenet ovat toimineet johtotehtävissä uusiutuvan energian, biopolttoaineiden, insinööripalveluiden, konsultoinnin, digitaalisen siirtymän, rahoituspalveluiden parissa, ja myös kestävän biotalouden parissa ja useille eri teollisuusaloilla, tukien Fortumin strategista painopistettä vähähiiliseen energiaan ja hiilestä irtautumiseen. Maantieteellisesti hallituksen kokemus kattaa Pohjoismaat ja Euroopan sekä kansainväliset markkinat tarjoten vahvaa näkemystä Fortumin ydinalueista ja globaalista toiminnasta. Seuraavissa kaavioissa on esitetty tietoja hallituksen jäsenten koulutustaustasta ja kansalaisuudesta: | ---|--- Koulutus (henkilöiden lukumäärä)| Kansalaisuus (henkilöiden lukumäärä) Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on katsonut yhtiön nykyisen hallituksen kokoonpanon sekä vuodelle 2026 ehdotetun kokoonpanon sisältävän monimuotoisuusperiaatteissa määriteltyjä kompetensseja hyvässä tasapainossa. Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitetut tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Vuonna 2025 kestävyysraportointi sisällytettiin osaksi Fortumin prosesseja, ja myös hallituksen ja tarkastus- ja riskivaliokunnan kokousten asialistoille; vuoden aikana hallitus ja tarkastus- ja riskivaliokunta muun muassa seurasivat osavuotisia kestävyyden keskeisiä tunnuslukuja osana osavuosiraportointia. Lisäksi hallitus hyväksyi päivitykset kestävyyspolitiikkaan. Roolinsa mukaisesti riski- ja tarkastusvaliokunta tarkasteli muun muassa päivityksiä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin ja olennaisiin aiheisiin, ulkoista varmennussuunnitelmaa ja varmennushavaintoja, vuosittaisen keskeisten sisäisten kontrollien arvioinnin tuloksia sekä kestävyysraportin tietoja, sisältäen luettelon olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet olivat sekä hallituksen että teknologia- ja investointivaliokunnan asialistalla. Aiheeseen kiinnitettiin erityistä huomiota hallituksen vierailulla Fortumin vesivoimalaitoksella Muhoksella syyskuussa 2025. Tehtävänsä mukaisesti teknologia- ja investointivaliokunta tarkasteli Fortumin johtoryhmän ehdottamia päivitettyjä kestävyystavoitteita. Teknologia- ja investointivaliokunta suoritti myös katsauksen Fortumin hiilen käytöstä luopumiseen liittyviin hankkeisiin Puolassa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 51 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä Fortumin toimielinten palkitsemispolitiikassa määritetään yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemisen periaatteet. Hallitus päättää vuosittain kannustinjärjestelmiin sisällytettävät konsernitason kestävyystavoitteet. Tämänhetkiset kannustinjärjestelmät sisältävät elementtejä, jotka liittyvät ilmastoa ja turvallisuutta koskeviin vaikutuksiin ja tavoitteisiin. Fortumilla on koko henkilöstöä koskeva lyhyen aikavälin kannustinohjelma (STI), jossa turvallisuus on yhtenä elementtinä. Kuten vuonna 2024, myös vuoden 2025 STI-ohjelmassa turvallisuustavoitteeseen sisältyi turvallisuuskulttuuria parantavien keskeisten turvallisuustoimenpiteiden toteuttaminen viidellä painopistealueella: turvallisuusjohtamisessa, urakoitsijoiden hallinnassa, riskitietoisuudessa, oppimisessa ja osaamisessa sekä resilienssissä ja vaatimustenmukaisuudessa. Turvallisuustavoitteen painoarvo kannustinohjelmassa oli 10 prosenttia. Taloudellisten ja turvallisuustavoitteiden lisäksi vuoden 2025 STI-ohjelmassa oli asiakastyytyväisyyden ja operatiivisten toimenpiteiden mittareita (laitosten käytettävyysaste), joista molempien painotus oli 10 prosenttia. Ylimmälle johdolle ja muille avainhenkilöille tarkoitettu pitkän aikavälin kannustinohjelma (LTI) koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä ohjelmista, joissa on kolmen vuoden ansaintajakso. Hallitus asettaa tulosmittarit, painotukset ja tavoitteet varmistaakseen, että ne tukevat yhä yhtiön strategiaa ja ne sisältävät tyypillisesti taloudelliseen tulokseen, osakekurssiin ja kestävyyteen liittyviä mittareita. Vuosien 2023–2025 LTI-ohjelmassa ESG-mittari liittyy tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin (SBTi 1.5°C) ja päästöihin Euroopassa, sekä Fortumin maineindeksin kehitykseen tärkeimpien sidosryhmien keskuudessa. Vuosien 2024–2026 ja 2025–2027 LTI-ohjelmissa kestävyysmittarit perustuvat uusiutuvan energian hankkeiden kehittämiseen vastaamaan tulevaan kysyntävetoiseen kasvuun ja SBTi:n mukaisiin päästö­ vähennystavoitteisiin. Vuosien 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027 LTI-ohjelmissa kestävyysmittarin painoarvo on 30 prosenttia. Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai palvelusuhteessa Fortumiin, eivätkä näin ollen voi osallistua Fortumin STI- tai LTI-ohjelmiin. Katso myös tilinpäätöksen liitetieto 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot. 1.5.3 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäiset kontrollit Vaatimukset sisäisille kontrolleille on asetettu konsernin toimintaperiaatteissa, ohjeissa ja sisäisten kontrollien viitekehyksessä, joka perustuu COSO:n (Committee of Sponsoring Organisations of the Treadway Commission) viitekehyksen pääelementteihin. Sisäisten kontrollien viitekehys on suunniteltu tukemaan toiminnan tehokkuutta ja toimivuutta, luotettavaa taloudellista ja kestävyysraportointia sekä sovellettavien lakien, säännösten ja käytäntöjen noudattamista määrittämällä vähimmäisvaatimukset keskeisille prosesseille. Kestävyysraportoinnin keskeiset riskit on tunnistettu analysoimalla mahdollisia virheiden syitä raportointiprosessissa ja todennäköisiä vaikutuksia raportoinnin laatuun. Suurin riski kestävyysraportoinnissa on olennainen virhe, joka johtuu esimerkiksi raportoidun tiedon puutteellisuudesta tai epätarkkuudesta. Lisäksi kestävyysraportin laatiminen vaatii merkittävää harkintaa esimerkiksi olennaisten aiheiden määrittämisessä. Nopeasti kehittyvässä raportointiympäristössä myös sovellettavien lakien ja säännösten noudattamatta jättäminen on keskeinen riski. Koko raportointiprosessissa tunnistetuille merkittävimmille riskeille on määritetty keskeiset kontrollit. Kestävyysraportoinnissa käytettävä ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvä data tallennetaan viiteen lähdejärjestelmään Fortumin toimipaikoissa ja liiketoimintayksiköissä. Konsernin taloustoiminto vastaa keskitetysti tietojen yhdistelystä ja hallinnasta. Konsernin kestävyys-, henkilöstö-, hankinta- ja compliance & ethics -toiminnot tarjoavat sisältöosaamista. Valvontatoimia – kuten automatisoituja IT-kontrolleja, syötettyjen tietojen hyväksyntää, täsmäytyksiä, analyyttistä tarkastelua ja tarkistuslistoja – sovelletaan koko kestävyysraportointiprosessiin, myös kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin. Näin varmistetaan, että virheet ja poikkeamat estetään tai havaitaan ja korjataan. Vastuut on jaettu selkeästi eri konsernitoimintojen ja liiketoimintayksiköiden kesken. Konsernilaskenta varmistaa viime kädessä, että kestävyysraportoinnissa noudatetaan sovellettavia lakeja ja säännöksiä. Keskeisten sisäisten kontrollien tehokkuutta arvioidaan vuosittain osana konserninlaajuista sisäisten kontrollien kypsyysarviointia. Tunnistetuista parannustoimista raportoidaan Fortumin johtoryhmälle sekä tarkastus- ja riskivaliokunnalle. Sisäisten kontrollien suunnitelmia ja toiminnan tehokkuutta arvioidaan myös osana sisäisen tarkastuksen suorittamia tarkastuksia. Tarkastusten tulokset, mukaan lukien korjaavat toimenpiteet ja niiden tila, raportoidaan säännöllisesti johdolle sekä tarkastus- ja riskivaliokunnalle. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 52 1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta Fortumin lähestymistapa asianmukaiseen huolellisuuteen (due diligence) perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja noudattaa OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto tämän kestävyysraportin osioista, joissa on kuvattu ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin keskeiset elementit. | ---|--- Huolellisuusvelvoitteen keskeiset osatekijät| Osio(t) Huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin | 1.5 Kestävyysasioiden hallinnointi 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet 2.4.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet 2.5.4 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.2.4 Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet 3.3.4 Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet 3.4.4 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat tavoitteet 3.5.4 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat tavoitteet Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa huolellisuusvelvoiteprosessin keskeisissä vaiheissa| 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista 3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi| 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.3.2 Ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.5.2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.5.2 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet | | ---|--- Huolellisuusvelvoitteen keskeiset osatekijät| Osio(t) Toimenpiteet haitallisten vaikutusten torjumiseksi| 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.5.5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.5.5 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät toimenpiteet 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta Toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä| 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit 2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit 2.5.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 53 2 Ympäristövastuu | ---|--- 2.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 53 2.2 Ilmastonmuutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 54 2.3 Ympäristön pilaantuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 64 2.4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 68 2.5 Resurssien käyttö ja kiertotalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 73 2.6 EU-taksonomia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 74 2.1 Johdanto 2.1.1 Johdanto aiheeseen ympäristövastuu Ympäristö on Fortumin strategian ja toiminnan ytimessä. Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä luonnonvarojen käyttö ja kiertotalous ovat Fortumille olennaisia ympäristöaiheita. Fortumin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kaikessa toiminnassaan ja koko arvoketjussaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja Science Based Targets -aloitteen (SBTi) vaatimusten mukaisesti. Fortum arvioi tuotteidensa ja hankkeidensa elinkaarivaikutuksen ja pyrkii parantamaan niiden energia- ja resurssitehokkuutta. Fortum pyrkii myös ehkäisemään ympäristön pilaantumista ottamalla käyttöön vähäpäästöisiä teknologioita, optimoimalla prosesseja ja vähentämällä jätteen syntymistä mahdollisuuksien mukaan. Fortum pyrkii vähentämään päästöjä ilmaan, maaperään ja veteen. Fortum arvioi myös luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin liittyviä vaikutuksiaan ja riippuvuuksiaan ja kasvattaa niitä koskevaa tietämystään. Tavoitteena on vähentää kielteisiä vaikutuksia luonnonympäristöön ja edistää luonnon monimuotoisuutta yhtiön toiminnoissa. 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet Eettinen toimintaohje, toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (toimittajien toimintaohje) ja Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ovat keskeiset Fortumin toiminnan ja arvoketjun ympäristövaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien hallintaan liittyvät toimintaperiaatteet. Hallitus hyväksyy nämä toimintaperiaatteet, ja niiden toimeenpanoa ohjataan tarkemmilla ohjeilla. Fortumin johtoryhmä on vastuussa toimintaohjeiden toimeenpanosta omilla vastuualueillaan. Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia työntekijöitä, liiketoimintoja ja konsernitoimintoja kaikissa toimintamaissa. Toimittajien toimintaohjeessa määritetään Fortumin toimittajia koskevat odotukset. Edellä mainitut toimintaperiaatteet ovat saatavilla Fortumin verkkosivustolla. Eettisten toimintaohjeiden mukaan Fortum on sitoutunut toimimaan huolellisesti varmistaakseen ympäristöä säästävät liiketoimintatavat ja luonnonvarojen kestävän käytön. Fortum pyrkii myös hillitsemään ilmastonmuutosta ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta kaikissa toimintansa vaiheissa sekä parantamaan jatkuvasti ympäristösuorituskykyään ja tukemaan samalla teollisuuden ja yhteiskunnan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Kestävyyspolitiikassa kuvataan Fortumin sitoumukset ja tavoitetaso olennaisten ympäristökysymysten osalta. Kestävyyspolitiikkaa laadittaessa otetaan huomioon vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemykset. Näitä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, palvelun- ja tavarantoimittajat, paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt. Fortumin eri ympäristöaiheisiin liittyvät sitoumukset on kuvattu kunkin aihekohtaisen luvun toimintaperiaatteita koskevassa kappaleessa. Keskeiset ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet ja ohjeet on esitetty alla olevassa taulukossa. OT-merkityt toimintaperiaatteet ja ohjeet liittyvät omiin toimintoihin. AK-merkityillä politiikoilla ja ohjeilla pyritään puuttumaan arvoketjua koskeviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, vaikka kaikki niistä eivät suoraan sido arvoketjun toimijoita. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 54 | | | | ---|---|---|---|--- | Ilmaston- muutos| Pilaantuminen| Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit| Resurssien käyttö ja kiertotalous Tärkeimmät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit Eettinen toimintaohje (OT, AK)| • | | • | Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (AK)| • | • | • | • Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) (OT, AK)| • | • | • | • Biodiversiteettimanuaali (OT, AK) | | | • | Fortumin Pariisin yleissopimuksen mukaiset ilmastoedunvalvontaa koskevat periaatteet (OT, AK) | • | | | Muut aiheeseen liittyvät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit Riskipolitiikka (OT, AK) | • | • | • | • Kestävyysasioita koskeva hallintomalli (OT) | • | • | • | • Investointimanuaali (OT, AK) | • | • | • | • Ympäristö, terveys ja turvallisuus (EHS) -johtamisen minimivaatimukset ja ohjeet (OT, AK)| | • | • | • Metsänhoidon ohjeet (OT) | | | • | Fortumin ydinvoimatuotannon turvallisuus- ja laatupolitiikka (OT)| | | | • Ohje vastapuoliriskien arviointiin (OT, AK) | • | • | • | • 2.2 Ilmastonmuutos 2.2.1 Johdanto aiheeseen ilmastonmuutos Ilmastonmuutos on merkittävä globaali muutosvoima, joka muokkaa Fortumin toimintaympäristöä. Kasvava näyttö ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä korostaa kiireellistä tarvetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi ja nopeasti sekä vahvistaa hiilinieluja. Jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen, maailman päästöt on puolitettava vuoteen 2030 mennessä ja hiilidioksidipäästöjen nettonolla on saavutettava vuosisadan puolivälissä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nopeaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, jota täydennetään hiilidioksidin poistolla jäljelle jäävien päästöjen kompensoimiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vaativat poliittista sitoutumista ja kunnianhimoisia toimenpiteitä yhteiskunnan eri toimijoilta. Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortumin toiminnoilla on tosiasiallisia kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia ilmastonmuutokseen, ja yhtiöön kohdistuu ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja vähähiilisiin energialähteisiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koskevat kaikkia liiketoimintasegmenttejä arvoketjun alku- ja loppupäässä sekä omissa toiminnoissa. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ilmenee lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja riskit ovat sekä fyysisiä että siirtymäriskejä. Fortum on tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa seuraavat ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. | ---|--- IRO-viite | Kuvaus Tosiasialliset kielteiset vaikutukset IRO E1.1IRO E1.2 IRO E1.3 IRO E1.4IRO E1.5 | Fossiilisten polttoaineiden palamisessa vapautuu hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, jotka aiheuttavat lämpötilan nousua ja nopeuttavat ilmastonmuutosta ja sademäärien muutoksia. Tästä seuraa lisää tulvia, kuivuutta tai voimakkaita sateita sekä entistä useammin toistuvia ja vakavia helleaaltoja. Fortum on tunnistanut kielteisiä ilmastonmuutosvaikutuksia, jotka liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen tuottamiseen seuraavissa toiminnoissa:• Sähkön ja lämmön tuotannossa,• Fossiiliperäisen alkuperältään varmentamattoman sähkön käytössä omissa toiminnoissa,• Markkinoilta ostetun ja loppukäyttäjille myydyn alkuperävarmentamattoman sähkön tuotannossa, • Polttoaineiden, materiaalien ja komponenttien tuotannossa ja kuljetuksissa, sekä • Asiakkaille myydyn maakaasun hankinnassa ja loppukäytössä. Tosiasialliset myönteiset vaikutukset IRO E1.6| Vähähiilisen ja luotettavan energiatoimituksen tarjoaminen asiakkaille tukemaan heidän prosessiensa päästöjen vähentämistä. Fortum tekee yhteistyötä strategisten asiakkaiden kanssa ja tarjoaa vähähiilistä energiaa pitkäaikaisilla sopimuksilla. Riskit IRO E1.7| Poliittinen ja lainsäädäntöriski: EU-sääntelyn (esim. EU ETS) kehittymiseen liittyvät epävarmuudet voivat vaikuttaa Fortumin maineeseen ja kannattavuuteen. Pitkän aikavälin riski; ei olennaista taloudellista vaikutusta vuosina 2025 ja 2024. IRO E1.8| Maineeseen liittyvä siirtymäriski: Fortumin ilmastotavoitteiden. mukaan lukien hiilestä irtautuminen, saavuttamatta jättäminen tavalla, joka ei vastaa ulkoisille sidosryhmille viestittyjä lupauksia ja näiden odotuksia. Pitkän aikavälin riski; ei olennaista taloudellista vaikutusta vuosina 2025 ja 2024. IRO E1.9| Krooninen ilmastoriski: Keskilämpötilojen muutos (mukaan lukien veden lämpötilan muutos) voi vaikuttaa sähkön, kaasun ja lämmön kysyntään sekä tuotannon ja toimitusten jatkuvuuteen. Fortumin kannattavuus on herkkä sään muutoksille; lämpötilan muutokset vaikuttavat sähkön kysyntään ja voivat vaikuttaa sähkön hintaan. Keskilämpötilan nousun vaikutusta liikevaihtoon ei ole mahdollista erottaa. IRO E1.10| Akuutti ilmastoriski: Äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt tai lämpöaallot ja kuivat kaudet voivat aiheuttaa esimerkiksi metsäpaloja, millä voi olla vaikutuksia sähköntuotantoon ja -jakeluun paikallisesti. Fortumin kannattavuus on herkkä sään muutoksille; sääolosuhteiden muutokset vaikuttavat sähkön hintaan ja/tai paikallisiin tuotantomääriin. Riskiä lieventää osittain se, että Fortumin tuotantokapasiteetti on maantieteellisesti laajasti hajautettu. Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta liikevaihtoon ei ole mahdollista erottaa. Esimerkiksi heinä-elokuussa 2025 Fortum joutui vähentämään Loviisan ydinvoimalaitoksen sähköntuotantokapasiteettia poikkeuksellisen korkean meriveden lämpötilan vuoksi. Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksella ei ollut olennaista taloudellista vaikutusta Fortumin omaisuuteen vuosina 2025 ja 2024. Mahdollisuudet IRO E1.11| Fortumin fossiili-intensiivisten liiketoimintojen arvon kasvattaminen lopettamalla kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö. Pitkän aikavälin mahdollisuus; ei olennaista taloudellista vaikutusta vuosina 2025 ja 2024. IRO E1.12| Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä ulkoinen paine lisää vähähiilisen energiantuotannon kysyntää.Vähähiilinen sähköntuotanto on olennainen osa Fortumin yritysstrategiaa, ja Fortum etsii aktiivisesti kumppaneita pitkäaikaisiin sähkönmyyntisopimuksiin. Heinäkuussa 2024 otettiin käyttöön Pjelaxin tuulipuisto, jonka kokonaiskapasiteetti on 380 MW. Energiayhtiö Helen Oy ostaa 65 prosenttia sähköntuotannosta 12-vuotisen tuotannon mukaan maksettavan sähkönmyyntisopimuksen mukaan. Vuonna 2024 allekirjoitettiin viisivuotinen sähkönmyyntisopimus ruotsalaisen ferroseoksen tuottajan Vargön Alloys AB:n kanssa noin 0,4 terawattitunnin (TWh) vuotuisesta sähkön ja ydinvoiman alkuperätakuiden toimituksesta asteittain nousevalla hinnoittelulla Ruotsissa. Sopimuskausi on joulukuusta 2024 joulukuuhun 2029. Näiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa kuvataan osiossa 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 55 Fortum ei ole tietoinen merkittävästä riskistä, joka johtaisi olennaiseen oikaisuun konsernitilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin seuraavan raportointikauden aikana. Fortum laatii konsernitilinpäätöksensä IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti, jolloin arvonalentumiset kirjataan välittömästi ja velat silloin, kun olemassa oleva velvoite on syntynyt ja kirjaamiskriteerit täyttyvät. Katso liitetieto 1 Olennaiset laadintaperiaatteet. Fortumin arvonalentumistestauksen periaatteet on esitetty liitetiedossa 20 Arvonalentumistestaus. 2.2.3 Ilmastonmuutosta koskevat toimintaperiaatteet Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen kannalta keskeisiä toimintaperiaatteita ovat kestävyyspolitiikka, eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja Fortumin Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset ilmastoedunvalvontaa koskevat periaatteet. Kestävyyspolitiikan mukaisesti Fortum käsittelee ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, mukaan lukien äärimmäiset sääilmiöt ja muuttuvat olosuhteet, ja toteuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä toimenpiteitä, joilla se voi parantaa resilienssiään omaisuuden suojelemiseksi ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden. Kestävyyspolitiikassa todetaan myös, että Fortum arvioi tuotteidensa ja hankkeidensa elinkaarivaikutuksia ja pyrkii parantamaan niiden energiatehokkuutta. Eettisessä toimintaohjeessa käsitellään Fortumin pyrkimystä hillitä ilmastonmuutosta toiminnan kaikissa vaiheissa Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja SBTi-aloitteen vaatimusten mukaisesti. Lisäksi siinä käsitellään Fortumin strategiaa tukea teollisuuden ja yhteiskuntien hiilestä irtautumista. Uusiutuvan energian käyttöönottoa ei erikseen mainita, mutta se on osa Fortumin sitoumusta tukea hiilestä irtautumista ja tarjota asiakkaille ja yhteisöille energiaa laajamittaisesti. Toimittajien toimintaohjeessa linjataan Fortumin toimittajille ja liikekumppaneille asetettuja vaatimuksia. Toimittajien esimerkiksi odotetaan huomioivan toimintansa ilmastovaikutukset ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä silloin, kun se on kohtuullista. Pariisin yleissopimuksen mukaiset ilmastoedunvalvontaa koskevat periaatteet ohjaavat Fortumin tarkempia kantoja EU- ja maakohtaisiin politiikkoihin ja ne luovat myös pohjan poliittiselle vaikuttamiselle toimialajärjestöissä. Ympäristövastuu ja ilmastonmuutos on sisällytetty myös muihin asiaan liittyviin toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. 2.2.4 Resilienssianalyysi Fortum tarkastelee viittä strategista pitkän aikavälin makroskenaariota toimintaympäristön näkymissään. Niiden avulla analysoidaan resilienssiä. Nämä tutkivasti muodostettavat skenaariot määritetään mahdollisten kehityskulkujen perusteella neljän ensimmäisen tason ajurin avulla (yhteistyön taso, valtio vastaan markkinat, ilmaston ja ympäristön painotus yhteiskunnassa sekä teknologian kehitys) ja kahden toisen tason muuttujan avulla (makro- ja geotalous sekä ilmaston ja ekosysteemien vakaus). Skenaarioissa otetaan huomioon sekä keskipitkän (2030) että pitkän aikavälin (2050) resilienssi kaikilla Fortumin keskeisillä liiketoiminta-alueilla ja kaikissa toimintamaissa. Skenaarioissa tarkastellaan sekä laadullisia että määrällisiä syöttöparametreja ja epävarmuuksia. Kolme viidestä tunnistetusta strategisesta skenaariosta on kvantifioitu tarkemmin sähkömarkkinamallinnuksella: • Viivästyneen siirtymän skenaario (jossa ilmaston lämpeneminen ylittää 3 astetta), jossa kansallinen turvallisuus, talous ja/ tai poliittinen polarisaatio sysäävät ilmastokriisin ja sen hillitsemistoimet yhteiskunnallisen huomion ulkopuolelle. • Päämäärä kohtaa todellisuuden -skenaario (jossa maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen on 2,5– 2,8 astetta), jossa korkeat ilmastotavoitteet jakavat huomion muiden kansallisten etujen kanssa, kun nykyiset taloudelliset ja poliittiset epävarmuudet jatkuvat, ja tilanteeseen vaikuttavat myös käytännön tekijät, kuten teknologiakustannukset ja toimitusketjut. • Politiikkajohtoinen, nopeutettu siirtymäskenaario (Pariisin sopimuksen mukainen, maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen 1,5– 1,9 astetta), jossa yhteiskunta ottaa merkittävän harppauksen ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa, ja tämä johtaa maailmanlaajuiseen sotatalouden kaltaiseen resurssien mobilisointiin. Sähkömarkkinoiden mallinnus tehdään koko Euroopan sähköjärjestelmälle tunnin tarkkuudella kuluvasta vuodesta vuoteen 2050 kaikissa kolmessa edellä kuvatussa strategisessa skenaariossa. Siinä otetaan huomioon energiahyödykkeiden hintojen herkkyys (korkea/matala) sekä säähän perustuva vaihtelu. Keskeisten oletusten ja panosten avulla arvioidaan epävarmuuksia, joihin kuuluvat poliittiset tavoitteet ja sääntely, energian, lämmön ja vedyn kysyntä eri toimialoilla, energiateknologian kustannukset, tuotantomahdollisuudet ja -profiilit, hyödykkeiden määrät ja hinnat (esim. kaasu, öljy, hiili, hiilidioksidi), sähköverkko ja muu energiainfrastruktuuri sekä makrotaloudelliset muuttujat. Keskeisiä tuotoksia ovat sähkön tukkuhinnat, asennettu kapasiteetti ja sähköntuotanto tuotantoteknologian mukaan, sähkön kysyntä toimialoittain ja segmenteittäin sekä energiasektorin hiilidioksidipäästöt. Nämä skenaariot kattavat riittävästi mahdollisten ilmastoskenaarioiden molemmat ääripäät, sillä minkä tahansa skenaarion, jossa ilmasto lämpenee yli 3 astetta, odotetaan tuovan samanlaisia siirtymänäkökohtia, eikä alle 1,5 asteen siirtymää pidetä todennäköisenä. Lisäksi kaikkien viiden laadullisen skenaarion vaikutukset otetaan huomioon konsernin strategiassa, jossa tavoitteena on toimittaa energiaa ja edistää teollisuuden hiilestä irtautumista. Skenaarioon perustuvat siirtymätapahtumat ja resilienssianalyysit otettiin huomioon kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Siinä otetaan huomioon sekä todelliset että mahdolliset siirtymä- ja fyysiset riskit energian ja materiaalien arvoketjuissa. Mitään ei ole erityisesti suljettu pois ennen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Siirtyminen vähäpäästöisempään ja kestävämpään talouteen vaikuttaa ympäröiviin alueisiin. Fortum ottaa huomioon muun muassa sen, että raskaan teollisuuden hiilestä irtautuminen suoran ja epäsuoran sähköistämisen avulla lisää sähkön­ kulutusta. Sähköjärjestelmä tarvitsee sekä kiinteitä että joustavia vähähiilisiä lähteitä. Samalla kun siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista vähentää riippuvuutta tuonnista, aurinko- ja tuulivoiman tuotannon kasvu lisää toimitus­ varmuuden tarvetta. Skenaario- ja resilienssianalyysit vaikuttavat Fortumin vuosittaiseen strategiaprosessiin, jolla varmistetaan, että toiminta on optimaalisesti linjassa kehittyvän toimintaympäristön kanssa. Pienimmän riskin toimintatapa on vähentää sähköntuotannon päästöjä tehokkaasti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Tämä strategia yhdistettynä pohjoismaisille energiamarkkinoille keskittymiseen takaa riittävän pääoman saannin, kannattavuuden sekä varman energian toimittamisen. Riskille altistunteita omaisuuseriä ja liiketoimintaa tarkastellaan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Tämän arvioinnin tulokset ohjaavat ilmastotavoitteiden määrittelyä, investointipäätöksiä sekä nykyisiä ja suunniteltuja hillintätoimia. Näistä toimista on lisätietoa osiossa 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Kyseisessä osiossa on myös kuvaus Fortumin kyvystä mukauttaa ja sopeuttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan ilmastonmuutokseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 56 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet Fortumin ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet ja suoriutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa: | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Mitta- yksikkö | Perus- vuosi | Perus-vuodenarvo 1)| Tavoite- vuosi | 2025 | 2024 | Muutos perus- vuodesta, % | Muutos edellis-vuodesta, % Omaan energiantuotantoon liittyvät tavoitteet| | | | | | | | 1\. Hiileen perustuvasta energiantuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista luopuminen (2027) 2)| GW | N/A | N/A | 2027 | 1,0| 1,0| N/A | 0 2\. Kokonaisenergiantuotannon ominaispäästöt alle 20 gCO₂/kWh (2028)| gCO₂/kWh | N/A | N/A | 2028 | 16| 26| N/A | -37 3\. Sähköntuotannon ominaispäästöt alle 10 gCO₂/kWh (2028)| gCO₂/kWh | N/A | N/A | 2028 | 8| 11| N/A | -28 4\. Scope 1- ja 2 (markkinaperusteinen) -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 85 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa (2030) 3)| tCO2-ekv./MWh| 2023 | 0,024| 2030 | 0,019| 0,018| -18| 7 5\. Scope 1- ja 2 (markkinaperusteinen) -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 90 %:lla sähkön ja lämmön tuotannossa (2040) 3)| tCO2-ekv./MWh | 2023 | 0,024| 2040 | 0,019| 0,018| -18| 7 Sähkön myyntiin liittyvät tavoitteet| | | | | | | | 6\. Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 69 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön (2030) 3)| tCO2-ekv./MWh| 2023 | 0,13| 2030 | 0,11| 0,11| -14| -1 7\. Scope 1- ja 3 -kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen 94 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa kattaen kaiken myydyn sähkön (2040) 3)| tCO2-ekv./MWh | 2023 | 0,13| 2040 | 0,11| 0,11| -14| -1 Kaasun ja lämmön myyntiin liittyvät tavoitteet| | | | | | | | 8\. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 55 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita (2033)| tCO2-ekv.| 2023 | 949 800| 2033 | 1 395 800| 1 266 500| 47| 10 9\. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla myytyjen tuotteiden käytössä koskien myytyjä fossiilisia polttoaineita (2040)| tCO2-ekv. | 2023 | 949 800| 2040 | 1 395 800| 1 266 500| 47| 10 10\. Absoluuttisten Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 %:lla polttoaineisiin ja energiaan liittyvissä toiminnoissa (2040)| tCO2-ekv. | 2023 | 1 005 900| 2040 | 886 200| 962 800| -12| -8 1) Perusvuoden arvot eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu. 2) Sähkön ja lämmön hiilipohjainen kapasiteetti. Hiilipohjainen sähkön ja lämmön tuotanto sekä hiilen osuus liikevaihdosta on esitetty osiossa 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit. 3) Tavoiterajaus sisältää bioenergian raaka-aineiden maaperään liittyvät päästöt ja poistumat. Fortum sitoutuu saavuttamaan kasvihuonekaasujen nettonollapäästöt läpi arvoketjun vuoteen 2040 mennessä. Science Based Targets -aloite (SBTi) on hyväksynyt Fortumin tieteeseen perustuvat lyhyen aikavälin (yllä olevan taulukon tavoitteet 4, 6 ja 8) ja pitkän aikavälin tavoitteet (yllä olevan taulukon tavoitteet 5, 7, 9 ja 10). Ilmastotavoitteet on asetettu SBTi:n Corporate Near-Term -kriteerien ja Corporate Net-Zero-standardin mukaisesti soveltamalla SBTi:n toimialakohtaista hiilestä irtautumisen menetelmää, joka noudattaa Pariisin sopimuksen tavoitetta ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Vuoden 2024 lopulla myyty kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminta on rajattu pois SBTi:n vertailuvuodesta. Tavoitteiden perusvuodet ja perusarvot on kuvattu yllä olevassa taulukossa. SBTi-aloitteen mukaiset tavoitteet perustuvat kasvihuonekaasuinventaarioon. Tavoitteisiin ja kasvihuonekaasuinventaarioon sovelletaan samaa rajausta. Perusvuodeksi valittiin SBTi-kriteerien mukaisesti viimeisin vuosi, jolta tietoja oli saatavilla SBTi-validoinnin aikaan. Fortum tarkistaa ilmastotavoitteitaan säännöllisesti SBTi-standardin vaatimusten mukaisesti tai silloin, kun organisaatiorakenteessa, yhdistelyperiaatteessa tai laskentamenetelmissä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Päästöjen vähennyskeinojen arvioitu määrällinen vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseen on esitetty osiossa 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. SBTi:n hyväksymien ilmastotavoitteiden lisäksi Fortum on asettanut ominaispäästötavoitteet kokonaisenergiantuotannolle (<20 gCO₂/kWh) ja sähköntuotannolle (<10 gCO₂/kWh) vuoteen 2028 mennessä. Fortum on myös sitoutunut lopettamaan kivihiilen käytön omissa toiminnoissaan vuoteen 2027 mennessä. Perustuen hyviin tuloksiin oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Fortum saavutti sekä kokonaisenergiantuotannon että sähköntuotannon ominaispäästöjä koskevat vuoden 2028 tavoitteensa jo vuonna 2025. Sähkön- ja lämmöntuotannon Scope 1- ja Scope 2 ‑kasvihuonekaasuintensiteetti kasvoi 0,001 tCO2 -ekv./MWh (7 %) vuonna 2025\. Muutos johtui pääosin kaukolämpöverkoston häviöiden siirtämisestä Scope 3:sta Scope 2:een sekä vuoden 2024 tasoa alemmista energiantuotantomääristä. Scope 3 ‑päästöt myydystä sähköstä vähenivät alkuperätakuilla (GoO) varmennetun sähkön myynnin kasvun seurauksena, mikä pienensi myös sähkönmyynnin kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä 0,002 tCO2-ekv./MWh (1 %). Aiemmin solmittujen sopimusten vuoksi kaasun myyntimäärät kasvoivat, mikä johti 0,1 MtCO2-ekv. (10 %) kasvuun myydyn kaasun käytöstä aiheutuvissa päästöissä. Myydyn lämmön päästöt puolestaan vähenivät 0,08 MtCO2-ekv. (8 %) pääosin johtuen kaukolämpöverkoston päästöjen siirtämisestä Scope 2:seen. Lisätietoja tehdyistä toimenpiteistä on esitetty osiossa 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 57 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Fortum on asettanut koko yhtiön laajuiset lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet SBTi-aloitteen mukaisesti. Siirtymäsuunnitelman kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ovat linjassa 1,5 asteen rajan kanssa. Fortum on asettanut tavoitteet erikseen omalle toiminnalleen (Scope 1 ja Scope 2) ja arvoketjun alku- ja loppupäälle (Scope 3). Fortumin SBTi:n mukaisia ilmastotavoitteita ovat sähkön ja lämmöntuotannon Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetin vähentäminen, myydyn sähkön Scope 1- ja Scope 3 (kategoria 3) -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetin vähentäminen sekä myydyn maakaasun käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (Scope 3, kategoria 11). Lisäksi Fortum on asettanut tavoitteen vähentää polttoaineisiin ja energiaan liittyvistä toiminoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä kattaen myydyn kaukolämmön. Ilmastotavoitteet on esitetty yllä olevassa osiossa. Siirtymäsuunnitelma määrittelee toimenpiteet ja resurssit kohti nettonollatavoitteita, ja se on sidottu liiketoimintastrategiaan sekä strategisiin painopisteisiin: varmistetaan luotettavan energian toimittaminen, edistetään teollisuuden hiilestä irtautumista, sekä uudistutaan ja kehitytään. Suunnitelma perustuu nykyisiin toimintoihin ja liiketoimintarakenteeseen. Sen toteutuminen riippuu tulevasta energiapolitiikan ja sääntelyn kehityksestä ja muutoksista, markkinarakenteesta, sähkön ja lämmön kysynnästä, polttoaineiden saatavuudesta, teknologisista innovaatioista sekä kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmien ja SBTi-standardien muutoksista. Keskeisiä oletuksia ovat muun muassa sähkön tuotannon ja myynnin kasvu. Suunnitelmaan kuuluu liiketoiminnan siirtymä fossiilisista polttoaineista muihin energialähteisiin (esimerkiksi hukkalämmön ja sähkökattiloiden hyödyntäminen), joten vaikutus työvoimaan on vähäinen. Fortumin toimitusjohtaja on johtoryhmän tuella hyväksynyt siirtymäsuunnitelman ja se on esitetty teknologia- ja investointivaliokunnalle. Konsernin strategiasta ja pääoman allokoinnista vastaava toimikunta (Strategy and Capital Allocation Committee, SCAI) seuraa sen etenemistä säännöllisesti. Seuraava kaavio kuvaa Fortumin havainnollista siirtymäsuunnitelmaa vuoteen 2040: 1)Alkuperätakuu on sähköinen asiakirja, joka toimii näyttönä siitä, että tietty energiaosuus tai –määrä on tuotettu esimerkiksi uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla. 2)Jäännöspäästöt joko vähennetään omassa arvoketjussa tai neutraloidaan nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuonna 2040. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 58 Scope 1 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä koskevan tavoitteen osalta merkittävin päästöjen vähennyskeino on hiilen käytöstä luopuminen lämmön- ja sähköntuotannossa. Sen arvioidaan vähentävän Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjä noin 68 prosenttia. Suomessa Fortum on sitoutunut lopettamaan hiilen käytön Meri-Porin hiililauhdevoimalaitoksessa (hiilidioksidipäästöjen vähennys 14 prosenttia). Lisäksi hiilen käyttöä lämmöntuotannossa korvataan älykkäillä ja joustavilla ratkaisuilla, jotka perustuvat pitkälti uusiutuvaan tai ydinvoimalla tuotettuun sähköön: hukkalämmön hyödyntämiseen, lämpöpumppuihin, lämpöakkuihin ja sähkökattiloihin. Tämän arvioidaan pienentävän hiilidioksidipäästöjä noin 22 prosenttia. Puolassa Fortum aikoo korvata hiilen biopolttoaineilla ja sähkökattiloilla, minkä arvioidaan vähentävän Scope 1 -kasvihuone­ kaasupäästöjä noin 32 prosenttia. Biopolttoaineiden poltossa syntyvän biopohjaisen hiilidioksidipäästöjen oletetaan netottuvan, eli biomassan kasvun poistot ja päästöt on oletettu samansuuruisiksi. Osana päivitettyjä luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteitaan, Fortum on sitoutunut ylläpitämään nykyisissä toiminnoissa hankitun biomassan maankäytön haitallisen vaikutuksen luonnon monimuotoisuudelle vuoden 2024 tasolla. Tämä toteutetaan varmistamalla, että biomassan käytön lisäys tapahtuu ostamalla sertifioitua residuaalia biomassaa. Katso lisää 2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma. Scope 2 Kaukolämpöverkoston häviöiden vähentäminen sekä uusiutuvan tai ydinvoimaan perustuvan sähkön hankinta omaan käyttöön ovat merkittävimmät Scope 2 -päästöjen vähennyskeinot. Verkostohäviöitä vähennetään linjassa ulkopuolisista lähteistä hankitun kaukolämmön Scope 3 -päästöjen vähentämistavoitteen kanssa. Scope 3 Fortumin Scope 3 -päästöt vähenevät toimitusketjun hiilestä irtautumisen myötä. Toimitusketjun alkupään sähkönmyynnistä aiheutuvien päästöjen osalta pääasiallinen vähennyskeino on lisätä uusiutuvan ja ydinvoimaan perustuvan sähkön osuutta tuoteportfoliossa kaikilla markkinoilla ja erityisesti Norjassa ja Puolassa tuotevalikoiman ja sähköostojen kautta. Arvioitu hiilidioksidipäästöjen vähennys on 60 prosenttia. Toimitusketjun loppupään kaasunmyynnistä aiheutuvien päästöjen osalta pääasiallinen vähennyskeino on asteittain lisätä biokaasun osuutta valikoimassa aina kun sitä on saatavilla Puolan markkinoilla, etenkin yritysasiakkaiden segmentissä. Lisäksi pyritään aktiivisesti osallistumaan ja edistämään tarvittavaa markkinakehitystä, esimerkiksi uusiin päästövähennysinstrumentteihin liittyen. Scope 3 -päästöjen nettonollatavoitteen saavuttamiseksi myös asiakkaille toimitettavan, ja ulkopuolisista lähteistä hankittuun lämpöön liittyviä päästöjä on vähennettävä. Tämä tapahtuu ensisijaisesti Puolassa hiilen käytöstä luopumisen ja biomassaan siirtymisen, hukkalämmön hyödyntämisen, lämpöpumppujen, lämpövarastojen ja sähkökattiloiden kautta. Uutta vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia Näiden keinojen lisäksi vähähiilisen tuotantokapasiteetin kasvu vuoteen 2030 mennessä vähentää Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettiä noin 5 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Fortum aikoo lisätä sähköntuotantokapasiteettia asentamalla uusia tuuli- ja aurinkovoimaloita sekä modernisoimalla nykyisiä ydin- ja vesivoimaloita. Lisätietoa uudesta vähähiilisestä tuotantokapasiteetista on alla. Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat Fortumin tavoitteena on irtautua hiilestä omassa toiminnassaan sähköistämällä ja polttoaineita vaihtamalla. Päästövähennykset saavutetaan nopealla aikataululla. Kivihiilen polttaminen lopetetaan vaiheittain vuoteen 2027 mennessä, ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään. Jäljelle jäävät vain fossiiliset polttoaineet, joita on vaikeampi korvata, kuten varavoima, huippukapasiteetti ja voimalaitosten käynnistämiseen tarvittavat polttoaineet. Olemassa olevien voimalaitosten jäljellä olevan käyttöiän aikana tuotetut arvioidut Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat ovat noin 2,6 miljoonaa tCO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä ja 4,4 miljoonaa tCO2-ekv. vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2025 Fortum ilmoitti investoivansa hiilen käytön lopettamiseen Puolassa sijaitsevassa Zabrzen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa, jonka johdosta kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat ovat nyt selvästi pienemmät verrattuna vuoteen 2024. Fortumin toimintojen kasvihuonekaasupäästöt katsotaan lukkiutumiksi siihen asti, kunnes investointipäätös on tehty. Yhdenmukaisuus EU:n taksonomiakriteerien kanssa Toimintamenojen ja pääomamenojen yhdenmukaisuus EU-taksonomian ilmastonmuutoksen hillintätavoitteen (CCM) kanssa on esitetty osiossa 2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut. Fortumin siirtymäsuunnitelma ja toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat linjassa ilmastonmuutoksen hillintätavoitteen kanssa. EU-taksonomian mukaisia pääomamenoja koskeva suunnitelma on esitetty osiossa 2.6.5 Pääomamenosuunnitelma. EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot koskevat myös Fortumia komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 perusteella (artiklan 12.1 kohdat d–g ja artikla 12.2). Fortumin siirtymäsuunnitelman edistymistä on kuvattu osiossa 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit sekä osiossa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet. 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit Toimenpiteet vuoden aikana Vuonna 2025 Fortum toteutti seuraavat toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi omassa toiminnassaan ja arvoketjun alkupäässä. Toteutetut toimenpiteet on ryhmitelty päästöjen vähennyskeinon mukaan. Missä ilmoitettu, investoinnit on aktivoitu aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin (liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät) ja yhdistetty EU-taksonomialuokitukseen (2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut). Toimenpiteisiin liittyvät toimintamenot eivät ole olleet merkittäviä vuosina 2025 ja 2024, eikä niiden odoteta olevan merkittäviä tulevaisuudessakaan. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 59 | | | | ---|---|---|---|--- Scope 1: hiilestä irtautuminen omassa toiminnassa| Ajoitus | Arvioitu kasvihuone­kaasupäästö­vähennys| Kokonais­ kustannus/-investointi| Kustannus/investointi vuonna 2025 1) Suomi: Sähköön perustuvan joustavan kaukolämpötuotannon lisääntyminen Espoo Clean Heat -ohjelman myötä Sähkökattilan rakentaminen NuijalassaVuonna 2025 sähkökattilan/lämpövaraston rakentaminen jatkui Nuijalan alueella. (CCM4.11 2, 3))| 2023–2027 | 360 000 tCO2-ekv. 4)| noin 300 milj. euroa 4)| 101 milj. euroa 4) Datakeskuksen hukkalämpöä hyödyntävien lämpöpumppujen rakentaminen Kolabackenissa ja HepokorvessaVuonna 2025 lämpöpumppujen rakentaminen jatkui Kolabackenin ja Hepokorven alueilla. (CCM4.25 2, 3))| 2023–2025 Suomi: Meri-Porin hiilen käytöstä luopuminen Meri-Porin hiilikäyttöinen voimalaitos strategiseen varantoonMeri-Porin hiililauhdelaitos toimi huoltovarmuuskäytössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tuotanto on varattu sähköjärjestelmän vakavien häiriötilanteiden ja hätätilanteiden varalle Suomen sähköjärjestelmän huoltovarmuuden turvaamiseksi.| 4/2024–12/2026 | 150 000 tCO2-ekv. | Ei merkittävä | N/A Puola: hiilen käytöstä luopuminen Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautuminenCzestochowan laitoksen jälkiasennusprojekti kivihiilestä biomassaan jatkui vuonna 2025. (CCM4.20 2, 3))| 2024–2026 | 175 000 tCO2-ekv. | noin 100 milj. euroa| 42 milj. euroa Zabrzen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautuminen Zabrzen laitoksen jälkiasennusprojekti siirtymisestä kivihiilen käytöstä biopolttoaineisiin ja kierrätyspolttoaineisiin (RDF) perustuvaan teknologiaan käynnistettiin vuonna 2025.| 2025–2027| 280 000tCO2-ekv.| noin 85 milj. euroa| 4 milj. euroa 1) Investoinnit aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, katso liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. 2) Viittaus EU-taksonomian mukaisen toiminnan koodiin, katso osio 2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut. 3) Sisältyy EU-taksonomian pääomamenosuunnitelmaan. 4) Espoo Clean Heat -ohjelma yhteensä. | | | | ---|---|---|---|--- Scope 2: uusiutuvan energian hankinta | Ajoitus | Arvioitu kasvihuone­kaasupäästö­vähennys| Kokonais­ kustannus/-investointi| Kustannus/investointi vuonna 2025 1) Vähäpäästöisen energian hankintaOmaan käyttöön ostetusta sähköstä 98 % perustui uusiutuviin tai ydinvoimaan perustuviin energialähteisiin vuonna 2025.| 2024–2029| 40 000 tCO2-ekv.| Ei merkittävä | Ei merkittävä | | | ---|---|---|--- Uutta vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia | Ajoitus | Kokonaiskustannus/-investointi| Kustannus/investointi vuonna 2025 1) Investoinnit vesivoiman tuottavuuteenVesivoimalaitosten jatkuva kunnossapito-, lainsäädännölliset- ja tuottavuusinvestoinnit. Investointeja Ruotsin vesivoimalaitosten tuotantokapasiteetin kasvuun ovat Forshuvudin laajat parannustyöt, Untran modernisointi sekä Maltan modernisointi ja tuotantokapasiteetin kasvattaminen. Investoinnit tuotantokapasiteettiin lisäävät vuotuista tuotantokapasiteettia noin 42 MW. (CCM4.5 2, 3))| Forshuvud 2021–2025; Untra 2023–2030; Malta 2024–2026| Forshuvud: noin 58 milj. euroa (640 milj. kruunua); Untra: 80 milj. euroa (890 milj. kruunua); Malta: noin 20 milj. euroa (220 milj. kruunua)| 141 milj. euroa 4) Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentäminen vuoteen 2050 Uuden lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 177 TWh sähköä. (CCM4.28 2, 3)) | 2023–2050| noin 1 000 milj. euroa | 62 milj. euroa 1) Investoinnit aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, katso liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. 2) Viittaus EU-taksonomian mukaisen toiminnan koodiin, katso osio 2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut. 3) Sisältyy EU-taksonomian pääomamenosuunnitelmaan. 4) Sisältää vesivoimalaitosten kunnossapidon, lainsäädännön ja tuottavuusinvestoinnit. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 60 Suunnitellut tulevat toimenpiteet Edellä mainittujen käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi Fortum aikoo toteuttaa siirtymäsuunnitelman perusteella seuraavat toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi omassa toiminnassaan ja arvoketjun alku- ja loppupäässä. --- Toimenpide Scope 1: hiilestä irtautuminen omassa toiminnassa Hiilen käytöstä luopumismahdollisuuksien tutkiminen jäljellä olevissa hiiltä käyttävissä laitoksissaFortum jatkaa hiilen käytöstä luopumisvaihtoehtojen selvittelyä jäljellä olevien Meri-Porin hiililauhdevoimalaitoksen 0,8 GW kapasiteetin ja Puolassa sijaitsevien lämpölaitosten osalta saavuttaakseen hiilen käytöstä luopumista koskevan tavoitteen vuoteen 2027 mennessä. Scope 2: uusiutuvan energian hankinta Fortum sitoutuu varmistamaan vähäpäästöisen uusiutuvaan tai ydinvoimaan perustuvan sähkön käytön omassa toiminnassaan Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin vähennystavoitteen mukaisesti. Tämä koskee sekä nykyisiä toimintoja että uusia investointeja lämpöpumppuihin ja sähkökattiloihin. Scope 3: toimitusketjun hiilestä irtautuminen Toimitusketjun alkupää: kuluttajien ja pienyritysten hiilestä irtautuminen: Fortumin tavoitteena on tarjota yksinomaan alkuperävarmennettua sähköä kuluttajille sekä yrittäjille ja pienyrityksille kaikilla markkinoilla; jatkaa alkuperävarmennetun sähkön tarjoamista perustuotteena Ruotsissa ja Suomessa; ja ottaa vaiheittain käyttöön alkuperävarmennettu sähkö perustuotteena Norjassa ja Puolassa ja tarjota vain alkuperävarmennettua sähköä näissä segmenteissä vuoteen 2030 mennessä. Toimitusketjun alkupää: keskisuurten ja suurten yritysten hiilestä irtautuminen: Fortum pyrkii tarjoamaan pääosin alkuperävarmennettua sähköä kaikilla markkinoilla, suurimmalla osuudella Ruotsissa ja Suomessa, sekä ottamaan merkittävän edistysaskeleen kohti alkuperävarmennetun sähkön osuuden nostamista Norjassa ja Puolassa. Tavoitteena on, että vähintään 70 % volyymista on alkuperävarmennettua sähköä vuoteen 2030 mennessä. Toimitusketjun loppupään hiilestä irtautuminen: keskeiset toimenpiteet liittyvät loppukäyttäjille myydyn kaasun päästöjen vähentämiseen Puolan markkinoilla. Fortumin tavoitteena on kehittää tarjontaa Puolan kaasumarkkinoiden kehityksen mukaisesti sekä vähentää päästöjä. Päästöjen vähentämiseen päästään vähentämällä suurten yritysasiakkaiden kaasunkulutusta - tarkastelemalla nykyistä asiakaskuntaa ja tekemällä yhteistyötä strategisten asiakkaiden kanssa. Fortum selvittää myös mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kasvattamalla biokaasun osuutta portfoliossa. Lisäksi Fortum osallistuu aktiivisesti ja edistää tarvittavaa markkinakehitystä. Uutta vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia Rakennusvalmiiden maatuuli- ja aurinkovoimahankkeiden (800 MW) kehittäminen: Fortum kehittää rakennuspaikkoja maatuulivoima- ja aurinkovoimahankkeille Pohjoismaissa. Esimerkiksi vuonna 2025 Fortum hankki ABO Energyn Suomen maatuulivoiman projektikehitysportfolion noin 65 miljoonalla eurolla (ml. lisäkauppahinta), mikä toi noin 4,4 GW eri kehitysvaiheissa olevia hankkeita yhtiön hankesalkkuun. Lisäksi Fortum osti Enersenseltä noin 16 miljoonalla eurolla (ml. lisäkauppahinta) uusiutuvan energian 2,6 GW projektihankekehitysportfolion. Näiden hankintojen myötä Fortumin luvitusvaiheessa olevien maatuuli- ja aurinkosähköhankkeiden salkku Pohjoismaissa kasvaa noin 8 GW. Lisäksi varhaisessa kehitysvaiheessa on muita hankkeita. Varsinaisia investointipäätöksiä ei ole tehty. 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit Fortumin kannalta merkityksellisiä ilmastonmuutoksen mittareita ovat energiankulutus, energiantuotanto ja kasvihuonekaasupäästöt. Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi kattaa suorat Scope 1 -päästöt omasta toiminnasta, epäsuorat Scope 2 -päästöt ostetusta energiasta sekä epäsuorat Scope 3 -päästöt arvoketjun alku- ja loppupäästä. Energiankulutus Fortum käyttää Pohjoismaissa ja Puolassa sijaitsevissa laitoksissaan sähkön, lämmön ja höyryn tuotannossa erilaisia polttoaineita, kuten uraania, kivihiiltä, bio- ja jäteperäisiä polttoaineita sekä maakaasua. Energiankulutus sisältää lisäksi Fortumin tuotantolaitoksissa ja muissa tiloissa käytetyn ostetun energian. Energiankulutus lähteittäin on esitetty alla olevassa taulukossa: | | ---|---|--- MWh tai kuten ilmoitettu | 2025 | 2024 Hiili ja hiilituotteet | 1 457 829| 1 871 177 Raakaöljy ja öljytuotteet | 13 329| 78 338 Maakaasu | 615 689| 491 937 Muut fossiiliset lähteet | 231 706| 1 505 170 Ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys fossiilisista lähteistä | 20 371| 49 037 Fossiiliset lähteet yhteensä | 2 338 924| 3 995 659 Fossiilisten lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % | 8| 13 Ydinvoimaan perustuvat lähteet yhteensä | 25 060 728| 24 278 552 Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % | 87| 81 Uusiutuvat polttoaineet | 1 330 381| 1 688 034 Ostettu tai hankittu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys uusiutuvista lähteistä | 47 868| 26 294 Itse tuotetut uusiutuvat lähteet, jotka eivät ole peräisin polttoaineista | 33 150| 29 957 Uusiutuvat lähteet yhteensä | 1 411 399| 1 744 285 Uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta, % | 5| 6 Yhteensä | 28 811 051| 30 018 496 Vuonna 2025 kivihiilen käyttö väheni 22 prosenttia, mikä johtui Suomenojan kivihiililämmitteisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta huhtikuussa 2024. Lisäksi jätteistä peräisin olevien uusiutuvien ja uusiutumattomien polttoaineiden käyttö laski merkittävästi, 71 prosenttia, kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnin seurauksena marraskuussa 2024. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 61 Energiantuotanto Fortumin sähköntuotanto perustuu pääasiassa vähähiiliseen vesivoimaan ja ydinvoimaan, ja pienempi osa tuotannosta tulee tuulivoimasta sekä fossiilisiin polttoaineisiin ja biomassaan pohjautuvasta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Tämän lisäksi Fortum tuottaa myös kaukolämpöä. Energiantuotanto lähteittäin on esitetty alla olevassa taulukossa: | | | | ---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 MWh | Sähkö | Lämpö | Sähkö | Lämpö Ydinvoima | 22 113 410| N/A | 24 272 710| N/A Maakaasu | 144 000| 455 000| 93 000| 340 000 Kivihiili | 330 017| 730 516| 441 328| 942 231 Jätepolttoaineet | 89 261| 136 839| 145 942| 528 282 Polttoöljy, muut | 762| 4 087| 816| 30 537 Lämpöpumput, sähkö | N/A | 978 000| N/A | 961 000 Uusiutumaton energiantuotanto yhteensä | 22 677 450| 2 304 442| 24 953 795| 2 802 050 Vesivoima | 18 499 139| N/A | 20 239 503| N/A Tuuli | 1 014 104| N/A | 910 047| N/A Biomassa ja muut biopolttoaineet | 61 730| 725 344| 75 705| 752 857 Jätepolttoaineet | 89 261| 136 839| 145 942| 528 282 Lämpöpumput, sähkö | N/A | 78 875| N/A | 0 Uusiutuva energiantuotanto yhteensä | 19 664 234| 941 058| 21 371 197| 1 281 139 Yhteensä | 42 341 684| 3 245 500| 46 324 992| 4 083 189 Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti marraskuussa 2024 vaikutti merkittävästi jätteestä peräisin oleviin polttoaineisiin perustuvan sähkön ja lämmön tuotantoon. Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus, sähkön ja lämmön tuotannon hiilipohjaisen kapasiteetin osuus, hiilen ja fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta sekä myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko tarjoaa vapaaehtoista lisätietoa liittyen hiilen käytöstä luopumisen tavoitteeseen sekä EU-päästökauppaan. | | ---|---|--- Kuten ilmoitettu | 2025 | 2024 Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus, 1), % | 99| 99 Hiilipohjainen kapasiteetti, GW | 1,0 | 1,0 Hiilipohjainen sähköntuotantokapasiteetti, GW | 0,7 | 0,7 Hiilipohjainen lämmöntuotantokapasiteetti, GW | 0,4 | 0,4 Hiilen osuus liikevaihdosta, % | 2| 3 Fossiilisten polttoaineiden osuus tuotantoon perustuvasta liikevaihdosta, % | 6| 6 Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta 2), %| 13| 12 Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet 2), Mt| 0,1 | 0,1 1) Uusiutuviin lähteisiin kuuluvat vesivoima ja tuuli. 2) Sisältää fossiilipohjaisen tuotannon ja kaasun myynnin. Energiaintensiteetti Nettoliikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti on esitetty alla olevassa taulukossa: | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Nettoliikevaihto toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla 1)| 4 989| 5 800 Nettoliikevaihto muusta toiminnasta | 0| 0 Konsernin tuloslaskelmalla esitetty liikevaihto | 4 989| 5 800 | | Kuten ilmoitettu | 2025 | 2024 Energian kokonaiskulutus toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, MWh | 28 811 051| 30 018 496 Nettoliikevaihto toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, milj. euroa | 4 989| 5 800 Energian kokonaiskulutus toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla suhteessa nettoliikevaihtoon toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä toimialoilla, MWh/milj. euroa| 5 775| 5 176 1)Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat on esitetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I olevissa pääluokissa A–H ja L. Fortumin toiminnot sähkön tuotannossa ja kaupassa, kaasun myynnissä, lämmön tuotannossa, tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja loppusijoituksessa sekä lajiteltujen materiaalien hyödyntämisessä määritellään ilmastovaikutuksiltaan merkittäviksi aloiksi. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 62 Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen on esitetty alla olevassa taulukossa: | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Takautuva | Välitavoitteet ja tavoitteet tCO2-ekv. tai kuten ilmoitettu| Perusvuosi, 2023 1)| 2024 | 2025 | Muutos, % | 2030 | 2033 | 2040 | Vuotuinen %-tavoite / perusvuosi Scope 1 | | | | | | | | Scope 1, brutto 2)| 1 635 700| 1 351 000| 757 800| -44| 260 000| —| 180 000| -5 EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen osuus, % | 68| 62| 96| 56| | | | Scope 2 | | | | | | | | Sijaintiperusteinen Scope 2, brutto | 57 400| 46 700| 179 400| 284| | | | Markkinaperusteinen Scope 2, brutto 2)| 44 800| 24 500| 130 600| 434| —| —| —| Merkittävä Scope 3 | | | | | | | | Scope 3 yhteensä, brutto | 12 465 700| 11 494 600| 11 202 600| -3| | | | 1 Ostetut tavarat ja palvelut | 220 800| 167 300| 207 300| 24| | | | 2 Tuotantohyödykkeet | 61 500| 95 700| 73 700| -23| | | | 3 Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnat 3)| 10 859 500| 9 664 900| 9 265 100| -4| 5 200 000| —| 1 180 000 5)| -5 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu | 226 200| 280 800| 233 900| -17| | | | 5 Toiminnoissa muodostuva jäte | 300| 300| 7 900| 2505| | | | 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen | 3 700| 4 300| 5 800| 34| | | | 7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne | 2 300| 2 500| 4 800| 90| | | | 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät | 1 000| 1 500| 300| -79| | | | 9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä | 11 400| 10 600| 100| -99| | | | 10 Myytyjen tuotteiden jalostus | 700| 200| 0| -100| | | | 11 Myytyjen tuotteiden käyttö | 949 800| 1 266 500| 1 395 800| 10| —| 430 000| 90 000 5)| -5 12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa | 100| 0| 0| 0| | | | 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät | 0| 0| 500| 0| | | | 14 Franchising | 0| 0| 0| 0| | | | 15 Investoinnit| 128 500| 0| 7 600| 0| | | | Yhteensä | | | | | | | | Kasvihuonekaasupäästöt, sijaintiperusteiset | 14 158 800| 12 892 300| 12 139 900| -6| | | | Kasvihuonekaasupäästöt, markkinaperusteiset | 14 146 200| 12 870 100| 12 091 000| -6| | | | 1) Luvut eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. 2) Scope 1 ja Scope 2 absoluuttiset välitavoitteet ja tavoitteet (markkinaperusteiset) sisältyvät Scope 1 -päästöihin. 3) Scope 3 kategorian 3 absoluuttiset välitavoitteet ja tavoitteet. 4) Vuonna 2025 ostetun ja jälleenmyydyn lämmön lämpöhäviöistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt siirrettiin Scope 3 kategorian 3 päästöistä Scope 2 -päästöihin. 5) Luku on päivitetty vastaamaan tarkistettua laskentamenetelmää. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 63 Vuonna 2025 98 prosenttia (2024: 92) Fortumin omaan käyttöön ostamasta sähköstä ostettiin uusiutuvan energian tai ydinvoiman alkuperätakuiden kanssa. Fortumin markkinaperusteiset Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 12,09 Mt CO2-ekv. vuonna 2025, mikä merkitsee 0,78 Mt CO2-ekv. (6 %) vähennystä verrattuna vuoteen 2024. Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 0,59 miljoonaa CO2-ekv. tonnia pääasiassa johtuen kierrätys- ja jätehuolto­ liiketoiminnan myynnistä marraskuussa 2024 (0,45 Mt CO2-ekv) sekä Suomenojan kivihiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta huhtikuussa 2024 (0,14 Mt CO2-ekv). Markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 0,11 Mt CO2-ekv. johtuen kaukolämpöverkoston häviöiden uudelleenluokittelusta Scope 3:sta Scope 2:seen. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta polttoaineisin ja energiaan liittyvien toimintojen päästöt vähenivät 0,4 Mt CO2-ekv., mikä selittyy pääosin myydyn sähkön päästöjen pienenemisellä. Sen sijaan maakaasun myyntivolyymien kasvu Puolan markkinoilla lisäsi arvoketjun loppupään Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä myydyn kaasun käytöstä (0,13 Mt CO2-ekv). Fortumin biogeeniset hiilidioksidipäästöt on esitetty alla olevassa taulukossa. Biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä syntyy biopolttoaineiden ja biopohjaisten jätteiden poltosta omassa toiminnassa (Scope 1) sekä loppukäyttäjille myydyn lämmön tuotannosta (Scope 2 ja 3) ja biopolttoaineiden poltosta osaomisteisissa yhtiöissä (Scope 3). | | ---|---|--- Biogeeniset hiilidioksidipäästöt, tCO2| 2025 | 2024 Scope 1 | 555 600| 630 000 Scope 2 1)| 17 700| N/A Scope 3 | 132 600| 150 000 1) Scope 2 -biogeeniset päästöt on lisätty vuodelle 2025, koska lämpöverkostohäviöt on siirretty Scope 3:sta Scope 2:een. Arvo sisältää myös ostetun sähkön biogeeniset päästöt. Kasvihuonekaasuintensiteetti Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti nettoliikevaihdon perusteella on esitetty alla olevassa taulukossa: | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa käytetty nettoliikevaihto| 4 989| 5 800 Nettoliikevaihto muusta toiminnasta | 0| 0 Konsernin tuloslaskelmalla esitetty liikevaihto | 4 989| 5 800 | | ---|---|--- Kasvihuonekaasupäästöt nettoliikevaihtoon suhteutettuna, tCO2 -ekv./milj. euroa| 2025 | 2024 Sijaintiperusteiset | 2 433| 2 223 Markkinaperusteiset | 2 423| 2 219 Sisäinen hiilen hinnoittelu Fortum käyttää erilaisia sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä investointeihin ja päästövähennystoimiin liittyvien kustannusten arviointiin ja päätöksenteon tukemiseen. Fortumilla on ollut vuodesta 2005 alkaen EU:n päästökauppajärjestelmässä (EU ETS) velvoite asettaa hinta hiilidioksidipäästöille. Hiilen EU ETS -hinta on keskeisiä pohjoismaisen sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä, ja se on täysin integroitu Fortumin investointipäätöksiin. Hiilen EU ETS -hinta koskee suoria hiilidioksidipäästöjä, ja EU ETS:n osuus Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöistä esitetään kasvihuonekaasupäästöjen taulukossa. EU ETS:n keskihinta vuonna 2025 oli 75 euroa hiilidioksiditonnilta (2024: 67). Fortum on asettanut sisäisen hiilidioksidiekvivalentti -varjohintaparametrin varmistaakseen, että kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset otetaan huomioon kasvu- ja kunnostusinvestointipäätöksissä. Näin se tukee Fortumia nettonollapäästöjen saavuttamisessa. Hiilen varjohinta koskee Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä sekä Scope 3 -päästöjen osalta polttoaineisiin ja energiaan liittyviä toimintoja. Sisäinen hiilen hinta määritellään nykyisten korkealaatuisten sertifioitujen päästövähennysten arvioiden perusteella. Vuonna 2025 varjohintaa käytettiin investointipäätöksiin liittyviin päästöihin, jotka on esitetty Toimenpiteet vuoden aikana -taulukossa osiossa 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. Raportointiperiaatteet Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt sisältävät kaikki voimalaitokset, lämmöntuotantolaitokset ja muut tuotantolaitokset kaikissa toimintamaissa. Raportoinnin laajuus perustuu operatiiviseen määräysvaltaan. Sähkön ja lämmöntuotannon tiedot, joita käytetään Scope 1 -päästöintensiteetin tavoitteiden laskentaan, sisältävät myös Fortumin osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä, jotka myyvät tuotantonsa omistajilleen tuotantokustannushintaan. Tämä on linjassa sen kanssa, miten näiltä yrityksiltä ostettu tuotanto näkyy taloudellisessa raportoinnissa. Katso myös osio 1.2.2 Raportoinnin laajuus. Energian kokonaiskulutus sisältää sähkön ja lämmön tuotannossa käytetyt polttoaineet, omaan käyttöön ostetun sähkön ja lämmön sekä omaan käyttöön tuotetun uusiutuvan energian (vesi-, tuuli- ja aurinkovoima). Ostettu sähkö jaetaan uusiutuviin, fossiilisiin ja ydinvoimaan perustuviin lähteisiin. Sataprosenttisesti uusiutuva tai ydinvoimaan perustuva sähkö ilmoitetaan vain alkuperätakuun sertifikaattien kanssa ostetulle sähkölle. Muussa tapauksessa käytetään jäännösjakaumaan perustuvaa maakohtaista päästökerrointa. Sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöjen laskennassa yhteistuotantolaitosten päästöt on kohdennettu sähkölle ja lämmölle käyttämällä Greenhouse Gas (GHG) -protokollan ohjeistuksessa esitettyä hyötysuhdemenettelyä lämmöntuotannon hyötysuhteella 90 prosenttia ja sähköntuotannon hyötysuhteella 40 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi sisältää oman toiminnan suorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1), ostetun energian epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt ja kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt (Scope 2) sekä arvoketjun alku- ja loppupään epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3). Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan seuraavien standardien mukaisesti: GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 64 Standard. Kaikki kasvihuonekaasupäästöt lasketaan CO2-ekvivalenttitonneina, lukuun ottamatta erikseen raportoitavaa biogeenistä hiilidioksidia. Biogeeniset päästöt on ilmoitettu Scope 1, 2 ja 3 -päästöille. Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta sisältää hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), typpioksidin (N2O), fluorihiilivedyt (HFC), perfluorihiilivedyt (PFC), rikkiheksafluoridin (SF6) ja typpitrifluoridin (NF3). Perfluorihiilivedyt ja typpitrifluoridi on merkitty nollaksi, koska tällaisia päästöjä ei ole havaittu missään arvoketjun osassa. Kaikkien kaasujen ilmastonmuutospotentiaali perustuu IPCC:n julkaisuihin (IPCC Sixth Assessment Report, 2023 (AR6), 100 vuoden aikahorisontti). Voimalaitosten Scope 1 -kasvihuonepäästöt perustuvat jatkuviin mittauksiin tai näytetestaukseen tai on laskettu polttoainekohtaisten päästökertoimien perusteella. Voimalaitoksilla on käytössä erilaisia mittaus- tai laskentajärjestelmiä. Yrityksen omistamien ja vuokrattujen autojen päästöt lasketaan polttoaineenkulutuksen ja matkustetun etäisyyden perusteella. Scope 1 sisältää biopolttoaineiden palamisesta aiheutuvat metaani- ja typpidioksidipäästöt. Biogeeniset hiilidioksidipäästöt raportoidaan erikseen. Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt lasketaan sekä markkina- että sijaintiperusteisella menetelmällä. Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetään toimittajakohtaisia päästökertoimia. Päästökerrointa 0 kg CO2/MWh on käytetty vain alkuperätakuun sertifikaattien kanssa ostetulle uusiutuvalle tai ydinvoimaan perustuvalle sähkölle. Muussa tapauksessa on käytetty jäännösjakaumaan perustuvaa päästökerrointa. Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään sähkön maakohtaisia keskimääräisiä päästökertoimia. Jäännösjakauman kertoimet ja maakohtaiset kertoimet on saatu Association of Issuing Bodies (AIB) -järjestön raportista viimeisimmän vuoden päästökertoimista. Yrityksen omistamien sähköautojen päästöt sisältyvät Scope 2 -luokkaan. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt lasketaan sisäisistä raportointijärjestelmistä saatujen toimintatietojen perusteella. Tarkkojen tietojen puuttuessa on käytetty historiallisiin tietoihin perustuvia arvioita. Käytetyt päästökertoimet ovat pääasiassa ulkoisista tietokannoista, kuten EXIOBASE 3.4, Ecoinvent v3.11 ja v3.12, sekä erilaisista kirjallisuuslähteistä. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä 82 prosenttia mitataan Fortumin arvoketjun alkupään ja loppupään toimintoja koskevien ensisijaisten tietojen perusteella. Fortumin tavoitteena on parantaa tietojen tarkkuutta ja ensisijaisten tietojen osuutta tulevina vuosina erityisesti liittyen Scope 3, kategorioihin 1 ja 2. Ensisijaisia materiaali-, tuote- tai toimintoperusteisia tietoja käytetään laskettaessa kasvihuonekaasupäästöjä kategorioissa 3 (Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot), 5 (Toiminnassa syntyvä jäte), 11 (Myytyjen tuotteiden käyttö) ja 13 (Ketjun loppupään vuokrattu omaisuus). Ketjun alku- ja loppupään kuljetukset ja jakelu (kategoriat 4 ja 9) on laskettu kuljetetun materiaalin määrän ja todellisen kuljetusmatkan perusteella. Kategoria 6 (Liikematkat) lasketaan kuljetun matkan perusteella. Liikenteeseen liittyvät päästöt (kategoriat 3, 4, 6, 7 ja 9) raportoidaan well-to-wheel-periaatteella. Toissijaisia ostoihin perustuvia tietoja käytetään laskettaessa kategorioita 1 (Ostetut tavarat ja palvelut), 2 (Pääomahyödykkeet) sekä 8 (Ketjun alkupään vuokrattu omaisuus). Ostettujen tavaroiden ja palveluiden määrät ja kategoriat perustuvat Fortumin menojen analyysitietokantaan. Kansallisia keskiarvotietoja käytetään laskettaessa kategoriaa 7 (Työntekijöiden työmatkat). Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, etenkin loppukäyttäjille myyty sähkö ja jakeluun ostettu lämpö, ovat merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Sähkön myyntimäärät perustuvat myyntisopimuksiin, joista Fortumilla on tasevastuu. Alkuperätakuiden määrät perustuvat sisäisiin tietokantoihin. Joitakin liiketoimintatason arvioita on tehty, koska raportointivuoden alkuperätakuiden osto on mahdollista seuraavan vuoden maaliskuun loppuun saakka. Päästöt lasketaan sille sähkön kokonaismyynnin osalle, josta on vähennetty alkuperätakuun sertifikaattien kanssa myydyn sähkön määrä. Myydyn sähkön päästökertoimen lähde on AIB:n julkaisema viimeisimmän vuoden maakohtainen päästökerroin. Asiakkaille jaettavan ulkoisen lämmön kokonaismäärä raportoidaan loppukäyttäjille jaettavan ja myytävän lämmön määrän sekä toimittajakohtaisten päästökertoimien perusteella. Polttoaineen arvoketjujen päästöjä ovat polttoaineen tuotannon (esim. kaivostoiminta, jalostus ja prosessointi) sekä polttoaineen kuljetuksen ja varastoinnin päästöt. Arvoketjun jokaiselle osalle on haettu päästökertoimia toimittajilta sekä kansainvälisistä ja kansallisista lähteistä. Kuljetusetäisyydet perustuvat sisäisten tietokantojen ensisijaiseen tietoon. Kasvihuonekaasupäästöt yhteisyrityksistä ja osakkuusyhtiöistä sisältyvät joko Scope 3 -päästöjen kategoriaan 1 (Tuotteita tai palveluja tarjoavat yritykset), kategoriaan 3 (Sähköä tai lämpöä tuottavat yritykset) tai kategoriaan 15 (Investoinnit). Investointien kasvihuonekaasupäästöt saadaan suoraan kyseisiltä yhtiöiltä, ja ne sisältävät aiempien vuosien tietoja jos tietoa ei ole saatavilla vuodelta 2025. Katso myös osio 1.2.2 Raportoinnin laajuus. Fortumin kasvihuonekaasuinventaario sisältää kaikki olennaiset Scope 3 -kategoriat. Kategoriat 10 (Myytyjen tuotteiden käsittely), 12 (Myytyjen tuotteiden loppukäsittely) ja 14 (Franchising yritykset) eivät ole olennaisia, sillä Fortumilla ei ole tämänkaltaista toimintaa. 2.3 Ympäristön pilaantuminen 2.3.1 Johdanto aiheeseen ympäristön pilaantuminen Fortumin energiantuotannosta aiheutuu päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään. Fortum seuraa ja vähentää näitä päästöjä ympäristölainsäädännön sekä sisäisten ympäristöjohtamisjärjestelmien mukaisesti. Fortumin tavoitteena on vähentää ympäristövaikutuksia siirtymällä sähköperäisiin ratkaisuihin, vaihtamalla polttoaineita sekä käyttämällä savukaasujen puhdistusjärjestelmiä ja muita teknologisia ratkaisuja. 2.3.2 Ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa seuraavat ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset kielteiset vaikutukset. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. | ---|--- IRO-viite | Kuvaus Tosiasiallinen kielteinen vaikutus IRO E2.1 | Polttoaineen palamisessa syntyvien typen oksidien (NOx) ja rikkidioksidipäästöjen (SO2) aiheuttama ilman saastuminen. Typen oksidit ja rikkidioksidi ovat happamoittavia aineita, jotka reagoivat veden, hapen ja muiden ilmakehän kemikaalien kanssa ja muodostavat happosateita, jotka vahingoittavat herkkiä ekosysteemejä, kuten järviä ja metsiä. Typen oksidienpäästöt voivat myös aiheuttaa rehevöitymistä vaikuttamalla haitallisesti ravinnetaseeseen. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 65 | ---|--- IRO-viite | Kuvaus Mahdollinen kielteinen vaikutus IRO E2.2 | Mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset, kun toiminnassa käytetään huolta aiheuttavia aineita / erityistä huolta aiheuttavia aineita. Kun huolta / erityistä huolta aiheuttavia aineita käytetään prosessikemikaaleina, pieniä määriä voi päästä luontoon ympäristölupien sallimissa rajoissa. Energiantuotannon palamisprosessit tuottavat päästöjä ilmaan. EU-maissa savukaasupäästöille on asetettu hyvin tiukat päästörajat, joiden saavuttaminen edellyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (Best Available Techniques, BAT). Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevassa vertailuasiakirjassa (BREF-asiakirjassa) määritetään tiukemmat päästöstandardit, jotka Euroopan voimalaitosten on täytettävä, ellei niille myönnetä poikkeuslupaa. Kaikki Fortumin voimalaitokset toimivat ympäristölupaehtojen ja ympäristöjärjestelmästandardin vaatimusten mukaisesti, ja kaikki tuotantolaitokset ovat ISO 14001 -sertifioituja. Fortum mittaa jatkuvasti päästöjä. Poikkeamat ympäristöluparajoista tutkitaan sisäisesti ja raportoidaan viranomaisille. Merkittävät poikkeamat ja merkittävät vuodot ympäristöön luokitellaan ja käsitellään merkittävinä ympäristövahinkoina. 2.3.3 Ympäristön pilaantumista koskevat toimintaperiaatteet Keskeinen toimintaperiaate, jolla hallitaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn ja hallintaan liittyviä olennaisia vaikutuksia on Fortumin kestävyyspolitiikka. Fortum pyrkii ehkäisemään ympäristön pilaantumista mukaan lukien huolta aiheuttavien aineiden käytön minimointi. Tämä toteutetaan korvaamalla aineet vähemmän vaarallisilla sekä ottamalla käyttöön puhtaampia teknologioita, optimoimalla prosesseja ja vähentämällä jätteen syntymistä aina, kun se on mahdollista. Fortum pyrkii minimoimaan sekä kohtuullisesti hallitsemaan ja kontrolloimaan päästöjen haitallisia vaikutuksia ilmaan, veteen ja maaperään. Toimittajien toimintaohjeessa linjataan Fortumin toimittajille ja liikekumppaneille asetetut vaatimukset, joihin kuuluu myös vaatimus jatkuvasti minimoida jätteiden määrää sekä päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään. Fortumin EHS (ympäristö, terveys ja turvallisuus) -johtamisen minimivaatimukset ja ohjeet sisältävät merkittävien ympäristövahinkojen määritelmän ja ohjeet niiden tunnistamiseen sekä ohjeet vaarallisten kemikaalien käytön rajoittamiseen ja jatkuvaan vähentämiseen. Ympäristövastuu ja ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen on sisällytetty myös muihin asiaan liittyviin toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvät tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa: | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Mitta- yksikkö | Perus- vuosi | Perus-vuodenarvo | Tavoite- vuosi | 2025 | 2024 | Muutos perus-vuodesta, % | Muutos edellis-vuodesta, % 20 %:n vähennys typen oksidien päästöissä (NOx) 1)| kg | 2023 | 1 546 865| 2030 | 1 302 249| 1 378 084| -16| -6 40 %:n vähennys rikki-dioksidipäästöissä (SO2) 1)| kg | 2023 | 849 418| 2030 | 242 409| 616 604| -71| -61 Ei merkittäviä ympäristöpoikkeamia eikä merkittäviä lupaehtorikkomuksia| Tapahtumienmäärä | N/A | N/A | Vuosittain | 0 | 1 | N/A | -100 Vaarallisimpien vaihdettavien kemikaalien käytön vähentäminen vuoteen 2030 mennessä| Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei | N/A| N/A| Vuosittain| Kyllä| Kyllä| N/A| N/A 1)Arvot eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. Perusvuoden arvoja ei ole varmennettu. Ilmansaasteiden vaikutusten minimoimiseksi Fortum on asettanut tavoitteeksi typen oksidien (NOx) ja rikkidioksidin (SO2) päästöjen vähentämisen vuoteen 2030 mennessä. Näitä aineita syntyy palamisprosessin kemiallisissa reaktioissa esimerkiksi polttoaineen epäpuhtauksista. Tavoitteet ovat linjassa Fortumin tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden kanssa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sähkön- ja lämmöntuotannossa, sekä ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelman kanssa, joka sisältää hiilen käytön korvaamisen biopohjaisilla polttoaineilla tai sähköisillä ratkaisuilla. Ilmapäästöjä rajoitetaan myös paikallisen lainsäädännön ja laitosten ympäristölupien mukaisesti. Tavoitteet sisältävät kaikkien voimalaitosten ja toimintojen päästöt, kuten on kuvattu osiossa 1.2.2 Raportoinnin laajuus. Vuonna 2025 typen oksidien päästöt vähenivät 6 prosenttia ja rikkidioksidipäästöt 61 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. rikkidioksidipäästöjen merkittävä lasku ylitti selvästi 40 prosentin vähennystavoitteen. Merkittävin muutos johtui Suomenojan hiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisesta vuoden 2024 huhtikuussa, mikä vähensi typen oksidien päästöjä noin 101 tonnia ja rikkidioksidipäästöjä 417 tonnia. Lisäksi Fortum pyrkii vähentämään kokonaisympäristövaikutuksiaan ja on siksi asettanut erillisen tavoitteen, joka koskee merkittävien ympäristöpoikkeamien seuraamista ja paikkakohtaisten ympäristölupien noudattamista. Määritelmän mukaan merkittäviä ympäristöpoikkeamia ovat poikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Merkittäviä ympäristöpoikkeamia seurataan, raportoidaan ja tutkitaan ja korjaavat toimenpiteet toteutetaan, jotta vastaavat tapaukset voidaan estää tulevaisuudessa. Vuonna 2025 ei tapahtunut yhtään merkittävää ympäristöpoikkeamaa, Vuonna 2024 tapahtui yksi merkittävä ympäristöpoikkeama: merkittävä sammutusvesivuoto ympäristöön energiajätebunkkerin suuren tulipalon yhteydessä Turussa. Tähän liittyvien korjaavien toimenpiteiden taloudellinen vaikutus ei ollut olennainen. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 66 Fortumin tavoitteena on "vähentää vaarallisimpien korvattavissa olevien kemikaalien käyttöä vuoteen 2030 mennessä". Fortum on sitoutunut vähentämään huolta aiheuttavien aineiden, mukaan lukien erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttöä. Näitä aineita käytetään prosessi-, laboratorio- ja huoltokemikaaleina sekä kemikaalituotteiden osana. Fortum arvioi mahdollisuuksia asteittain korvata nämä kemikaalit vähemmän vaarallisilla vaihtoehdoilla. Tavoitteen saavuttamiseksi on määritelty vuosittaiset toimenpiteet, joilla vaarallisten kemikaalien käyttöä arvioidaan ja korvataan järjestelmällisesti aina, kun se on mahdollista. Vuonna 2025 huoltotöissä käytetyt erityisen huolta aiheuttavat aineet arvioitiin ja niitä korvattiin mahdollisuuksien mukaan. Kaikki Fortumin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyvät tavoitteet ovat vapaaehtoisia, eli niitä ei edellytetä muussa Fortumiin sovellettavassa lainsäädännössä. 2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit Fortumin ilmastotavoite sähkön ja lämmöntuotannon Scope 1- ja Scope 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetin vähentämisestä pienentää vastaavasti omasta toiminnasta aiheutuvaa ilman pilaantumista. Lisätietoa Fortumin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteista on osioissa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet ja 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. Lisäksi on käynnissä tai suunnitteilla seuraavia ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskeviin tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteet vuoden aikana | | | ---|---|---|--- Toimenpide | Ajoitus | Kokonais­ kustannus/-investointi| Kustannus/investointi vuonna 2025 Huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden tunnistaminen ja korvaaminenVuonna 2025 huoltotoiminnassa käytettyjä erityistä huolta aiheuttavia aineita arvioitiin ja korvattiin mahdollisuuksien mukaan vähemmän vaarallisilla vaihtoehdoilla.| 2024–2030| Ei merkittävä | Ei merkittävä Suunnitellut tulevat toimenpiteet --- Toimenpiteet Sisäistä ympäristöpoikkeamien tutkintaprosessia tarkistetaan ja vahvistetaan. Tavoitteena on ehkäistä poikkeamia tulevaisuudessa. Huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden tunnistaminen ja korvaaminen Vuonna 2026 työ jatkuu laboratoriossa ja prosessikemikaaleina käytettävien erityistä huolta aiheuttavien aineiden arvioinnilla ja korvaamisella, ja vuosina 2027–2030 arvioidaan ja korvataan mahdollisuuksien mukaan huolta aiheuttavia aineita. 2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit Fortumin olennaisia ympäristön pilaantumiseen liittyviä osa-aiheita ovat ilman pilaantuminen sekä huolta ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttö. Veden ja maaperän pilaantuminen sekä mikromuovien tuottaminen eivät ole olennaisia aiheita. Päästöt ilmaan Päästöt ilmaan on esitetty alla olevassa taulukossa. Päästöt sisältävät ne voimalaitokset ja tuotantolaitokset, joissa vuosittaiset päästöt ylittävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II esitetyn kynnysarvon. Ne eivät sisällä laitoksia, joiden päästöt eivät ylitä kynnysarvoa. Kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan osiossa 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit riippumatta siitä, ylittävätkö ne raportointikynnyksen vai eivät. Fortumin voimalaitosten ja toimintojen rikkidioksidi- ja typpioksidipäästöt on esitetty yllä osiossa 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet. | | ---|---|--- Aine, kg | 2025| 2024 Kromi ilmaan | 130| 102 Sinkki ilmaan| 215| N/A Vetykloridi | 30 137| 39 100 Rikkidioksidi 1)| N/A | 417 000 Typen oksidit | 1 164 684| 1 726 489 1) Rikkidioksidin päästöt eivät ylittäneet kynnysarvoa vuonna 2025. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti vaikutti myös ilmanpäästöihin vähentämällä typen oksidien päästöjä 440 tonnia vuodesta 2024. Lisäksi Suomenojan kivihiilikäyttöisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen sulkemisen huhtikuussa 2024 jälkeen vuoden 2025 rikkidioksidipäästöt kaikilla Fortumin toimipaikoilla alittivat sovellettavat raja-arvot. Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet Fortumin käyttämät huolta aiheuttavat aineet ovat pääasiassa muutamia suuren volyymin prosessikemikaaleja ja polttoaineita, joita on kuvattu alla olevassa taulukossa. Lisäksi Fortumilla oli käytössä yhteensä yli 1 500 tuotetta (2024: noin 2 400), joita käytetään prosessi-, laboratorio- ja kunnossapitokemikaaleina ja joissa on aineosana huolta aiheuttavia aineita. Näiden huolta aiheuttavien aineosien kokonaiskäyttömäärä on esitetty ”Muut”-kategoriassa. Fortum myös kierrättää akkumateriaaleja, ja niiden raaka-aineet, sekä tuotteet sisältävät huolta aiheuttavia aineita. Niiden yhteismäärä on kuvattu taulukossa erikseen alimpana. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnin marraskuussa 2024 sekä toiminnoissa tehtyjen kemikaali-inventointien seurauksena kemikaalien määrä kemikaalirekisterissä on vähentynyt. Kemikaalien käytön osalta, polttoaineiden käyttö on vähentynyt eniten, verrattuna vuoteen 2024. Polttoaineiden kulutukseen vaikuttavat sekä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti että voimalaitosten toiminta, erityisesti talven lämmityskaudella. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 67 | | ---|---|--- Olennaiset huolta aiheuttavat aineet, vuotuinen kulutus, t| 2025 | 2024 Käytetty tuotannossa | | Ammoniakki (CAS 7664-41-7) 3)| 151| 125 Ammoniumpersulfaatti (CAS 7727-54-0) 2)| 73| 150 Ferrosulfaatti, heptahydraatti (CAS 7782-63-0) 2)| 0| 303 Polttoöljyt ja diesel polttoaineet 1,2,3)| 10 463| 19 272 Sementti (65997-15-1) 2)| 27| 27 Kiteinen piidioksidi (14808-60-7) 1)| 44| N/A Muut 4)| 16| 67 Käytetty tuotannossa yhteensä| 10 774| 19 944 Käytetty akkumateriaalien kierrätyksen syöttöaineena | | Musta massa ja NCM-prekursori 1,2,3)| 149| 179 Tuotettu akkumateriaalien kierrätyksessä| | Metallisulfaatit liuoksessa 1,2,3,5)| 267| 400 1) Syöpää aiheuttava, kategoriat 1 ja 2: H350, H350i, H351; Sukusolujen perimää vaurioittava, kategoriat 1 ja 2: H340, H341; Lisääntymiselle vaarallinen, kategoriat 1 ja 2: H360, H360F, H360D, H360FD, H360Fd, H361, H361F, H361d, H361fd. 2) Hengitysteitä herkistävä, kategoria 1: H334; ihoa herkistävä, kategoria 1: H317; Elinkohtainen myrkyllisyys, toistuva altistuminen, kategoriat 1 ja 2: H372, H373; Elinkohtainen myrkyllisyys, kerta-altistuminen, kategoriat 1 ja 2: 370, H371; hormonitoimintaa häiritsevät aineet. 3) Vaarallinen vesiympäristölle – krooninen myrkyllisyys, kategoriat 1–4: H410, H411, H412, H413; otsonikerrokselle vaarallinen: H420. 4) Voiteluaineet, bensiinit, liuottimet, muut kunnossapitokemikaalit, vedenkäsittelykemikaalit, vaahtoamisenestoaineet, sammutusaineet, jäätymisenestoaineet, jäähdytysaineet, laboratoriokemikaalit, mukaan lukien huolta aiheuttavia komponentteina sisältävien kemikaalien yli 1 500 kauppanimeä. Vaarallisuusluokkia ei ole määritelty. 5) 2025 laskentatapaa muutettiin siten, että tuotteen koostumuksesta eriteltiin erityistä huolta aiheuttavat ja huolta aiheuttavat aineosat, jotka on esitetty nyt omissa taulukoissaan. Myös vuoden 2024 luvut on jaoteltu vastaavasti. Erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttö koostuu pääasiassa kahdesta pienen volyymin prosessikemikaalista: boorihaposta ja hydratsiinista. Boorihappoa käytetään ydinvoiman tuotannossa painevesireaktoreissa liukoisena neutroniabsorbaattorina reaktorin reaktiivisuuden hallinnassa. Hydratsiinia käytetään korroosionestoaineena hapen poistamiseen vedestä, kattiloista ja kaukolämpövesistä. Lisäksi Fortumilla oli käytössä yhteensä 126 tuotetta, joita käytetään laboratorio- ja kunnossapitokemikaaleina ja joissa on komponentteina erityistä huolta aiheuttavia aineita. Näiden sisältämien erityistä huolta aiheuttavien aineosien kokonaiskäyttömäärä on esitetty ”Muut”-kategoriassa. Fortum kierrättää akkumateriaaleja, ja lopputuote sisältää erityistä huolta aiheuttavia aineita. | | ---|---|--- Olennaiset erityistä huolta aiheuttavat aineet, vuotuinen kulutus, t | 2025 | 2024 Käytetty tuotannossa | | Boorihappo (CAS 10043-35-3, 1303-96-4) 1)| 4| 7 Hydratsiini (CAS 7803-57-8/10217-52-4) 1,2,3)| 2| 2 Muut 4)| 1| 1 Käytetty tuotannossa yhteensä | 7| 10 Tuotettu akkumateriaalien kierrätyksessä | | Metallisulfaatit liuoksessa 1,2,3,5)| 32| 55 1)Syöpää aiheuttava, kategoriat 1 ja 2: H350, H350i, H351; Sukusolujen perimää vaurioittava, kategoriat 1 ja 2: H340, H341; Lisääntymiselle vaarallinen, kategoriat 1 ja 2: H360, H360F, H360D, H360FD, H360Fd, H361, H361F, H361d, H361fd. 2)Hengitysteitä herkistävä, kategoria 1: H334; ihoa herkistävä, kategoria 1: H317; Elinkohtainen myrkyllisyys, toistuva altistuminen, kategoriat 1 ja 2: H372, H373; Elinkohtainen myrkyllisyys, kerta-altistuminen, kategoriat 1 ja 2: 370, H371; hormonitoimintaa häiritsevät aineet. 3)Vaarallinen vesiympäristölle – krooninen myrkyllisyys, kategoriat 1–4: H410, H411, H412, H413; otsonikerrokselle vaarallinen: H420. 4)Kunnossapitokemikaalit, lämmönsiirtonesteet, öljyt ja laboratoriokemikaalit, mukaan lukien erityistä huolta aiheuttavia komponentteina sisältävien kemikaalien 116 kauppanimeä. Vaaraluokkia ei ole määritelty. 5) 2025 laskentatapaa muutettiin siten että tuotteen koostumuksesta eriteltiin erityistä huolta aiheuttavat ja huolta aiheuttavat aineosat, jotka on esitetty nyt omissa taulukoissaan. Myös vuoden 2024 luvut on jaoteltu vastaavasti. Raportointiperiaatteet Päästöt ilmaan sisältävät kaikki lämpö- ja voimalaitokset ja tuotantolaitokset kaikissa toimintamaissa. Päästöt ilmaan sisältävät ne laitokset, joissa vuosittaiset päästöt ylittävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II esitetyn kynnysarvon. Typen oksidien- ja rikkidioksidi -päästövähennystavoitteet sisältävät kaikki laitokset riippumatta siitä, ylittävätkö ne kynnysarvon vai eivät. Kynnysarvon ylittävät päästöt Fortumin kierrätys- ja jätehuolto­ liiketoiminnoista sisältyvät ilmoitettuihin päästöihin vuonna 2024, mutta eivät asetettujen tavoitteiden lukuihin. Fortum mittaa ja seuraa päästöjä kunkin toimipaikan ympäristölupavaatimusten ja paikallisten säännösten mukaisesti. Toimipaikkakohtaiset tiedot kerätään sisäiseen tietokantaan. Niitä verrataan kynnysarvoon, ja ne yhdistellään konsernitasolla. Ilmoitetut päästöt ilmaan perustuvat pääosin jatkuviin paikan päällä tehtäviin mittauksiin ja niiden pohjalta tehtäviin laskentoihin perustuen esimerkiksi mitattuihin pitoisuuksiin ja savukaasun määrään. Lisäksi päästömittauksissa voidaan käyttää myös kertamittauksia. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 68 2.4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit 2.4.1 Johdanto aiheeseen luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus on kaiken elollisen moninaisuutta maapallolla. Se on hyvinvoinnin ja ihmisten ja yritysten taloudellisen menestyksen edellytys. Luonnon monimuotoisuuden heikentyminen on yksi maailman suurimmista ympäristöongelmista. Kaikki liiketoiminta, mukaan lukien Fortumin toiminta, vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Fortum tiedostaa tarpeen tunnistaa ja kantaa vastuu luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista. 2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut neljä olennaista luonnon monimuotoisuuteen liittyvää kielteistä vaikutusta kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. | ---|--- IRO-viite | Kuvaus Tosiasialliset kielteiset vaikutukset IRO E4.1 | Vesivoimatuotannon vesiympäristöön kohdistuva vaikutus. Vesivoimatuotanto muuttaa veden virtausnopeutta ja -määrää sekä vesistöjen veden pinnan korkeuksia. Jokien patoaminen aiheuttaa estevaikutuksen, joka katkaisee jokien luonnollisen virtauksen. Tämä aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia muun muassa kalojen ja muun eläinlajiston liikkumiseen sekä muun ekologisen aineksen kulkeutumiseen. Osa lajeista johon vaikutus kohdistuu ovat luokiteltu uhanalaisiksi. Tällä on myös kielteisiä vaikutuksia elinympäristöjen luonnonmukaisuuteen, kuten vaelluskalojen kutupaikkoihin, kokonaisiin ekosysteemeihin, eroosioon sekä kasvistoon ja eläimistöön. Vaikutukset voivat ulottua myös rantavyöhykkeelle. IRO E4.2 | Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuva vaikutus ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen kautta omien toimintojen ja toimitusketjujen kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Energian tuotannosta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen kautta. Arvoketjussa merkittävin vaikutus syntyy alkuperävarmentamattoman sähkön kaupasta. Kielteiset vaikutukset syntyvät ilmaston lämpenemisen kautta. Mekanismi on maailmanlaajuinen, mutta vaikutukset ovat paikallisia. IRO E4.3 | Luonnon monimuotoisuuden väheneminen polttoaineen hankinnasta aiheutuvan maankäytön muutoksen kautta. Polttoaineiden hankinta lämmitys- ja jäähdytystoimintoihin edistää luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä maankäytön muutosten ja ilmastonmuutoksen kautta. Vaikutus liittyy Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoimintaan Suomessa ja Puolassa. Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän bio- ja fossiilipohjaisen polttoaineen tuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen maankäytön kautta. Tämä johtaa muutoksiin luonnonympäristössä. Muutos voi aiheuttaa ympäristöjen häviämistä ja heikentymistä sekä luonnonvarojen vähenemistä. Nämä paikalliset vaikutukset ovat selkeimmin havaittavissa ja tunnistettavissa. Lisäksi käytetyn polttoaineen tuotannosta ja energiantuotannosta syntyvät päästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta, ja vaikka vaikutusmekanismi on maailmanlaajuinen, vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on paikallinen. IRO E4.4 | Rakentamisen maankäyttövaikutus. Vaikutus on mahdollinen ja todellinen kaikissa maankäytön muutosta vaativissa toiminnoissa, kuten uuden tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisessa. Rakentaminen aiheuttaa muutoksia luonnonympäristössä sekä niiden häviämistä. Lisäksi vaikutusta lisäävät elinympäristöjen pirstoutuminen ja laajentuminen. Tuulivoimatuotannon käyttövaiheella on myös mahdollisia vaikutuksia linnustoon ja lepakkoihin törmäysriskin ja muuttoreittien muutosten kautta. Fortum ei ole tunnistanut omista toiminnoistaan suoraan aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia maaperän köyhtymiseen, aavikoitumiseen tai maaperän tiivistymiseen. Joitain vaikutuksia voi syntyä ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen kautta, mutta näitä ei voida tarkasti määrittää, eikä niitä siksi ole arvioitu olennaisiksi. Vaikutuksia hallitaan alla kuvatulla tavalla. Vaikutuksia lievennetään ekologisen lievennyshierarkian mukaisesti. Kielteisiä vaikutuksia lievennetään vapaaehtoisilla ja pakollisilla toimenpiteillä, esimerkiksi kalatie- ja -kuljetusratkaisuilla sekä kalanistutuksilla vesivoimatuotannon yhteydessä. Fortum lieventää maankäytön muutosten kielteisiä vaikutuksia suosimalla maankäytön muutoksia edellyttävissä uusissa toiminnoissa alueita, joilla ei esiinny merkittäviä luonnon monimuotoisuusarvoja. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan myös investointien yhteydessä. 2.4.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet Keskeisiä toimintaperiaatteita luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi ovat eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja kestävyyspolitiikka. Näissä toimintaperiaatteissa käsitellään luonnonympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten arviointia ja lieventämistä ekologisen lievennyshierarkian mukaisesti. Kestävyyspolitiikan mukaisesti Fortum suojelee luonnon monimuotoisuutta välttämällä ekosysteemejä ja lajeja vahingoittavaa toimintaa. Lisäksi Fortum pyrkii ennallistamaan tai lieventämään toimintansa aiheuttamia vaikutuksia aina kun mahdollista ja tarvittaessa kompensoimaan niitä. Fortum pyrkii myös vaikutuksia koskevaan aktiiviseen yhteistyöhön paikallisyhteisöjen kanssa ja laitostensa lähiympäristössä, kuten on esitetty osiossa 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista. Toimittajien toimintaohjeessa linjataan toimittajille ja liikekumppaneille asetetut vaatimukset, mukaan lukien vaatimus vähentää jatkuvasti jätteitä ja päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään heidän toiminnoissaan sekä lieventää luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Toimittajien vastuulla on myös varmistaa ja valvoa, että heidän alihankkijansa noudattavat toimittajien toimintaohjeessa esitettyjä periaatteita. Keskeisiä toimintaperiaatteita täydennetään ohjeilla, jotka käsittelevät luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten hallintaa. Biodiversiteettimanuaalissa määritetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvät periaatteet. Manuaalin mukaan luonnon monimuotoisuus on otettava järjestelmällisesti huomioon ympäristöjohtamisen prosesseissa ja toiminnoissa. Manuaali pitää sisällään luonnon monimuotoisuuteen liittyviä täsmentäviä ohjeita, jotka koskevat nykyisiä toimintoja, uusia hankkeita, toimitusketjua sekä raportointia ja viestintää. Lisäksi Fortumilla on metsänhoidon ohjeet, joissa määritetään puitteet Fortumin omistamien metsien kestävälle käytölle. Ohjeiden tarkoituksena on ohjata metsänhoitoa siten, että Fortumin on mahdollista lisätä metsiensä luonnon monimuotoisuuden kokonaisarvoa ja kantamaan vastuuta maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisessä. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet kattavat yhtiön kaiken toiminnan. Vastuu ympäristöstä ja luonnon monimuotoisuudesta on sisällytetty myös muihin asiaan liittyviin toimintaperiaatteisin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. Fortum ei ole ottanut käyttöön erityistä toimintapolitiikkaa koskien toimintaa suojelualueilla tai niiden läheisyydessä tai luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla suojelualueiden ulkopuolella. Fortum kuitenkin ottaa havaitut luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat kielteiset vaikutukset huomioon toiminnassaan, kuten Biodiversiteettimanuaalissa on määritetty. Vaikka Fortumilla on metsänhoidon ohjeet, yhtiöllä ei ole kestävää maankäyttöä, maatalouskäytäntöjä, valtameriä ja meriä tai metsäkatoon puuttumista koskevaa erityistä toimintaperiaatetta. Toimintaperiaatteissa ei oteta | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 69 nimenomaisesti kantaa suoriin vaikutustekijöihin, jotka koskevat luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, tuotantoa, hankintaa tai kulutusta ekosysteemeissä ja joilla ylläpidetään tai parannetaan luonnon monimuotoisuutta. 2.4.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet Fortum on asettanut tavoitteet luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien olennaisten vaikutusten vähentämiseksi. Marraskuussa 2025 Fortum päivitti luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet. Uudistetut tavoitteet kattavat nyt vesivoiman vaikutukset vesiekosysteemeihin, maankäytön muutokset Fortumin omassa toiminnassa ja biomassan hankinnan vaikutukset maankäyttöön. Ilmastonmuutospaineen kautta aiheutuvat vaikutukset huomioidaan Fortumin SBTi-tavoitteissa. Katso osio 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet. Marraskuussa 2025 päivitetyt tavoitteet Fortumin luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet sekä suoriutuminen niiden osalta on esitetty seuraavassa taulukossa (GBS®- Tool 1.4.2. HH 1/2026): | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | Mitta-yksikkö| Perusvuosi | Tavoitearvo| Tavoite-vuosi| 2025 | 2024 | Muutos perus-vuodesta, % Vuoteen 2040 mennessä lisätään luontoarvoja sellaisilla jokiosuuksilla, joiden luonnon arvioidaan hyötyvän eniten luontoarvoa lisäävistä toimista| Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei| N/A | N/A | 2040 | Kyllä | N/A | N/A Saavutetaan positiivinen kokonaisvaikutus luonnon monimuotoisuudelle maankäytön osalta omasta toiminnasta vuodesta 2030 alkaen 1)| MSA.km2 | N/A | 0 | 2030 | N/A | N/A | N/A Nykyisissä toiminnoissa hankitun biomassan maankäytön haitallista vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle ei lisätä vuoden 2024 tasosta | MSA.km2 | 2024 | ≤ 0,26 | Vuosittain| 0,32| 0,26| 23 1) Tavoite on vuodesta 2030 alkaen. MSA.km2 -yksikön raportointi aloitetaan myöhemmässä vaiheessa. Fortum jatkoi vuonna 2025 niin vapaaehtoisia kuin lupiin liittyviä vesivoiman luonnon monimuotoisuustoimenpiteitä kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan luonnontilan parantamiseksi. Vesivoiman luonnon monimuotoisuustoimenpiteistä on kerrottu osiossa 2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. Fortumin merkittävimmät maanpäällisen luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin, maankäyttöön ja polttoaineiden hankintaan. Fortum tunnistaa maanpäälliset luontovaikutukset luontojalanjälkiarvioinnilla ( BFA, Global Biodiversity Score® Tool). Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus on esitetty osiossa 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit. Oman toiminnan maankäytön vaikutukset tullaan raportoimaan myöhemmin. Maankäytön vaikutus biomassan hankinnasta kasvoi 0,06 MSA.km² vuodesta 2024 (perusvuosi). Vaikutus johtuu ei-jäännös metsäbiomassan hankinnasta Kivenlahden (Espoo) voimalaitokselle. Toimenpiteitä tämän uuden tavoitteen saavuttamiseksi suunnitellaan parhaillaan. Fortum huomioi Kunming-Montrealin maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian (2030) tavoitteet sekä ekologiset planetaariset rajat asettaessaan uusia tavoitteitaan. Fortumin toimet ja tavoitteet edistävät näiden maailmanlaajuisten päämäärien saavuttamista, vaikka ne eivät ole niihin yhdenmukaistettuja. Paikallisiin luonnon monimuotoisuusarvoihin liittyviä erityisiä kynnysarvoja ei arvioitu osana ekologisia planetaarisia rajoja. Fortum odottaa, että kompensaatioita tarvitaan tavoitteen ”Saavutetaan positiivinen kokonaisvaikutus luonnon monimuotoisuudelle maankäytön osalta omasta toiminnasta vuodesta 2030 alkaen" saavuttamiseksi. Kompensaatioiden taloudelliset vaikutukset arvioidaan erikseen jokaiselle investoinnille. Kompensaatioita ei käytetty vuonna 2025. Fortum on sitoutunut noudattamaan ekologisen lievennyshierarkian vaiheita määritellessään lieventämistoimenpiteitä tai kompensaatioita. Kaikki lieventämis- ja mahdolliset kompensaatiotoimenpiteet, olivat ne pakollisia tai vapaaehtoisia, arvioidaan tieteellisiin menetelmiin perustuen. Tavoitteet marraskuuhun 2025 asti Suoriutumista tavoitteisiin nähden vuoden aikana on kuvattu alla. Nämä toimenpiteet edistävät myös marraskuussa 2025 päivitettyjen tavoitteiden saavuttamista. Nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta vuodesta 2030 eteenpäin, pois lukien vesistövaikutukset Nykyisten toimintojen osalta tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkein tekijä on Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti Katso 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2025 hiilenpolton vähentymisen seurauksena. Katso 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet. Lisäksi Fortum on kehittänyt prosessia luontojalanjäljen analysoimiseksi ja uusien kasvualueiden haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksien arvioimiseksi tavoitteen saavuttamiseksi. Tunnistettuja vaikutuksia pyritään lieventämään noudattamalla ekologista lievennyshierarkiaa toimenpiteistä päätettäessä. Siirtymää edistääkseen Fortum parantaa myös nykyisten omaisuuserien luonnon monimuotoisuusarvoa jatkamalla esimerkiksi Fortumin omistamien metsien hoitoa konsernin kestävän metsänhoidon periaatteiden mukaisesti. 50 %:n vähennys vuosittaisiin maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskeviin haitallisiin vaikutuksiin tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (perusvuosi 2021) Tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkein tekijä on Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman mukaisesti. Tämä sisältää alkuperävarmennetun sähkön osuuden kasvattamisen sekä biokaasun osuuden lisäämisen myydyn kaasun käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2025 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt vähenivät verrattuna vuoteen 2024 johtuen pääosin myydyn sähkön päästöjen vähenemisestä. Lisäksi Fortum kehittää prosessia, jolla arvioidaan hankinnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 70 Sitoutuminen paikallisten toimenpiteiden jatkamiseen ja osallistuminen tieteeseen perustuvan menetelmän kehittämiseen vesivoiman vesistövaikutusten arvioimiseksi Vuonna 2025 Fortum jatkoi paikallisten toimien toteuttamista erityisesti vesivoiman tuotannossa. Fortum on myös yhdessä kumppaneiden kanssa työskennellyt vesivoiman vesistövaikutusten tieteeseen perustuvan mittausmenetelmän kehittämiseksi esimerkiksi tapaustutkimusten kautta. Lisätietoa toimista on esitetty osiossa 2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit. 2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma Marraskuussa 2025 Fortum julkaisi ensimmäisen luonnon monimuotoisuutta koskevan siirtymäsuunnitelman, joka sisältää välitavoitteita ja konkreettisia toimia tuleville vuosille kunkin luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen osalta. Siirtymäsuunnitelman välitavoitteiden saavuttaminen riippuu lupaprosesseista. Toimenpiteet voivat sisältää sekä vapaaehtoisia että pakollisia toimia. Siirtymäsuunnitelmaa päivitetään ajan myötä. Siirtymäsuunnitelma ei sisällä toimia ilmastonmuutoksen aiheuttaman paineen vaikutusten lieventämiseksi, sillä näihin vaikutuksiin liittyvät toimet esitetään ilmastonmuutoksen hillintää koskevassa siirtymäsuunnitelmassa. Katso osio 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Seuraava kaavio havainnollistaa Fortumin siirtymäsuunnitelmaa vuoteen 2040: | | | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | | Tavoitteemme / aikajana| | 2025 | 2026 | 2027 | 2030 | 2035 | 2040 Oma toiminta| | Vesistöt| Lisätään luontoarvoja jokiosuuksilla, joilla voidaan saavuttaa suurin hyöty vuoteen 2040 mennessä.| | • CSI Pilottihanke Ruotsissa hankkeidemme vaikutusten mittaamiseksi • 1 luonnon moni­muotoisuutta lisäävä hanke Suomessa 2)| • Luonnon monimuotoisuus­tavoitteiden mittareiden toimeenpano• Systemaattinen arviointi ekologisen arvon tunnistamiseksi| • 10 tarpeetonta patoa poistettu Ruotsissa 3)• +1 luonnon moni­muotoisuutta lisäävä hanke Suomessa 2)| • '\+ 2 luonnon monimuotoi­suutta lisäävää hanketta Suomessa 2)• '\+ 4 luonnon monimuotoi­suutta lisäävää hanketta Ruotsissa 2)| • Kokonaisuu­dessaan 10 tarpeetonta patoa poistettu Ruotsissa 3)• Kokonaisuu­dessaan vähintään 15 luonnon moni­muotoisuutta lisäävää hanketta käynnistetty 2025–2035 2)| | | Kansallisen vesivoimasuunnitelman mukaiset hakemukset biodiversiteettihankkeisiin Ruotsissa| | | | Osallistutaan hankkeisiin, joissa kunnostetaan elinympäristöjä ja parannetaan vedenlaatua| | Osallistutaan tutkimushankkeisiin| | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | Maa-alueet| Saavutetaan positiivinen kokonaisvaikutus luonnon moni­muotoisuudelle maankäytön osalta omassa toiminnassamme vuodesta 2030 alkaen.| | • Luontojalanjälki­arviointi 4) vuodelle 2024, mukaan lukien Pjelaxin tuuli­ voimahanke• Pilottihankkeet biodiversiteetti­vaikutusten ja toimien mittaamiseksi greenfield-hankkeille| • Luonnon monimuotoisuus­tavoitteiden mittareiden toimeen­pano• Aloitetaan säännölliset BFA4 päivitykset tavoitteiden etenemisen seuraamiseksi| • 50 %:lla uusista tuuli- ja aurinko­projekteista jotka saavuttavat rakennus­ valmiuden vuonna 2027 on suunnitelma maan­käytön positiivisen kokonais­vaikutuksen saavuttamiseen | Positiivinen kokonais­ vaikutus maankäytön osalta omassa toiminnassam­me vuodesta 2030 alkaen| | | | | | | | | | | | | on land use from own operations 2030 onwards| | | | | | | | | | | | | | | | | | Toimitusketjut| | Nykyisissä toiminnoissa hankitun biomassan maan­käytön negatiivista vaikutusta luonnon moni­muotoisuudelle ei lisätä vuoden 2024 tasosta. | | • Arviointi hankitun biomassan biodiversiteetti­vaikutuksista| | • Luonnon monimuotoisuus­tavoitteiden mittareiden toimeenpano• Aloitetaan säännölliset luontojalanjälki­arviointien 4) päivitykset tavoitteiden etenemisen seuraamiseksi| | | | | | | | • Varmistetaan että biomassan käytön lisäys tapahtuu ostamalla sertifioitua residuaalia biomassaa| | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | ---|---|--- | 1) Composite Suitability Index – potentiaalinen metodologia vesistöjen luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen.2) Verrattuna vuoteen 2024. Riippuvainen lupaprosesseista. Toimet voivat sisältää sekä vapaaehtoisia että pakollisia toimia.3) Verrattuna vuoteen 2024. Riippuvainen paikallisesta hyväksyttävyydestä ja ympäristöluvista.4) Luontojalanjälkiarviointi (Biodiversity Footprint Assessment) yrityksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuudelle, tehty Global Biodiversity Score® -työkalulla.| Jatkuva | Keskeinen toimi | Välitavoite | Tavoite | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 71 2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit Toimenpiteet, joilla pyritään lieventämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia sekä vahvistamaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden toteumista ovat meneillään. Toimenpiteitä ei kuitenkaan ole vahvistettu tieteeseen perustuvilla menetelmillä, joten niitä ei voida pitää ekologisen lievennyshierarkian mukaisina lievennystoimina. Fortum käy aktiivista vuoropuhelua paikallisyhteisöjen, mukaan lukien alkuperäiskansojen kanssa silloin, kun se on olennaista, vaikka Fortum ei ole erikseen pyrkinyt hyödyntämään paikallista ja alkuperäiskansojen tietämystä luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien määrittelyssä. Yhteenveto käynnissä olevista luonnon monimuotoisuustavoitteisiin (voimassa marraskuuhun 2025) liittyvistä toimenpiteistä on esitetty alla olevassa taulukossa: Toimenpiteet vuoden aikana | | | ---|---|---|--- Toimenpide | Ajoitus | Kokonais- kustannus/-investointi| Kustannus/investointi vuonna 2025 Vesivoiman luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vesistövaikutusten mittaamiseen tarkoitetun työkalun kehittäminen jatkui arvioimalla mahdollisia työkaluja ja lähestymistapoja. Lisäksi Fortum toteutti Ruotsin Oreälvenillä pilottihankkeen, vesivoimatuotannon vaikutusten määrällistämiseen CSI-menetelmällä (Composite Suitability Index) arvioimalla Water Nature Index -arvoa sekä suunniteltujen vaelluskalojen ohitusratkaisujen merkittävyyttä Hansjon ja Unnånin vesivoimalaitoksilla. Fortum jatkoi myös työtä ymmärtääkseen paremmin vesivoiman vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja niiden lieventämistä ekologisen lievennyshierarkian vaiheiden mukaisesti. Nämä toimet tukevat myös päivitettyä tavoitetta: 'Vuoteen 2040 mennessä lisätään luontoarvoja sellaisilla jokiosuuksilla, joiden luonnon arvioidaan hyötyvän eniten luontoarvoa lisäävistä toimista'.| Jatkuva| Ei merkittävä | Ei merkittävä Tapaustutkimukset hankkeiden luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksiVuonna 2025 tehtiin tapaustutkimukset kehitysvaiheessa olevassa tuulivoimahankkeessa Ruotsissa sekä aurinkovoimahankkeessa Tarvasjoella. Fortum jatkoi myös sähkökattilalaitoksen pilotointia Nuijalassa, Espoossa. Tutkimusten tavoitteena on luoda prosessi luontojalanjäljen analysointiin sekä arvioida haitallisten monimuotoisuusvaikutusten lieventämismahdollisuuksia, pyrkimyksenä saavuttaa konsernitason tavoite (ei nettohävikkiä) vuodesta 2030 eteenpäin. Näissä tapaustutkimuksissa Fortum mallinsi myös mahdollisten konkreettisten luonnon monimuotoisuutta koskevien toimenpiteiden toteutusta ja validointia sekä niiden vaikuttavuutta. | Jatkuva| Ei merkittävä | Ei merkittävä Fortum jatkoi vapaaehtoisten ja lupiin liittyvien luonnon monimuotoisuutta koskevien toimenpiteiden toteuttamista. Tavoitteena on lieventää kielteisiä vaikutuksia sekä toteuttaa luonnon monimuotoisuutta parantavia toimenpiteitä mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi seuraavasti:• Kuuden (Hyttdammen, Kvarndammen, Sången, Busken, Svartådammen ja Kvarnsjön) energiajärjestelmälle vähäisiä hyötyjä tuottavien patojen poistaminen Ruotsissa. • Elinympäristöjen parannustoimenpiteet Fortumin vesivoimalaitosten lähistöllä Ruotsissa Dalälven, Klarälven ja Ljusnan joilla. • Hennanin säännöstelypadon kalatietä koskeva esiselvitys Ruotsissa.• Nuorten lohien ja meritaimenten laskeminen Oulujoen sivujokiin. • Seitenoikean kalatien suunnittelun jatkaminen Emäjoella. • Kalasydän-ratkaisun käyttöä jatkettiin kalojen nousua varten Leppikosken vesivoimalaitoksella ja Oulujoella. • Montan kiinniotto- ja ylisiirtolaiteen toiminnan jatkaminen. Kalojen siirtäminen lisääntymisalueille useiden patojen ohi Oulujoen sivujokiin.• Tainionkosken kaupunkipuron, uuden paikallisen taimenkannan kutualueen suunnittelu aloitettiin ja Voimanpuron kunnostusprojekti saatiin päätökseen.| 2025| Ei merkittävä | Ei merkittävä Suunnitellut tulevat toimenpiteet Fortum jatkaa toimia luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Lisätietoa löytyy kohdasta 2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma. Lisäksi Fortum jatkaa työtä sekä vapaaehtoisten että lupaehtoisiin perustuvien luonnon monimuotoisuushankkeiden parissa. 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit Ilmastonmuutoksen aiheuttama paine luonnon monimuotoisuuteen Päivitetyn luontojalanjälkiarvioinnin tulosten perusteella Fortumin merkittävimmät maahan kohdistuvat luonnon monimuotoisuusvaikutukset liittyvät kasvihuonekaasupäästöihin, oman toiminnan maankäyttöön sekä polttoainehankintaan. Päästöjen vähentäminen on keskeinen keino vähentää ilmastonmuutoksesta johtuvia kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Vaikka ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuuskatoa aiheuttavista tekijöistä maailmanlaajuisesti, Fortum on tehnyt strategisen päätöksen olla sisällyttämättä ilmastopaineita luonnon monimuotoisuustavoitteisiinsa, koska ne käsitellään jo kattavasti Fortumin SBTi-validointiin perustuvissa ilmastotavoitteissa. Katso myös kohta 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat luonnon monimuotoisuusvaikutukset (Scope 1, 2 ja toimitusketjun alkupään Scope 3) esitetään seuraavassa taulukossa (GBS®- Tool 1.4.2. HH 1/2026): | | ---|---|--- MSA.km2| 2025| 2024 Scope 1| 3,6| 4,3 Scope 2| 0,6| 0,3 Scope 3 toimitusketjun alkupää| 43,1| 44,8 Vuonna 2025 ilmastonmuutoksen aiheuttamasta paineesta johtuva vaikutus luonnon monimuotoisuuteen väheni Scope 1- ja Scope 3 -päästöjen osalta vuoteen 2024 verrattuna näiden päästöjen vähentyessä. Vaikutus luonnon monimuotoisuuteen Scope 2:sta kasvoi, koska Scope 2:n markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt lisääntyivät, kun kaukolämpöverkoston häviöt uudelleen luokiteltiin Scope 3:sta Scope 2:een Lisätietoja kohdassa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet Fortumilla on vesivoimatoimintaa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Tällä toiminnalla voi olla kielteisiä vaikutuksia näihin alueisiin. Mahdollinen kielteinen vaikutus on tunnistettu yhteensä 29 (2024: 27) vesivoima­ laitoksessa. Vaikutus luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin liittyy vesivoimatuotannon yleisiin ympäristö­ vaikutuksiin. Katso osio 2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet, joihin mahdollinen kielteinen vaikutus on tunnistettu kuuluvat Natura 2000 verkostoon. Fortum on lieventänyt tai suunnittelee lieventävänsä Natura 2000 alueisiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Lievennystoimet ovat linjassa kyseessä olevan alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritettyjen toimien | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 72 kanssa. Ruotsissa lievennystoimenpiteet tullaan huomioimaan vesivoiman uudelleen arviointia koskevan kansallisen suunnitelman (NAP) toteutuksen yhteydessä. Ruotsissa luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla toimivien vesivoimalaitosten sijaintipaikan vesimuodostumien vesipuitedirektiivin mukainen ekologinen potentiaali tai tila on välttävä tai tyydyttävä. Fortumin toiminta ei kuitenkaan nykytilanteessa vaikuta kohteiden ekologiseen tilaan tai suojeluarvoihin. Kaikki tunnistetut vaikutukset sisältyvät myös EU-taksonomia-asetuksen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen arviointiin, jossa kaikki Fortumin omat vesivoimalaitokset täyttävät "ei merkittävää haittaa" -kriteerit. Alla olevassa taulukossa on esitetty toimipaikat luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä tai keskeisillä luonnon monimuotoisuuden alueilla 31.12.2025: | | ---|---|--- Vesistö | Vesivoimalaitos | Toimintojen alueella tai niiden läheisyydessä sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet (Natura 2000) Ruotsi | | Klarälven | Höljes Dejefors Edsforsen Forshaga Forshult Krakerud Letten Munkfors Skymnäs Skoga | SE0610169 Klarälven, övre delen SE0610190 Klarälvsdeltat SE0610221 Noret Gullspångsälven | Gullspång | SE0540213 Gullspångsälven Ljusnan | Sveg Laforsen Öjeforsen Edeforsen Halvfari Långå | SE0720291 Ljusnan (Hede-Svegsjön) SE0630101 Mellanljusnan Laforsen-Korskrogen SE0630223 Mellanljusnan Korskrogen-Edeforsen Svartälven | Karåsen Skråmforsen Brattforsen | SE0240127 Torkesviken SE0540213 Gullspångsälven Letälven | Degerfors Åtorp | SE0540213 Gullspångsälven Timsälven | Björkborn Bofors | SE0540213 Gullspångsälven Dalälven | Lanforsen Untra Storgysinge | SE0630154 Spjutholmen SE0210008 Båtfors Glasälven | Glava | SE0610133 Rödvattnet-Majendal Suomi | | Oulujoki | Jylhämä | FI1200104 Oulujärven saaret ja ranta-alueet FI1200105 Oulujärven lintusaaret FI1200801 Painuanlahti Raportoitujen luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita koskevat muutokset johtuvat arvioinnin tarkistamisesta ja päivittämisestä. Seuraavat muutokset tehtiin: vesivoimalaitokset Untra ja Storgysinge on lisätty Dalälven-joen alueelle; vesivoimalaitos Letten on uudelleenluokiteltu Letälven-joesta Dalälven-joelle (mikä on johtanut Natura 2000 -alueiden Klarälven, övre delen (SE0610169) ja Klarälvsdeltat (SE0610190) poistamiseen mahdollisena vaikutusalueena Letälven joelta); sekä Natura 2000 -alue Sveafallen (SE0240181) on poistettu Letälven-joelta mahdollisena vaikutusalueena. Raportointiperiaatteet Vaikutus maanpäälliseen luonnonmonimuotoisuuteen (MSA.km2) arvioidaan Global Biodiversity Score® (GBS®) -työkalulla (versio 1.4.2). GBS®-työkalu, jonka on kehittänyt CDC Biodiversité, on menetelmä luontojalanjäljen mittaamiseen sekä omissa toiminnoissa että arvoketjussa. Mittari tarkoittaa keskimääräistä lajien runsautta neliökilometriä kohden, missä MSA edustaa tietyn alueen alkuperäisten lajien keskimääräistä runsautta verrattuna niiden esiintymiseen häiriintymättömässä ekosysteemissä. Arvo vaihtelee yhdestä - täysin luonnontilainen - nollaan - luonnontila kokonaan menetetty. Kun vaikutus ilmaistaan MSA.km2-yksikössä, se esittää luonnon monimuotoisuusvaikutuksen laajuuden tietyllä maa-alueella yhdestä ('täysin luonnontilainen') nollaan ('ei lainkaan luonnon monimuotoisuutta jäljellä') neliökilometriä kohden. GBS®-työkalu käyttää syötteinä sekä suoria että epäsuoria luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita. Näihin kuuluvat esimerkiksi Scope 1, 2 ja 3 -luokkien tietoja maankäytön muutoksesta, tuotantomääristä hankinnoista sekä toimintojen maantieteellisistä sijainneista. Mikäli tarkempia tietoja ei ole saatavilla, vaikutuksia arvioidaan taloudellisten tietojen perusteella. Tiedot muunnetaan luonnon monimuotoisuusvaikutuksiksi MSA.km2-yksikköön, jaoteltuna luontokadon ajureihin, (kuten maankäytön- ja ilmastonmuutoksen) ja toimintojen mukaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa Fortum on käyttänyt oletusta, että yksittäisen vesivoimalaitoksen vaikutus voi ulottua koko jokivesistöön. Tämän takia mahdollinen haitallinen vaikutus on voitu osoittaa usealle voimalaitokselle, vaikka vaikutuksen kohteena olevan alueen ja vesivoimalaitoksen välissä olisikin yksi tai useampi vesivoimalaitos tai muita patoja. Vesivoiman tuotannosta aiheutuvan vaikutuksen arvioitiin ulottuvan alueelle, mikäli virtaaman tai vedenkorkeuden muutokset tai vesivoimatuotannon suorat vaikutukset on esitetty uhkana kyseisen alueen suojeluperusteissa. Lähestymistapa on varovaisuusperiaatteen mukainen, eikä todellista vaikutusta välttämättä esiinny kaikissa esitetyissä kohteissa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden analyysi Suomessa ja Ruotsissa tehtiin ArcGIS Pro -ohjelmistoon (paikkatieto-ohjelmisto) rakennetulla työkalulla. Työkalu perustuu puskuri- ja risteysanalyyseihin. Niiden avulla voidaan määrittää luonnon monimuotoisuuden kannalta herkät alueet, jotka sijaitsevat toimipaikan alueella. Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden tiedot (esim. Natura 2000 SPA, suojelualueet) asetettiin erillisiksi säännöiksi. Puolassa tapahtuvaa toimintaa koskeva analyysi ja arviointi tehtiin erikseen jokaiselle toimipaikalle. Toiminnan yhteydessä tehtyjä ympäristöarviointeja sekä Puolan luonnon monimuotoisuudelle herkkiä alueita koskevaa tietokantaa hyödynnettiin arvioinnissa. Lisäksi hyödynnettiin EU-taksonomiaraportoinnin yhteydessä tehtyjä arviointeja. Tunnistetut kohteet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset arvioidaan yksitellen. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 73 2.5 Resurssien käyttö ja kiertotalous 2.5.1 Johdanto aiheeseen resurssien käyttö ja kiertotalous Fortum tuottaa radioaktiivista jätettä Loviisan ydinvoimalaitoksessa sekä osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa Olkiluodossa sekä Ruotsin Forsmarkissa ja Oskarshamnissa. Turvallisuus on edellytys kaikille Fortumin ydinvoimatoiminnoille ja radioaktiivisen jätteen hallinnassa on kriittistä suojella ihmisiä ja ympäristöä. Fortum noudattaa tiukkoja säädöksiä varmistaakseen jätteiden turvallisen ja luotettavan hallinnan, mukaan lukien erittäin radioaktiivisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamista koskevat pitkäaikaiset ratkaisut. Muut jätevirrat, kuten tavanomainen ei-vaarallinen jäte ja muu vaarallinen jäte kuin ydinjäte, eivät ole Fortumin kannalta olennaisia, eikä niitä siksi raportoida. Lisäksi polttoaineita ei käsitellä materiaaleina, vaan ne raportoidaan energiankulutuksena kohdassa 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit . 2.5.2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa yhden olennaisen kielteisen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvän vaikutuksen, kuten alla on kuvattu. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. | ---|--- IRO-viite | Kuvaus Mahdollinen kielteinen vaikutus IRO E5.1 | Ydinvoimalaitoksen toiminnassa syntyvä radioaktiivinen jäte. Radioaktiivinen jäte luokitellaan joko matala-, keski- tai korkea- aktiiviseksi jätteeksi sen syntytavan, alkuperäisen käyttötarkoituksen ja radioaktiivisuuden perusteella. Radioaktiivisen jätteen käsittelyn, varastoinnin, kuljetuksen tai loppusijoituksen kautta ympäristöön mahdollisesti päätyvät radioaktiiviset aineet voivat aiheuttaa vakavia ympäristövaikutuksia. Sama mahdollinen kielteinen vaikutus koskee myös osaomisteisia ydinvoimalaitoksia. Radioaktiivisen jätteen lisäksi Fortum tuottaa tavanomaista vaaratonta ja vaarallista jätettä voimalaitoksissaan ja muissa omissa toiminnoissaan. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella muun kuin radioaktiivisen jätteen tuotanto ei ole Fortumin toiminnan kannalta olennainen, eikä sitä siksi raportoida. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti vuonna 2024 muutti merkittävästi tavanomaisen jätteen koostumusta ja määrää. Vuonna 2024 tämä liiketoiminta kattoi lähes 100 prosenttia Fortumin ei-radioaktiivisesta vaarallisesta jätteestä ja noin 30 prosenttia vaarattomasta jätteestä. Radioaktiivisen jätteen hallinta Loviisan ydinvoimalaitoksen jätehuolto koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta: valvomattoman alueen jätehuollosta ja valvonta-alueen jätehuollosta. Valvonta-alueen ulkopuolella syntyvä jäte voidaan käsitellä tavanomaisen teollisuuslaitoksen jätteiden tapaan. Kaikki valvonta-alueella syntyvä jäte käsitellään radioaktiivisena jätteenä. Valvonta-alueella syntyvä jäte jaetaan kolmeen luokkaan: matala-aktiiviseen jätteeseen (huoltojäte), keskiaktiiviseen jätteeseen (pääasiassa nestemäinen jäte ja pieniä määriä kuivaa jätettä, kuten suodattimia ja antureita) ja korkea-aktiiviseen jätteeseen (käytetty polttoaine). Huoltojäte joko todetaan ei-radioaktiiviseksi ja käsitellään tavanomaisena jätteenä tai loppusijoitetaan voimalaitoksen alueella 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan loppusijoitustilaan. Nestemäinen jäte puhdistetaan ja lasketaan mereen tai varastoidaan, kiinteytetään betoniin ja sijoitetaan loppusijoitustilaan. Erittäin radioaktiivinen käytetty ydinpolttoaine varastoidaan odottamaan loppusijoitusta. Fortum ja Teollisuuden Voima Oyj ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen teknisestä toteutuksesta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus maailman ensimmäiseen syvään geologiseen loppusijoituspaikkaan on tarkoitus aloittaa Eurajoen Olkiluodossa 2020-luvun puolivälissä. Loviisan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaa 2030-luvulla ja Olkiluodon 2020-luvulla. Ydinjätteiden käsittelyä Suomessa sääntelevät ydinenergialaki, ydinenergia-asetus ja valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta. Radioaktiivisten aineiden hallinnan osalta Fortum pyrkii pitämään mahdolliset päästöt selvästi viranomaisten asettamien päästörajojen alapuolella. Ruotsissa Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) vastaa Fortumin osaomisteisen ydinvoimatuotannon radioaktiivisen jätteen loppusijoituksesta. Forsmarkissa Östhammarin kunnassa on rakenteilla käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos, jonka odotetaan valmistuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Rakentamisen ja koekäyttöjakson jälkeen loppusijoitustoiminta pitäisi olla mahdollista aloittaa 2030-luvun lopulla. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat radioaktiivisen jätteen hallinnan taloudellisten vaikutusten osalta. 2.5.3 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimintaperiaatteet Keskeinen toimintaperiaate radioaktiivisen jätteen hallintaan on Fortumin ydinvoimatuotannon turvallisuus- ja laatupolitiikka. Politiikka määrittelee tavoitteet ja toimintaperiaatteet, joihin Fortum sitoutuu kaikissa ydinvoimaan liittyvissä toiminnoissa, mukaan lukien jätehuolto. Periaatteisiin kuuluu esimerkiksi sähkön tuottaminen turvallisesti, luotettavasti ja kilpailukykyisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, samalla kun noudatetaan ydin- ja säteilyturvallisuuden, jätehuollon hallinnan ja ydinturvallisuuden periaatteita. Lisäksi ydinvoiman käyttöä säätelevät lainsäädännön ja viranomaisten päätösten asettamat turvallisuus- ja laatuvaatimukset. Ympäristövastuu, mukaan lukien kiertotalous, on sisällytetty myös muihin aiheeseen liittyviin toimintaperiaatteisiin, ohjeisiin ja manuaaleihin, jotka on esitetty osiossa 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. 2.5.4 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet Tällä hetkellä Fortum ei ole asettanut erityisiä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita. Fortum on tunnistanut ydinvoimaloiden toiminnassa syntyvän radioaktiivisen jätteen olennaiseksi aiheeksi. Radioaktiivisen jätteen hallinta on viranomaisten tiukasti säätelemää, ja jätteen määrä riippuu tuotetun ydinvoiman määrästä. Radioaktiivinen jäte on eristettävä ympäristöstä luotettavasti, jotta estetään ilman, veden ja maaperän saastuminen ja haitalliset vaikutukset eläviin organismeihin. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 74 2.5.5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit Toimenpiteet vuoden aikana | | ---|---|--- Toimenpide | Varaus yhteensä| Varauksen muutos vuonna 2025 Radioaktiivisen jätteen hallinta: Posiva (osakkuusyhtiö) aloitti loppusijoituslaitoksen testaamisen ilman varsinaista käytettyä polttoainetta. Loppusijoituslaitoksen laitteita ja järjestelmiä testattiin ensimmäistä kertaa yhdessä suunniteltujen prosessien mukaisesti koekäyttövaiheessa. Koekäytön tarkoituksena on varmistaa turvallinen loppusijoitus ennen varsinaista loppusijoitustoimintaa, jonka arvioidaan alkavan 2020-luvulla.| 1 153 milj. euroa| 36 milj. euroa Ydinvoimaan liittyvät varaukset koostuvat Loviisan ydinvoimalaitoksen käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvistä arvioiduista tulevista kustannuksista. Varaukset perustuvat pitkäaikaisiin kassavirta­ ennusteisiin. Muutokset varauksessa koostuvat muun muassa päivityksistä teknisessä suunnitelmassa ja kustannus­ ennusteissa, diskonttauksen vaikutuksista, ydinjätehuoltoon liittyvistä investoinneista sekä käytöstä poistamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista, jotka oli jo huomioitu varauksessa. Jätteenkäsittelykustannusten kattamiseksi Fortum tekee maksuja Valtion ydinjätteenhuoltorahastoon. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Suunnitellut tulevat toimenpiteet Loviisan ydinvoimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen arvioidaan alkavan Eurajoen Olkiluodossa 2030-luvulla. Ydinvoimayhtiöt vastaavat ydinjätehuollon kustannuksista, ja tarvittavat varat varataan Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 2.5.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit Fortum seuraa radioaktiivisen jätteen määrää perustuen matala-, keski- ja korkea-aktiivisten jätteiden määritelmiin. Kokonaismäärä ei sisällä osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa tuotettuja jätteitä. Syntyneet jätteet Syntyneen radioaktiivisen jätteen määrä on esitetty alla olevassa taulukossa: | | ---|---|--- t | 2025 | 2024 Syntyneen radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä 1)| 636| 626 1)Sisältää korkea-, keski- ja matala-aktiiviset jätteet. Fortumin tuottama kokonaisjätemäärä oli noin 123 201 tonnia vuonna 2025 (2024: 3 956 517). Raportointiperiaatteet Radioaktiivisen jätteen raportointi perustuu Fortumin tietokantoihin. Matala- ja keskiradioaktiiviset jätteet mitataan kuutiometreinä ja muunnetaan tonneiksi. Korkearadioaktiivinen jäte vastaa ydinvoimalaitoksessa käytetyn ydinpolttoaineen painoa. Se raportoidaan vuosittaisten huoltokatkojen väliseltä ajalta, jolloin reaktorien polttoaine vaihdetaan. Huoltokatkon ajankohta on yleensä heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Radioaktiivisen jätteen määrä ei sisällä osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa tuotettuja jätteitä. 2.6 EU-taksonomia 2.6.1 Johdanto EU-taksonomiaan EU-taksonomia-asetus on luokitusjärjestelmä, joka määrittelee ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnot. Asetus sisältää tunnuslukuja, jotka yhtiöiden tulee raportoida ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojensa osalta. Asetuksessa määritellään kuusi ympäristötavoitetta, joista ilmastonmuutoksen hillintään (CCM) ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (CCA) liittyvät kriteeristöt julkaistiin delegoidulla ilmastosäädöksellä 4.6.2021. Ydinvoimaan ja maakaasuun liittyvä täydentävä delegoitu ilmastosäädös hyväksyttiin 5.7.2022. Delegoitu ympäristösäädös neljän muun tavoitteen osalta julkistettiin kesäkuussa 2023. Nämä tavoitteet ovat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu (WTR), siirtyminen kiertotalouteen (CE), ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen (PPC) sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen (BIO). Fortumin raportointi on laadittu EU-taksonomia-asetuksen ja delegoitujen säädösten mukaisesti 31.12.2025 päättyvältä tilikaudelta ja sisältää luokitusjärjestelmän mukaisen, luokitusjärjestelmäkelpoisen ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoisen osuuden Fortumin toiminnoista kolmen tunnusluvun osalta (liikevaihto, toimintamenot ja pääomamenot). Lisäksi raportointi kattaa pääomamenosuunnitelman, jonka tavoitteena on laajentaa Fortumin luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja tai parantaa luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja siten, että niistä tulee luokitusjärjestelmän mukaisia viiden vuoden kuluessa. Raportointi sisältää Fortumin tytäryhtiöt, jotka on yhdistetty konserniin 31.12.2025. Fortumin EU-taksonomia-asetuksen luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot on kuvattu seuraavassa taulukossa: | | ---|---|--- Koodi| Liiketoiminta| Liiketoiminnan kuvaus CCM4.3| Sähköntuotanto tuulivoimalla| Pjelaxin maatuulipuisto, joka tuottaa yli 1 TWh sähköä vuosittain. CCM4.5| Sähköntuotanto vesivoimalla| Fortumin vesivoimalaitokset Suomessa ja Ruotsissa, jotka tuottavat noin 20 TWh sähköä vuosittain. CCM4.11| Lämpöenergian varastointi| Espoon kaukolämpöjärjestelmän muutos (“Espoo Clean Heat”) on rakenteilla. Hankkeen osana rakennetaan sähkökattila/lämpövarasto Nuijalan alueelle. CCM4.15| Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu| Kaukolämpö Suomessa (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) sekä Puolassa (Czestochowa, Plock ja Wroclaw) jakaa noin 4 TWh lämpöä ja höyryä vuosittain. CCM4.20| Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla| Puolassa sijaitsevan Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, jossa laitos muutetaan kivihiilestä biomassaan. CCM4.25| Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä| Espoon kaukolämpöjärjestelmän muutos (“Espoo Clean Heat”) on rakenteilla. Hankkeen osana hyödynnetään datakeskuksen hukkalämpöä Kolabackenin ja Hepokorven alueella. Kun rakennusvaihe on valmis, kaukolämmön vuosituotannon odotetaan olevan noin 1,4 TWh. Luokkaan sisältyy myös pieni määrä lämmöntuotantoa jätettä hyödyntäen Wroclawissa, Puolassa. CCM4.27| Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö| Yhteisomistuksessa oleva Olkiluoto 3 -ydinvoimala Suomessa tuottaa noin 2,6 TWh sähköä vuosittain (Fortumin osuus vuonna 2025). CCM4.28| Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa| Fortumin kokonaan omistama ydinvoimala Loviisassa, sekä yhteisomistuksessa olevat voimalat Suomessa ja Ruotsissa tuottavat noin 22 TWh sähköä vuosittain. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 75 2.6.2 Taloudellisten toimintojen arviointi Luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen arviointi Fortum luokittelee taloudelliset toimintonsa luokitusjärjestelmän mukaisiin, luokitusjärjestelmäkelpoisiin ja ei-luokitus­ järjestelmäkelpoisiin toimintoihin delegoidun ilmastosäädöksen, täydentävän delegoidun ilmastonsäädöksen sekä delegoidun ympäristösäädöksen mukaisesti. Fortumin liiketoimintojen luokitusjärjestelmäkelpoisuutta arvioitiin delegoidussa ilmastosäädöksessä (Liite 1 CCM ja Liite 2 CCA) ja delegoidussa ympäristösäädöksessä (Liite 1 WTR, Liite 2 CE, Liite 3 PPC, Liite 4 BIO) listattujen taloudellisten toimintojen kuvausten sekä kuvauksissa esitettyjen EU:n tilastollisen toimialaluokituksen koodien mukaisesti. Arviointi suoritettiin voimalaitos- tai liiketoimintayksikkötasolla riippuen toiminnon luonteesta. Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen arviointi Taloudellinen toiminto luokitellaan luokitusjärjestelmän mukaiseksi, jos se täyttää toiminnolle määritellyt merkittävän edistämisen tekniset arviointikriteerit vähintään yhden ympäristötavoitteen osalta, ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (do no significant harm, DNSH) ja noudattaa vähimmäistason suojatoimia (minimum safeguards, MS) liittyen ihmisoikeuksiin, työelämän perusoikeuksiin, verotukseen, korruption ja lahjonnan vastaisuuteen, sekä reiluun kilpailuun. Fortum on tunnistanut taloudellisia toimintoja liittyen tavoitteisiin CCM, ja aiemmin CE ja PPC koskien myytyä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintaa. Fortumin merkittävimpien, luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmän mukaisuus perustuu alla esitettyihin tulkintoihin ja oletuksiin. Merkittävän edistämisen kriteereiden, ”ei merkittävää haittaa” -kriteereiden ja vähimmäistason suojatoimien soveltamismenetelmät Kestävyysasioiden johtaminen on Fortumilla strategialähtöistä ja perustuu yhtiön arvoihin, eettiseen toimintaohjeeseen, toimittajien toimintaohjeeseen, kestävyyspolitiikkaan sekä muihin konsernitasolla määriteltyihin kestävyyteen liittyviin politiikkoihin ja niitä tarkentaviin ohjeistuksiin. Tärkeimmät politiikat ja sitoumukset arvioitaessa Fortumin toimintoja merkittävän edistämisen kriteereiden ja ”ei merkittävää haittaa” -kriteereiden suhteen ovat kestävyyspolitiikka, EHS-johtamisen minimivaatimukset, biodiversiteettimanuaali ja konsernin riskipolitiikka. Fortum on sitoutunut korkeatasoiseen ympäristö- ja turvallisuusasioiden hallintaan kaikissa liiketoiminnoissa, noudattaa lakeja ja asetuksia, ja yhtiöllä on voimassa olevat luvat kaikkien toimipaikkojen osalta. Kaikki Fortumin tuotantolaitokset ovat ISO 14001 -sertifioituja. Fortumin kestävyysasioiden johtaminen ja ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet on kuvattu osioissa 1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet. Arvioidakseen toimintojensa luokitusjärjestelmän mukaisuutta, Fortumin liiketoimintayksiköt varmistivat, että niiden taloudelliset toiminnot täyttävät delegoiduissa säädöksissä listatut merkittävän edistämisen kriteerit sekä ”ei merkittävää haittaa” -kriteerit. Merkittävän edistämisen kriteerit ovat toimintokohtaisia ja niitä arvioitiin toiminnon luonteen mukaan joko toiminto-, laitos- tai järjestelmäkohtaisesti. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit voivat olla joko yleisiä tai taloudelliseen toimintaan liittyviä. ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerien täyttämistä arvioitiin toiminnon luonteen perusteella olennaisimmalla tasolla. Fortumilla on sekä oma että osaomisteisia (Mankala-periaate) ydinvoimalaitoksia Suomessa ja Ruotsissa. Näiden laitosten toiminta liittyy EU-taksonomian taloudellisiin toimintoihin ‘Uusien ydinvoimalaitosten rakentaminen ja turvallinen käyttö’ (CCM 4.27) sekä ‘Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa’ (CCM 4.28). Ydinvoimaloiden tärkein tehtävä on tuottaa sähköä turvallisesti, luotettavasti ja kilpailukykyisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, noudattaen ydin- ja säteilyturvallisuuden, jätehuollon turvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan periaatteita. Suomen ja Ruotsin viranomaiset valvovat edellä mainittujen vaatimusten noudattamista. Fortum noudattaa ydinvoimaan liittyvää kansallista lainsäädäntöä, jonka katsotaan olevan EU-taksonomian luokitusjärjestelmän mukaisuuden kriteereiden perusta. Fortumin omat sekä osaomisteiset ydinvoimalaitokset ovat tehneet tai suunnittelevat aloittavansa tarvittavat muutokset olemassa olevissa ydinvoimalaitoksissa niiden käyttöiän pidentämiseksi. Käyttöiän pidentämiseen tähtäävät projektit edellyttävät aina jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää sekä kattavia ympäristö- ja turvallisuusarviointeja. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutoksen hallinta on integroitu osaksi Fortumin strategiaa. Fortum on asettanut Scope 1, 2 ja 3 -päästövähennystavoitteet ja näiden edistyminen on esitetty osiossa 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastoon liittyvien riskien hallinta on integroitu Fortumin riskienhallinnan viitekehyksiin ja noudattaa samoja toimintamalleja ja prosesseja kuin muut merkittävät riskit ja epävarmuudet. Riskit tunnistetaan ja arvioidaan vuosittain osana konsernin riskienhallintaprosessia. Taksonomian kannalta olennaisten yksiköiden on otettava huomioon toimintoihinsa liittyvät fyysiset ilmastoriskit. Yksiköiden on myös ymmärrettävä omaisuuseriensä sietokyky erilaisia akuutteja ja kroonisia fyysisiä ilmastoriskejä vastaan huomioiden hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ilmastoskenaariot sekä laadittava sopeutumissuunnitelmat kaikista olennaisimmille riskeille. Fortumin olennaiset ilmastoriskit on kuvattu osiossa 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu Fortum hallinnoi ja käyttää merkittäviä määriä vesivaroja useimmissa toimintamaissaan ja on sitoutunut vastuulliseen vesihuoltoon. Fortumin vastuu veden käytöstä liittyy paitsi veden määrään ja saatavuuteen, myös sen laatuun ja vesiympäristöön. Näin ollen kaikki Fortumin tuotantolaitokset, joissa yhtiöllä on operatiivinen määräysvalta, sisältyvät vedenkäytön ja vesistressialueiden vuosiraportointiin osiossa 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Veteen liittyvä ympäristöjohtaminen varmistaa, että toiminta on kansallisten lakien ja lupaehtojen mukaista. Fortum toteuttaa myös paikallisia veteen liittyviä toimenpiteitä siellä, missä se on tarpeen, ottaakseen huomioon muiden vedenkäyttäjien tarpeet. Yhteistyö paikallisyhteisöjen, kuntien, viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa on tärkeää näiden toimenpiteiden toteutuksessa. Fortumin vesivoimaan perustuva sähkötuotanto Suomessa ja Ruotsissa on viranomaiskontrollissa vesipuitedirektiivin (WFD) mukaisesti ja ”ei merkittävää haittaa” -arvioinnissa on huomioitu kansalliset siirtymäaikataulut. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Siirtyminen kiertotalouteen Fortum ottaa huomioon tuotteidensa ja hankkeidensa elinkaari- ja resurssitehokkuuden. Laitteiden ja komponenttien vaatimukset liittyen käytettävyyteen ja kierrätettävyyteen ovat osa hankintaprosessia. Fortum pyrkii hyöty- ja uudelleenkäyttämään omassa tuotannossaan syntyneitä sivutuotteita ja jätteitä. Fortumin toiminnoilta odotetaan jätteiden hyötykäyttöä sekä tehokasta käytöstä poistettujen laitteiden ja komponenttien hallintaa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 76 Fortumin omalla ja osaomisteisilla ydinvoimalaitoksilla Suomessa ja Ruotsissa syntyy tavanomaisten teollisuusjätteiden lisäksi radioaktiivisia jätteitä. Jokaisella voimalaitosyhtiöllä on täysimääräinen taloudellinen ja turvallisuuteen liittyvä vastuu toiminnastaan ja käytöstä poistosta syntyvän ydinjätteen ydinjätehuollosta. Laitoksilla on käytössä jätehuoltosuunnitelma, jonka avulla minimoidaan radioaktiivisen jätteen määrä. Kaikki matala-, keski- ja korkea-aktiivinen jäte käsitellään, varastoidaan ja loppusijoitetaan joko ydinvoimalaitosalueelle tai sen valtion rajojen sisälle, jossa jäte on syntynyt. Fortumin lähestymistapa kiertotalouteen ja radioaktiivisen jätteen hallintaan on kuvattu tarkemmin osiossa 2.5 Resurssien käyttö ja kiertotalous. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen Fortumin kemikaalien hallinta- ja ohjausjärjestelmä varmistaa, että yhtiön toiminta täyttää lupaehdot ja viranomaisten vaatimukset, sekä sen, että toiminnassa käytetyt kemikaalit eivät aiheuta merkittävää haittaa ilmastonmuutoksen hillintään tai kiertotalouteen siirtymiseen liittyvien kriteereiden mukaisesti (Lisäys C, Liite 1 – CCM). Fortum varmistaa yhtiön vaatimusten ja jokaisen maan lainsäädännön täyttämisen sekä kemikaalien asianmukaisen hallinnan koko ketjussa hankinnasta hävittämiseen ja kemikaalien käsittelyyn liittyvien riskien minimoimisen. Yhtiö pyrkii jatkuvasti rajoittamaan ja vähentämään vaarallisten kemikaalien käyttöä, ja kun mahdollista, korvaamaan ne ympäristölle ja terveydelle vähemmän haitallisilla kemikaaleilla. Katso osio 2.3 Ympäristön pilaantuminen. Fortum pyrkii jatkuvasti hallitsemaan ja vähentämään toimintojensa ympäristövaikutuksia parhaiden käytäntöjen ja teknisten ratkaisujen avulla. EHS-johtamisen minimivaatimukset varmistavat, että Fortumin liiketoiminnot noudattavat lupaehtoja, tarkkailevat ja raportoivat säännöllisesti päästöjään ilmaan, veteen ja maaperään, sekä vähentävät riskejä kokonaisympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Asianmukaiset tekniikat ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi ovat käytössä kaikilla asiaankuuluvilla alueilla, ja ne täyttävät asiaankuuluvat päästörajat. Fortumin oman ja osaomisteisten ydinvoimaloiden radioaktiiviset päästöt ilmaan, veteen ja maaperään ovat asianomaista toimintaa koskevien yksilöllisten lupaehtojen tai kansallisten kynnysarvojen mukaisia. Päästöjä ja vaikutuksia ympäristöön seurataan tarkasti Suomen ja Ruotsin säteilyturvallisuuden valvontaviranomaisten toimesta. Käytettyä polttoainetta ja radioaktiivista jätettä hallitaan turvallisesti ja vastuullisesti, mukaan lukien riittävän varastointikapasiteetin varmistaminen. Ei merkittävää haittaa (DNSH): Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen Luonnon monimuotoisuus on olennainen osa Fortumin ympäristöjohtamisen prosesseja ja toimintoja. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvien aiheiden johtaminen ja periaatteet määritellään biodiversiteettimanuaalissa. Manuaalin täsmentävät ohjeet varmistavat, että Fortumin toiminnot täyttävät paikalliset viranomaisvaatimukset. Manuaalin avulla yhtiö pyrkii varmistamaan, että toteutettavissa olevat toimenpiteet, joilla on mahdollista ehkäistä tai lieventää yhtiön toiminnasta aiheutuvia luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, on huomioitu nykyisissä ja uusissa toiminnoissa. Manuaali edellyttää kiinnittämään erityistä huomiota toimintoihin, jotka sijaitsevat lähellä suojelualueita tai uhanalaisia elinympäristöjä, tai joilla on vaikutusta jonkin uhanalaisen tai suojellun lajin populaatioon. Fortumin lähestymistapa luonnon monimuotoisuuteen on kuvattu tarkemmin osiossa 2.4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit. Vähimmäistason suojatoimet Fortum ottaa toiminnassaan huomioon ja kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka sisältyvät keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sisältyy Fortumin eettiseen toimintaohjeeseen ja toimintaohjeeseen palvelun- ja tavarantoimittajille. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet otetaan huomioon omassa toiminnassa ja toimitusketjun hallinnassa. Fortumin lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja noudattaa huolellisuuden kuutta vaihetta OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien ohjeiden mukaisesti. Fortumin eettinen toimintaohje ja toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille korostavat nollatoleranssia korruption ja lahjonnan suhteen. Lisäksi muun muassa lahjonnanvastaisuuteen, määräystenmukaisuuden hallintaan, omaisuuden suojaamiseen, eturistiriitoihin, rahanpesun vastaisuuteen, taloudellisiin pakotteisiin ja kilpailuoikeudellisiin asioihin on luotu erilliset ohjeet. Katso osio 4 Liiketoiminnan harjoittaminen. Fortumilla on käytössään asianmukaisen huolellisuuden prosessit ympäristöä, verotusta, korruption ja lahjonnan vastaista toimintaa sekä reilua kilpailua koskien. Ihmisoikeuksia, työelämäoikeuksia, korruptiota ja reilua kilpailua koskevat vaatimukset on huomioitu myös yhtiön hankintaprosesseissa. Konsernitason sitoumukset, politiikat ja ohjeet koskevat kaikkia Fortumin toimintoja kaikissa toimintamaissa. Kestävyyttä koskeva huolellisuusvelvoite on kuvattu tarkemmin osiossa 1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Fortumin (tai ylimmän johdon) ei ole todettu rikkoneen työlakia tai ihmisoikeuksia, eikä kilpailulakia. Fortumia ei myöskään ole todettu syylliseksi veronkiertoon, korruptioon tai lahjontaan. 2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut Alla on esitetty EU-taksonomia-asetukseen liittyvät luokitusjärjestelmän mukaiset, luokitusjärjestelmäkelpoiset ja ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset osuudet liikevaihdon, toimintamenojen ja pääomamenojen osalta Fortumin toiminnoista. Liikevaihtotunnusluku | | | | ---|---|---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | 2 325| 47 %| 2 869| 49 % A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot| 35| 1 %| 42| 1 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä | 2 360| 47 %| 2 911| 50 % B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot | 2 629| 53 %| 2 889| 50 % Yhteensä (A+B) | 4 989| 100 %| 5 800| 100 % | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 77 Toimintamenotunnusluku | | | | ---|---|---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | -181| 79 %| -181| 75 % A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot| -6| 3 %| -10| 4 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä | -187| 82 %| -191| 79 % B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot | -41| 18 %| -51| 21 % Yhteensä (A+B) | -228| 100 %| -242| 100 % Pääomamenotunnusluku | | | | ---|---|---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | 386| 61 %| 386| 74 % A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot| 89| 14 %| 11| 2 % A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä | 475| 75 %| 397| 76 % B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot | 156| 25 %| 128| 24 % Yhteensä (A+B) | 631| 100 %| 525| 100 % Muutokset raportoinnissa vuodesta 2024 Fortum sai kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintansa myynnin päätökseen 29.11.2024. Vuoden 2024 EU-taksonomiaan liittyvät tunnusluvut sisältävät kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan 1.1.2024 ja 29.11.2024 väliseltä ajalta. Merkittävimmät kierrätys- ja jätehuoltoon liittyvät taloudelliset toiminnot ovat ‘Vaarallisen jätteen käsittely’ (PPC 2.2) sekä ‘Tavanomaisen jätteen lajittelu ja materiaalin talteenotto’ (CE 2.7). Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot Fortumin luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto on 47 % (2024: 49 %), toimintamenot 79 % (2024: 75 %) ja pääomamenot 61 % (2024: 74 %). Merkittävimmät luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnot ovat sähköntuotanto vesivoimalla, jonka asennettu kapasiteetti on 4,7 GW (50 % kokonaiskapasiteetista) (2024: 4,7 GW, 50 % kokonaiskapasiteetista), ja sähköntuotanto ydinvoimalla, jonka asennettu kapasiteetti on 3,2 GW (35 % kokonaiskapasiteetista) (2024: 3,2 GW, 35 % kokonaiskapasiteetista). Luokitusjärjestelmäkelpoiset (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) taloudelliset toiminnot Fortumin luokitusjärjestelmäkelpoinen (muu kuin luokitusjärjestelmän mukainen) liikevaihto on 1 % (2024: 1 %), toimintamenot 3 % (2024: 4 %) ja pääomamenot 14 % (2024: 2 %). Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen taloudellinen toiminto on toiminto, jota ei ole kuvattu EU-taksonomia-asetuksessa taloudellisena toimintona. Fortumin ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot sisältävät sähkön vähittäismyynnin (Consumer Solutions -segmentti), kaupankäynnin sähkö- ja hyödykemarkkinoilla, hiileen perustuvan sähkön ja lämmöntuotannon, uusiutumattomiin hyödykkeisiin liittyvät tekniset palvelut sekä hallinnon yleiskulut. Luokitusjärjestelmän mukaisuuteen linkittyvä Fortumin vihreä rahoitus Fortumilla on vihreän rahoituksen viitekehys, joka mahdollistaa pääoman saannin vihreillä joukkovelkakirjoilla ja lainoilla luokitusjärjestelmän mukaisten uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeiden, ja/tai ydinvoimahankkeiden rahoittamiseksi ja jälleenrahoittamiseksi. EU-taksonomia-asetuksen vaatimusten mukaisesti liikevaihtotunnusluku esitetään oikaistuna. Luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihtotunnusluku, joka on oikaistu vihreän rahoituksen viitekehyksen puitteissa uudelleenrahoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen liikevaihdolla, on 46 % (2024: 49). Pääomamenotunnuslukua ei ole oikaistu, koska jälleenrahoitus allokoidaan olemassa olevalle tuotantosalkulle uusien pääomamenojen sijaan. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 78 | | | | | | | | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Liikevaihtotunnusluku| | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Do Not Significantly Harm)| | | | Taloudelliset toiminnot | Koodi | Liikevaihto milj. euroa | Osuus liikevaihdosta 2025| llmastonmuutoksen hillintä| Ilmaston- muutokseen sopeutuminen| Vesi | Ympäristön pilaantuminen| Kiertotalous | Biologinen moni- muotoisuus | llmastonmuutoksen hillintä| Ilmaston- muutokseen sopeutuminen| Vesi | Ympäristön pilaantuminen| Kiertotalous | Biologinen moni- muotoisuus | Vähimmäis-tason suojatoimet | Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitus-järjestelmäkel-poisten (A.2.) osuus liike-vaihdosta 2024 | Luokka mahdollistava toiminta| Luokka siirtymä- toiminta A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot | | | | | | | | | | | | | | | | | | | A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | | | | | | | | | | | | | | | | | | | Sähköntuotanto tuulivoimalla | CCM4.3 | 65| 1 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 1 %| | Sähköntuotanto vesivoimalla | CCM4.5 | 1 060| 21 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 20 %| | Lämpöenergian varastointi | CCM4.11 | 18| 0 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 0 %| | Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu | CCM4.15 | 136| 3 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 2 %| | Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla | CCM4.20 | 0| 0 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 0 %| | Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä | CCM4.25 | 33| 1 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 0 %| | Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö | CCM4.27 | 111| 2 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 2 %| | T Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa | CCM4.28 | 868| 17 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 17 %| | T Myytyjen liiketoimintojen taloudelliset toiminnot 1)| | 0| 0 %| | | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 6 %| | Muut 2)| | 33| 1 %| | | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 1 %| | A.1 Yhteensä | | 2 325| 47 %| 47 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| | | | | | | | 49 %| | Josta mahdollistavat toiminnat | | 5| 0 %| 0 %| | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 0 %| M| Josta siirtymätoiminnat | | 979| 20 %| 20 %| | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 19 %| | T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | | | | | | | | | | | | | | | | | | | Sähköntuotanto tuulivoimalla | CCM4.3 | 2| 0 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | Sähköntuotanto vesivoimalla | CCM4.5 | 6| 0 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista| CCM4.30 | 16| 0 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | T Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä| CCM4.31 | 8| 0 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | T Muut 3)| | 3| 0 %| | | | | | | | | | | | | | 0 %| | A.2 Yhteensä | | 35| 1 %| 1 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| | | | | | | | 1 %| | A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä | | 2 360| 47 %| 47 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| | | | | | | | 50 %| | B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot | | 2 629| 53 %| | | | | | | | | | | | | | | | Yhteensä (A+B) | | 4 989| 100 %| | | | | | | | | | | | | | | | K – Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta, KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta 1) Sisältää taloudelliset toiminnot PPC2.2, PPC2.4, CE 2.6, CE2.7, CE3.3. 2) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.4 (M), CCM4.24. 3) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM5.10, PPC2.2, CE4.1. Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus liikevaihdosta niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät useampaa tavoitetta: | | ---|---|--- | Osuus liikevaihdosta / Kokonaisliikevaihto | Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan | Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan CCM | N/A | N/A CCA | N/A | N/A WTR | N/A | N/A CE | N/A | N/A PPC | N/A | N/A BIO | N/A | N/A | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 79 | | | | | | | | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Toimintamenotunnusluku| | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Do Not Significantly Harm)| | | | Taloudelliset toiminnot | Koodi | Toimintamenot milj. euroa| Osuus toimintamenoista 2025 | llmaston-muutoksen hillintä| Ilmaston- muutokseen sopeutuminen| Vesi | Ympäristön pilaantuminen| Kiertotalous | Biologinen moni- muotoisuus | llmastonmuutoksen hillintä| Ilmaston- muutokseen sopeutuminen| Vesi | Ympäristön pilaantuminen| Kiertotalous | Biologinen moni- muotoisuus | Vähimmäis-tason suojatoimet | Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitus-järjestelmäkel-poisten (A.2.) osuus toimintamenoista 2024| Luokka mahdollistava toiminta| Luokka siirtymä- toiminta A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot | | | | | | | | | | | | | | | | | | | A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | | | | | | | | | | | | | | | | | | | Sähköntuotanto tuulivoimalla | CCM4.3 | -5| 2 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 2 %| | Sähköntuotanto vesivoimalla | CCM4.5 | -106| 46 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 29 %| | Lämpöenergian varastointi | CCM4.11 | -1| 1 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 0 %| | Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu | CCM4.15 | -17| 8 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 7 %| | Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla | CCM4.20 | 0| 0 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 0 %| | Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä | CCM4.25 | -3| 1 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 1 %| | Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö | CCM4.27 | 0| 0 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 0 %| | T Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa | CCM4.28 | -41| 18 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 19 %| | T Myytyjen liiketoimintojen taloudelliset toiminnot 1)| | 0| 0 %| | | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 14 %| | Muut 2)| | -7| 3 %| | | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 3 %| | A.1 Yhteensä | | -181| 79 %| 79 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| | | | | | | | 75 %| | Josta mahdollistavat toiminnat | | -3| 1 %| 1 %| | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 1 %| M| Josta siirtymätoiminnat | | -41| 18 %| 18 %| | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 19 %| | T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | | | | | | | | | | | | | | | | | | | Sähköntuotanto tuulivoimalla | CCM4.3 | -1| 1 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | Sähköntuotanto vesivoimalla | CCM4.5 | 0| 0 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista| CCM4.30 | -1| 1 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | T Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä| CCM4.31 | -1| 0 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | T Muut 3)| | -2| 1 %| | | | | | | | | | | | | | 3 %| | A.2 Yhteensä | | -6| 3 %| 3 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| | | | | | | | 4 %| | A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä | | -187| 82 %| 82 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| | | | | | | | 79 %| | B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot | | -41| 18 %| | | | | | | | | | | | | | | | Yhteensä (A+B) | | -228| 100 %| | | | | | | | | | | | | | | | K – Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta, KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta 1) Sisältää taloudelliset toiminnot PPC2.2, PPC2.4, CE 2.6, CE2.7, CE3.3. 2) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.4 (M), CCM4.24. 3) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM5.10, PPC2.2, CE4.1. Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus toimintamenoista niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät useampaa tavoitetta: | | ---|---|--- | Osuus toimintamenoista / Toimintamenot yhteensä | Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan | Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan CCM | N/A | N/A CCA | N/A | N/A WTR | N/A | N/A CE | N/A | N/A PPC | N/A | N/A BIO | N/A | N/A | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 80 | | | | | | | | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Pääomamenotunnusluku| | 2025 | Merkittävän edistämisen kriteerit | ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Do Not Significantly Harm)| | | | Taloudelliset toiminnot | Koodi | Pääomamenot milj. euroa| Osuus pääomamenoista 2025| llmastonmuutoksen hillintä| Ilmaston- muutokseen sopeutuminen| Vesi | Ympäristön pilaantuminen| Kiertotalous | Biologinen moni- muotoisuus | llmastonmuutoksen hillintä| Ilmaston- muutokseen sopeutuminen| Vesi | Ympäristön pilaantuminen| Kiertotalous | Biologinen moni- muotoisuus | Vähimmäis-tason suojatoimet | Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitus-järjestelmäkel-poisten (A.2.) osuus pääomamenoista 2024 | Luokka mahdollistava toiminta| Luokka siirtymä- toiminta A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot | | | | | | | | | | | | | | | | | | | A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | | | | | | | | | | | | | | | | | | | Sähköntuotanto tuulivoimalla | CCM4.3 | 4| 1 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 6 %| | Sähköntuotanto vesivoimalla | CCM4.5 | 138| 22 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 25 %| | Lämpöenergian varastointi | CCM4.11 | 18| 3 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 1 %| | Kaukolämmön tai -jäähdytyksen jakelu | CCM4.15 | 46| 7 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 7 %| | Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla | CCM4.20 | 42| 7 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 1 %| | Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä | CCM4.25 | 70| 11 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 14 %| | Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen ja turvallinen käyttö | CCM4.27 | 0| 0 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 0 %| | T Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa | CCM4.28 | 62| 10 %| K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 10 %| | T Myytyjen liiketoimintojen taloudelliset toiminnot 1)| | 0| 0 %| | | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 9 %| | Muut 2)| | 6| 1 %| | | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 1 %| | A.1 Yhteensä | | 386| 61 %| 61 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| | | | | | | | 74 %| | Josta mahdollistavat toiminnat | | 6| 1 %| 1 %| | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 1 %| M| Josta siirtymätoiminnat | | 62| 10 %| 10 %| | | | | | K | K | K | K | K | K | K | 10 %| | T A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | | | | | | | | | | | | | | | | | | | Sähköntuotanto tuulivoimalla | CCM4.3 | 78| 12 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | Sähköntuotanto vesivoimalla | CCM4.5 | 3| 0 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 1 %| | Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto fossiilisista kaasumaisista polttoaineista| CCM4.30 | 8| 1 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | T Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto fossiilisilla kaasumaisilla polttoaineilla tehokkaassa kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmässä| CCM4.31 | 0| 0 %| KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | E/KEL | | | | | | | | 0 %| | T Muut 3)| | 0| 0 %| | | | | | | | | | | | | | 1 %| | A.2 Yhteensä | | 89| 14 %| 14 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| | | | | | | | 2 %| | A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä | | 475| 75 %| 75 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| 0 %| | | | | | | | 76 %| | B. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot | | 156| 25 %| | | | | | | | | | | | | | | | Yhteensä (A+B) | | 631| 100 %| | | | | | | | | | | | | | | | K – Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta tavoitteen osalta, KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta, E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta 1) Sisältää taloudelliset toiminnot PPC2.2, PPC2.4, CE 2.6, CE2.7, CE3.3. 2) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.4 (M), CCM4.24. 3) Sisältää taloudelliset toiminnot CCM3.10, CCM4.1, CCM4.20, CCM4.25, CCM5.10, PPC2.2, CE4.1. Seuraavassa taulukossa on esitetty osuus pääomamenoista niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät useampaa tavoitetta: | | ---|---|--- | Osuus pääomamenoista / Kokonaispääomamenot | Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan | Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan CCM | N/A | N/A CCA | N/A | N/A WTR | N/A | N/A CE | N/A | N/A PPC | N/A | N/A BIO | N/A | N/A | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 81 2.6.4 Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu) Siirtymätoiminto on taloudellinen toiminto, joka tukee siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja jolle ei ole olemassa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista vähähiilistä vaihtoehtoa. Fortumin merkittävimpiä siirtymätoimintoja ovat sähköntuotanto ydinenergian avulla uusissa tai olemassa olevissa laitoksissa. Fortumilla ei ole luokitusjärjestelmään kelpaamattomia taloudellisia toimintoja liittyen sähköntuotantoon ydinvoimalla ja maakaasulla. Näin ollen Lomake 5: Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot (täydentävä delegoitu ilmastosäädös, Liite III) on jätetty esittämättä alla. Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot | ---|--- Ydinenergiaan liittyvät toiminnot | Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. | Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.| Kyllä Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.| Kyllä Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot | Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.| Ei Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.| Kyllä Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.| Kyllä | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 82 Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (A.1) Liikevaihtotunnusluku | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) | Määrä ja osuus 2025 | Määrä ja osuus 2024 | Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä| 111| 2 %| 111| 2 %| 0| 0 %| 124| 2 %| 124| 2 %| 0| 0 % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä| 868| 17 %| 868| 17 %| 0| 0 %| 980| 17 %| 980| 17 %| 0| 0 % Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä | 1 346| 27 %| 1 346| 27 %| 0| 0 %| 1 765| 30 %| 1 765| 30 %| 0| 0 % Yhteensä | 2 325| 47 %| 2 325| 47 %| 0| 0 %| 2 869| 49 %| 2 869| 49 %| 0| 0 % | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) | Määrä ja osuus 2025 | Määrä ja osuus 2024 | Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa| 111| 5 %| 111| 5 %| 0| 0 %| 124| 4 %| 124| 4 %| 0| 0 % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa| 868| 37 %| 868| 37 %| 0| 0 %| 980| 34 %| 980| 34 %| 0| 0 % Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin osoittajassa | 1 346| 58 %| 1 346| 58 %| 0| 0 %| 1 765| 62 %| 1 765| 62 %| 0| 0 % Yhteensä | 2 325| 100 %| 2 325| 100 %| 0| 0 %| 2 869| 100 %| 2 869| 100 %| 0| 0 % Toimintamenotunnusluku | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) | Määrä ja osuus 2025 | Määrä ja osuus 2024 | Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä| -41| 18 %| -41| 18 %| 0| 0 %| -45| 19 %| -45| 19 %| 0| 0 % Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä | -140| 61 %| -140| 61 %| 0| 0 %| -136| 56 %| -136| 56 %| 0| 0 % Yhteensä | -181| 79 %| -181| 79 %| 0| 0 %| -181| 75 %| -181| 75 %| 0| 0 % | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 83 | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) | Määrä ja osuus 2025 | Määrä ja osuus 2024 | Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa| -41| 23 %| -41| 23 %| 0| 0 %| -45| 25 %| -45| 25 %| 0| 0 % Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin osoittajassa | -140| 77 %| -140| 77 %| 0| 0 %| -136| 75 %| -136| 75 %| 0| 0 % Yhteensä | -181| 100 %| -181| 100 %| 0| 0 %| -181| 100 %| -181| 100 %| 0| 0 % Pääomamenotunnusluku | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) | Määrä ja osuus 2025 | Määrä ja osuus 2024 | Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä| 62| 10 %| 62| 10 %| 0| 0 %| 54| 10 %| 54| 10 %| 0| 0 % Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä | 324| 51 %| 324| 51 %| 0| 0 %| 333| 63 %| 333| 63 %| 0| 0 % Yhteensä | 386| 61 %| 386| 61 %| 0| 0 %| 386| 74 %| 386| 74 %| 0| 0 % | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) | Määrä ja osuus 2025 | Määrä ja osuus 2024 | Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa| 62| 16 %| 62| 16 %| 0| 0 %| 54| 14 %| 54| 14 %| 0| 0 % Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin osoittajassa | 324| 84 %| 324| 84 %| 0| 0 %| 333| 86 %| 333| 86 %| 0| 0 % Yhteensä | 386| 100 %| 386| 100 %| 0| 0 %| 386| 100 %| 386| 100 %| 0| 0 % | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 84 Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset toiminnot (A.2) Liikevaihtotunnusluku | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot | Määrä ja osuus 2025 | Määrä ja osuus 2024 | Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä| 16| 0 %| 16| 0 %| 0| 0 %| 12| 0 %| 12| 0 %| 0| 0 % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä| 8| 0 %| 8| 0 %| 0| 0 %| 9| 0 %| 9| 0 %| 0| 0 % Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihto tulosindikaattorin nimittäjässä| 11| 0 %| 11| 0 %| 0| 0 %| 21| 0 %| 21| 0 %| 0| 0 % Yhteensä | 35| 1 %| 35| 1 %| 0| 0 %| 42| 1 %| 42| 1 %| 0| 0 % Toimintamenotunnusluku | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot | Määrä ja osuus 2025 | Määrä ja osuus 2024 | Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä| -1| 1 %| -1| 1 %| 0| 0 %| -1| 0 %| -1| 0 %| 0| 0 % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä| -1| 0 %| -1| 0 %| 0| 0 %| -1| 0 %| -1| 0 %| 0| 0 % Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus toimintamenot tulosindikaattorin nimittäjässä| -4| 2 %| -4| 2 %| 0| 0 %| -8| 3 %| -8| 3 %| 0| 0 % Yhteensä | -6| 3 %| -6| 3 %| 0| 0 %| -10| 4 %| -10| 4 %| 0| 0 % | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 85 Pääomamenotunnusluku | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot | Määrä ja osuus 2025 | Määrä ja osuus 2024 | Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen| Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Taloudelliset toiminnot | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % | milj. euroa | % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä| 8| 1 %| 8| 1 %| 0| 0 %| 2| 0 %| 2| 0 %| 0| 0 % Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 %| 0| 0 % Muiden kuin yllä mainittujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus pääomamenot tulosindikaattorin nimittäjässä| 81| 13 %| 81| 13 %| 0| 0 %| 9| 2 %| 9| 2 %| 0| 0 % Yhteensä | 89| 14 %| 89| 14 %| 0| 0 %| 11| 2 %| 11| 2 %| 0| 0 % 2.6.5 Pääomamenosuunnitelma Pääomamenosuunnitelma käsittää yhtiön johdon hyväksymät merkittävät tulevaisuuden investoinnit seuraavan viiden vuoden aikana, joiden odotetaan laajentavan yhtiön luokitusjärjestelmän mukaista taloudellista toimintaa tai muuttavan luokitusjärjestelmäkelpoisia toimintoja luokitusjärjestelmän mukaisiksi. Fortumin suunnitellut pääomamenot, jotka täyttävät yllä mainitut ehdot, olivat noin 1,0 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa. Suunnitelman tarkastelujakso on viisi vuotta. Poikkeuksena tähän on Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidennysinvestointi. Tämän investoinnin tarkastelujakso on kymmenen vuotta investoinnin luonne huomioiden. Suunnitellut pääomamenot 31.12.2025 pääasiassa sisältävät Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämisen, hiilestä irtautumista edistävän ja kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla lisäävän Espoo Clean Heat -ohjelman, Puolassa sijaitsevan Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautumista edistävän hankkeen, sekä vesivoimalaitoksiin kohdistuvia tuotannonlisäysmuutoksia. Merkittävä osa investoinneista tulee valmistumaan seuraavan neljän vuoden aikana lukuun ottamatta Loviisan voimalaitoksen käyttöiän pidennysprojektia, joka kestää vuoteen 2050 asti. Suunnitellut pääomamenot ovat suunnilleen samalla tasolla vuoteen 2024 verrattuna. Fortumilla ei ole merkittäviä toimintamenoja liittyen 2025 pääomamenosuunnitelman projekteihin (2024: summa ei merkittävä). | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 86 2.6.6 Määritelmät, täsmäytykset ja laskentamenetelmät Liikevaihto Liikevaihto perustuu Fortumin konsernituloslaskelmalla raportoituun liikevaihtoon (liitetieto 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit). Liikevaihdon erittely: | | | | ---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen | Yhteensä | A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen | Yhteensä Sähkö | 2 096| 3 939| 2 326| 4 368 Lämpö | 212| 533| 196| 527 Muut | 18| 517| 347| 905 Yhteensä | 2 325| 4 989| 2 869| 5 800 Luokitusjärjestelmän mukaisen liikevaihdon lasku vuodesta 2024 johtuu pääasiassa vesi- ja ydinvoimatuotannosta. Vesivoimatuotanto laski 8 prosenttia ja ydinvoimatuotanto 9 prosenttia. Fortumin vesivoiman tuotanto oli selvästi pitkän aikavälin historiallisen keskiarvon alapuolella. Suunnittelemattomien seisokkien, pääasiassa Oskarshamn 3 -laitosyksikön pitkittyneen seisokin, negatiivinen vaikutus ydinvoiman tuotantomääriin oli 3,9 TWh vuonna 2025. Saavutettu sähkön hinta oli 51,4 EUR/MWh, mikä on 2 prosenttia eli 1,1 EUR/MWh vähemmän kuin vuonna 2024. Hieman alhaisempi saavutettu sähkönhinta johtui alhaisemmista suojaushinnoista, joiden vaikutusta tasoitti onnistunut fyysinen optimointi. Yhdistetty sähkön spot-hinta Fortumin tuotannon hinta-alueilla oli 38,5 euroa/MWh (38,4 euroa/MWh vuonna 2024). Liikevaihtotunnusluvut liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältävät myös osaomisteiset Mankala-yhtiöt. Mankala-periaatteessa yhteisomisteinen voimalaitosyhtiö myy tuottamansa sähkön omistajille tuotantokustannushintaan suhteessa omistusosuuksiin. Toimintamenot Toimintamenot koostuvat välittömistä kustannuksista, joita ei ole aktivoitu taseeseen, ja jotka ovat välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät korjauksen ja ylläpidon, rakennusten huollon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut. Toimintamenojen erittely: | | | | ---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen | Yhteensä | A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen | Yhteensä Korjaus ja ylläpito | -92| -116| -106| -145 Lyhytaikaiset vuokrat ja muut kiinteistökulut | -68| -82| -48| -62 Muut | -21| -30| -27| -36 Yhteensä | -181| -228| -181| -242 Pääomamenot Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset. Pääomamenojen erittely: | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | 2025 | 2024 milj. euroa | Liite | A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen | Yhteensä | A.1 Luokitus- järjestelmän mukainen | Yhteensä Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin | 16 | 4| 64| 1| 81 Lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | 17 | 367| 436| 372| 404 Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin | 33 | 15| 43| 13| 40 Lisäykset johtuen liiketoimintojen yhdistämisestä| 3 | 0| 88| 0| 0 Yhteensä | | 386| 631| 386| 525 Luokitusjärjestelmän mukaiset pääomamenot ovat vuonna 2025 ovat samalla tasolla kuin vuonna 2024. Tunnuslukujen laskentamenetelmät Tunnuslukujen laskentaan käytetyt taloudelliset tiedot on saatu Fortumin taloudellisista järjestelmistä, ja ne perustuvat samaan tietoon ja konsernin laadintaperiaatteisiin kuin tilikauden 1.1.–31.12.2025 konsernitilinpäätös (katso konserni­ tilinpäätöksen liitetiedot). Raportointiprosessiin on asetettu tarvittavat kontrollit kaksinkertaisen laskennan riskin eliminoimiseksi. Taloudellinen tieto on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin seuraavasti: • Suurin osa sähkönmyynnistä on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin tuotannon perusteella. Fortumin liikevaihtotunnusluvut liittyen sähköntuotantoon vesi- ja ydinvoimalla sisältävät myös osaomisteiset Mankala-yhtiöt. Mankala-periaatteessa yhteisomisteinen voimalaitosyhtiö myy tuottamansa sähkön omistajille tuotantokustannushintaan suhteessa omistusosuuksiin. • Tiedot muun myynnin ja toimintamenojen osalta ovat saatavilla järjestelmistä yksittäisten laitosten kustannuspaikkatasolla. Nämä kustannuspaikat on kohdistettu luokitusjärjestelmän mukaisiin ja luokitusjärjestelmäkelpoisiin toimintoihin. • Jokainen olennainen pääomamenoihin sisältyvä projekti on kohdistettu soveltuvaan luokitusjärjestelmän mukaiseen ja luokitusjärjestelmäkelpoiseen toimintoon. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 87 3 Sosiaalinen vastuu | ---|--- 3.1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 87 3.2 Oma työvoima . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 88 3.3 Arvoketjun työntekijät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 93 3.4 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 95 3.5 Kuluttajat ja loppukäyttäjät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 96 3.1 Johdanto 3.1.1 Johdanto aiheeseen sosiaalinen vastuu Fortumin sosiaalinen vastuu keskittyy erityisesti omiin ja arvoketjun työntekijöihin, yhteisöihin Fortumin toimipaikkojen läheisyydessä sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Omien ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Fortum suhtautuu vakavasti sekä oman työvoimansa että kuluttajien yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan. Fortum myös kehittää järjestelmällisesti ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite­ prosessiaan mahdollisten kielteisten vaikutusten käsittelyn parantamiseksi. Lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä kansainvälisellä, kansallisella ja paikallisella tasolla toimivien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa yritysvastuuohjelman kautta. 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet Fortumin eettinen toimintaohje, toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (toimittajien toimintaohje) ja Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ovat keskeiset Fortumin toimintaperiaatteet, joilla hallitaan omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin, vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin sekä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä sosiaalisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Fortumin hallitus hyväksyy nämä toimintaperiaatteet, ja niiden toimeenpanoa ohjataan tarkemmilla ohjeilla. Fortumin johtoryhmä on vastuussa toimintaohjeiden toimeenpanosta omilla vastuualueillaan. Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia työntekijöitä, liiketoimintoja ja konsernitoimintoja kaikissa toimintamaissa sekä Fortumille työskenteleviä ulkopuolisia henkilöitä. Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille koskee Fortumin toimitusketjujen työntekijöitä. Edellä mainitut toimintaperiaatteet ovat saatavilla Fortumin verkkosivustolla. Kestävyyspolitiikassa otetaan huomioon säännöllisen sidosryhmävuorovaikutuksen kautta saadut vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemykset. Näitä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö, toimittajat, paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt. Katso osio 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. Eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja kestävyyspolitiikka ilmaisevat Fortumin sitoumuksen kunnioittaa ihmisoikeuksia ja toimia asianmukaisen huolellisesti, jotta yhtiö noudattaa kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia. Näitä ovat kansainväliset yleissopimukset, jotka koskevat yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja, syrjintää ja häirintää, työaikaa, palkkaa, työturvallisuutta ja -terveyttä, sekä pakko- ja lapsityövoiman käytön kieltävät lait. Fortumin toimintaperiaatteet eivät nimenomaisesti käsittele ihmiskauppaa. Fortumilla on työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmät, joita sovelletaan omiin työntekijöihin, muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevään ulkopuoliseen urakoitsijoiden työvoimaan. Fortumin lähestymistapa ihmisoikeuksia koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen vastaa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita ja OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeita. Fortum on sitoutunut toimimaan huolellisesti tunnistaakseen, lieventääkseen, korjatakseen ja seuratakseen todellisia tai mahdollisia ihmisoikeusvaikutuksia omaan työvoimaan, sekä Fortumin vaikutuspiirissä oleviin liiketoimintoihin, investointeihin ja toimitusketjuihin liittyen, | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 88 ottaen huomioon vaikutusten vakavuuden ja todennäköisyyden sekä Fortumin vaikutusvallan ja roolin vaikutusten synnyssä. Seuratakseen edellä mainittujen instrumenttien noudattamista, Fortum tekee vuosittaisen arvioinnin muutoksista yhtiöön tai omaisuuteen, vaikutuksiin, prosesseihin ja keskeisiin tunnuslukuihin. Fortum arvioi kestävyysnäkökohtia toimittajia, urakoitsijoita ja liikekumppaneita valitessaan ja pyrkii lieventämään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia yhteistyössä liikekumppaneiden kanssa. Fortumin toiminnassa ei ole tunnistettu vakavia ihmisoikeusloukkauksia tai omiin työntekijöihin, arvoketjun työntekijöihin, vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin, kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyviä tapauksia, joissa olisi loukattu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille. Myöskään maaoikeuksiin tai alkuperäiskansojen vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen liittyviä oikeusriitoja ei ole ollut. Fortumin keskeiset sosiaaliset toimintaperiaatteet ja ohjeet on esitetty alla olevassa taulukossa. OT-merkityt toimintaperiaatteet ja ohjeet liittyvät Fortumin omiin toimintoihin. AK-merkityillä toimintaperiaatteilla ja ohjeilla pyritään puuttumaan arvoketjun sisäisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, vaikka kaikki niistä eivät suoraan sido arvoketjun toimijoita. | | | | ---|---|---|---|--- Dokumentin nimi | Oma työvoima | Arvoketjun työntekijät| Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt| Kuluttajat ja loppukäyttäjät Tärkeimmät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit | | | | Eettinen toimintaohje (OT, AK)| • | • | • | • Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (AK)| | • | | • Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) (OT, AK)| • | • | • | • Ohje väärinkäytöksistä ilmoittamiseen (OT, AK)| • | • | • | • Henkilöstöpolitiikka (OT) | • | | | Tietosuojapolitiikka| • | | | • Turvallisuuspolitiikka (OT, AK)| • | • | • | • EHS-johtamisen minimivaatimukset ja ohjeet (OT, AK) | • | • | | Muut aiheeseen liittyvät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit | | | | Riskipolitiikka (OT, AK) | • | • | | Kestävyysasioita koskeva hallintomalli (OT) | • | • | | Turvallisuusjohtamisen hallintomalli (OT)| • | | | Investointimanuaali (OT, AK) | • | • | • | Ihmisoikeuksia koskeva asianmukainen huolellisuus Fortumilla (OT, AK)| • | • | • | • Ohje vastapuoliriskien arviointiin (OT, AK) | | • | | 3.2 Oma työvoima 3.2.1 Johdanto aiheeseen oma työvoima Fortum työllistää energia-alan ammattilaisia pääasiassa tärkeimmissä toimintamaissaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Fortum painottaa avointa ja luottamukseen perustuvaa yrityskulttuuria ja korostaa järjestelmällistä kaksisuuntaista palautetta työntekijöiden suorituskyvyssä ja sitoutumisessa. Henkilöstön turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Fortumin työntekijöiden jakauma ja ominaisuudet 31. joulukuuta on esitetty alla olevissa taulukoissa. Työntekijöiden lukumäärä on esitetty henkilömääränä. Työntekijät sukupuolen mukaan: | | ---|---|--- Sukupuoli | 2025 | 2024 Nainen | 1 703| 1 678 Mies | 2 846| 2 816 Muu | 1| 1 Ei ilmoitettu | 1| 1 Yhteensä | 4 551| 4 496 Työntekijät maan mukaan: | | ---|---|--- Maa | 2025 | 2024 Suomi | 2 274| 2 209 Ruotsi | 968| 932 Puola | 881| 783 Norja | 296| 317 Muu | 132| 255 Yhteensä | 4 551| 4 496 Työntekijät sopimustyypin ja sukupuolen mukaan vuonna 2025: | | | | | ---|---|---|---|---|--- Sopimustyyppi | Yhteensä | Nainen | Mies | Muu 1)| Ei ilmoitettu 1) Työntekijöiden lukumäärä | 4 551| 1 703| 2 846| 1| 1 Vakituinen | 4 360| 1 607| 2 751| < 5 | < 5 Määräaikainen | 162| 79| 83| < 5 | < 5 Vaihteleva työaika | 29| 17| 12| < 5 | < 5 Kokoaikainen | 4 431| 1 641| 2 788| < 5 | < 5 Osa-aikainen | 120| 62| 58| < 5 | < 5 1) Yksityisyyden suojaamiseksi määrät 0-4 on ilmoitettu muodossa <5. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 89 Työntekijät sopimustyypin ja sukupuolen mukaan vuonna 2024: | | | | | ---|---|---|---|---|--- Sopimustyyppi | Yhteensä | Nainen | Mies | Muu 1)| Ei ilmoitettu 1) Työntekijöiden lukumäärä | 4 496| 1 678| 2 816| 1| 1 Vakituinen | 4 316| 1 569| 2 745| < 5 | < 5 Määräaikainen | 150| 95| 55| < 5 | < 5 Vaihteleva työaika | 30| 14| 16| < 5 | < 5 Kokoaikainen | 4 369| 1 614| 2 753| < 5 | < 5 Osa-aikainen | 127| 64| 63| < 5 | < 5 1) Yksityisyyden suojaamiseksi määrät 0-4 on ilmoitettu muodossa <5. Henkilöstön vaihtuvuus 31. joulukuuta päättyneellä tilikaudella: | | ---|---|--- | 2025 | 2024 Fortumilta lähteneiden työntekijöiden lukumäärä 1)| 427| 428 Henkilöstö keskimäärin | 4 547| 5 301 Henkilöstön vaihtuvuus, % 2)| 7,8| 7,3 1) Sisältää työntekijät, jotka ovat jättäneet Fortumin irtisanoutumisen, irtisanomisen tai eläköitymisen seurauksena tai jotka ovat kuolleet. Ei sisällä työntekijöitä, jotka ovat lähteneet myytyjen liiketoimintojen mukana. 2) Kuukausittaisen vaihtuvuuden keskiarvo (työsuhteiden päättymiset/henkilömäärä x 12). 12\. kesäkuuta 2025 Fortum ilmoitti päättäneensä muutosneuvottelut Taloustoiminnossa sekä Vastuullisuus ja sidosryhmäsuhteet -toiminnossa. Neuvottelujen tuloksena näistä toiminnoista vähennettiin 62 työpaikkaa, joihin sisältyi eläköitymisiä, siirtoja muihin tehtäviin Fortumilla sekä irtisanomisia. Neuvottelut koskivat noin 640 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Muutosneuvottelujen ja tukitoimintojen uudelleenjärjestelyn tavoitteena oli heijastaa Fortumin nykyistä liiketoimintarakennetta ja toimintamallia, parantaa tehokkuutta ja kehittää toimintatapoja. 30\. kesäkuuta 2025 Fortum saattoi päätökseen puolalaisen sähköpalveluyrityksen Orange Energia Sp. z o.o.:n yritysoston. Yritysoston yhteydessä 33 työntekijää siirtyi Fortumin palvelukseen. Vuoden 2024 aikana Fortum kotiutti 250 aiemmin ulkoistettua vesivoiman kunnossapitotyöntekijää Suomeen ja Ruotsiin. Kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnin myötä noin 900 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa, ja turbiini- ja generaattoripalvelujen myynnin myötä noin 170 työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa siirtyi liiketoimintojen uusille omistajille. Kierrätys- ja jäteliiketoiminnan sekä turbiini- ja generaattori palveluiden työntekijät sisältyvät keskimääräiseen henkilöstömäärään liiketoiminnan myyntiin asti. Henkilöstömäärästä maan ja segmentin mukaan on tietoja liitetiedossa 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit. 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut seuraavat omaan työvoimaan liittyvät olennaiset myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Lyhyen ja keskipitkän aikavälin mahdolliset vaikutukset liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, yksityisyyteen, työsuhdeturvaan ja palkkoihin. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. | ---|--- IRO-viittaus | Kuvaus Mahdolliset myönteiset vaikutukset IRO S1.1 | Fortum tarjoaa vakaata työllisyyttä vakituisessa kokopäiväisessä työsuhteessa sekä houkuttelevia ura- ja kehitysmahdollisuuksia osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Tämä lisää työntekijöiden turvallisuutta, vakautta, työn jatkuvuutta ja mielenrauhaa sekä vahvistaa sitoutumista yhtiöön. IRO S1.2 | Kaikki Fortumin työntekijät saavat asianmukaisen palkan, ja Fortum on sitoutunut varmistamaan sukupuolten välisen palkkatasa-arvon ja riittävän palkan kaikille työntekijöilleen kaikissa toimintamaissa. Mahdollinen myönteinen ja kielteinen vaikutus IRO S1.3 | Turvallisuus on Fortumille olennainen ja strateginen kysymys. Fortum pyrkii erinomaiseen turvallisuuskulttuuriin kaikessa toiminnassaan. Turvallisuuspoikkeamilla voi olla kielteinen vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Turvallisuustilastojen perusteella kielteiset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen koskevat todennäköisemmin Fortumin voimalaitosten työntekijöitä (tuotannon työntekijät). Mahdollinen kielteinen vaikutus IRO S1.4| Fortumin henkilötietojen käsittely voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden yksityisyyden ja tietosuojan toteutumiseen, esimerkiksi jos tietoja vuotaa tai niitä käytetään väärin kolmansien osapuolten toimesta tai sisäisesti. Yksityisyyden ja tietosuojan loukkaukset voivat johtaa identiteettivarkauteen, mahdollisiin taloudellisiin menetyksiin, epäoikeudenmukaisiin johtopäätöksiin tietojen perusteella tai lisääntyneeseen stressiin. Omien työntekijöiden turvallisuus ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden (urakoitsijoiden työntekijöiden) turvallisuus (IRO S2.3) on Fortumille yhtä tärkeää. Siksi omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden turvallisuusmittarit on kuvattu tässä osiossa yhdessä. Olennaiset myönteiset vaikutukset kohdistuvat Fortumin omiin työntekijöihin. Työntekijöiden ja asiakkaiden yksityisyys ja tietosuoja (IRO 4.1) ovat Fortumille yhtä tärkeitä, joten näiden vaikutusten hallinta on kuvattu yhdessä osiossa 3.5 Kuluttajat ja loppukäyttäjät. Fortum ei ole tunnistanut olennaisia vaikutuksia, jotka liittyvät muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin, pakko- tai lapsityövoiman käytön merkittävään riskiin omissa toiminnoissa tai vihreästä siirtymästä ja hiilestä irtautumisesta aiheutuvia vaikutuksia omaan työvoimaan. 3.2.3 Omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet Keskeisiä toimintaperiaatteita Fortumin omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi ovat eettinen toimintaohje, henkilöstöpolitiikka, turvallisuuspolitiikka ja kestävyyspolitiikka. Nämä toimintaperiaatteet koskevat koko työvoimaa. Fortumin ihmisoikeuksia ja asianmukaista huolellisuutta koskeva politiikkasitoumus sekä sen rikkomukset on kuvattu edellä osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 90 Eettisessä toimintaohjeessa ja henkilöstöpolitiikassa linjataan sitoutuminen nollatoleranssiin syrjinnässä, mukaan lukien häirintä tai epäoikeudenmukainen kohtelu etnisen taustan, uskonnon, poliittisen mielipiteen, sukupuolen, iän, kansallisen alkuperän, kielen, seksuaalisen suuntautumisen, siviilisäädyn, vammaisuuden tai minkään muun tekijän perusteella. Henkilöstöpolitiikassa linjataan Fortumin keskeiset sitoumukset ja arvot työntekijöitä kohtaan ja se käsittelee siten työsuhdeturvaan ja palkkoihin liittyviä olennaisia vaikutuksia. Henkilöstöpolitiikassa ilmaistaan Fortumin sitoutuminen työntekijöiden yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvotteluoikeuden kunnioittamiseen; reiluun, läpinäkyvään ja kilpailukykyiseen palkitsemiseen; monimuotoisuuden vaalimiseen sekä oikeudenmukaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin rekrytoinnissa, palkkauksessa, kehittymisessä ja uralla etenemisessä. Siinä linjataan myös Fortumin pyrkimys luoda houkuttelevia ura- ja kehitysmahdollisuuksia, jotka voimaannuttavat ja sitouttavat työntekijöitä. Yhtiön turvallisuuspolitiikka määrittelee periaatteet ja ohjeet turvallisuuden toteuttamiseksi koko Fortumissa. Politiikka koskee kaikkia työntekijöitä, yhteistyökumppaneita, urakoitsijoita, asiakkaita, sidosryhmiä sekä ulkopuolisia tahoja, jotka toimivat Fortumin puolesta. Politiikassa kuvataan Fortumin sitoutuminen noudattaa lainsäädäntöä, toimia huolellisesti sekä ennakoivasti tunnistaa ja käsitellä turvallisuusriskejä. Kestävyyspolitiikassa kuvataan Fortumin sitoumuksia ja tavoitteita, jotka liittyvät kestävyysaiheisiin, kuten työntekijöiden ja urakoitsijoiden terveyteen ja turvallisuuteen sekä sidosryhmien, mukaan lukien työntekijöiden, osallistamiseen. Toimintaperiaatteiden tueksi on annettu täydentäviä ohjeita ja koulutusta, joilla ohjataan toimeenpanoa kaikilla organisaatiotasoilla, kuten osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet on esitetty. Toimintaperiaatteiden tavoitteiden seurantaprosessit on kuvattu osiossa 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta. Fortum ei ole määritellyt muita inkluusiota koskevia toimintaperiaatteita, mutta inkluusio on yksi Fortumin painopistealueista. Tavoitteena on luoda työpaikka, jossa jokainen voi tuntea olonsa arvostetuksi ja olla turvallisesti oma itsensä. 3.2.4 Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | Mitta- yksikkö | Tavoite- vuosi | Tavoite- arvo | 2025 | 2024 | Muutos edellisvuodesta Ei vakavia tapaturmia 1)| Tapahtumien määrä| Vuosittain | 0| 1| 2| -1 Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF) <1,0 1)| TRIF | 2030 | <1,0 | 2,4| 4,0| -1,6 Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste | % | 2025 | 75 3)| 90| 90| N/A Parantaa työntekijöiden sitoutumista selvästi yli vertailutason 2)| Tulos | 2030 | 7,7 4)| 7,7| 7,5| 0,2 Sitoumus varmistaa, että kaikki työntekijät saavat vähintään riittävää palkkaa ja sukupuolten välillä ei ole perusteettomia tai selittämättömiä palkkaeroja| Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei | Vuosittain | N/A | Kyllä | Kyllä | N/A 1) Tavoite sisältää omat työntekijät ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevät arvoketjun työntekijät (urakoitsijoiden työntekijät). 2) Energia-alan vertailuarvo. 3) 2024 tavoite: 60 %. 4) Energia-alan vertailuarvo 2025. Tavoitteet koskevat olennaisia vaikutuksia ja heijastavat eettisen toimintaohjeen tavoitteita. Tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvät tavoitteet on kuvattu kohdassa 3.5 Kuluttajat ja loppukäyttäjät. Fortum paransi työturvallisuussuoritustaan vuonna 2025. Turvallisuuden parantamissuunnitelmien toteutusaste ylitti asetetun tavoitetason ja tilastoitavien tapaturmien taajuus parani vuodesta 2024. Suurin osa työtapaturmista sattuu edelleen urakoitsijoille. Yksi urakoitsijalle sattunut tapaturma luokiteltiin vakavaksi. Edistääkseen työsuhdeturvaa ja vuoropuhelua työntekijöiden kanssa Fortum on tunnistanut työntekijäkokemuksen, joka ilmenee työntekijöiden sitoutumisena, yhdeksi konsernitason strategisista tavoitteista. Työntekijöiden sitouttamistavoitetta mitataan henkilöstökyselyn avulla. Tavoitearvo perustuu toimialan vertailutulokseen, ja sitä tarkistetaan vuosittain. Työntekijöiden sitoutumista kuvaava tulos parani vuonna 2025 ja saavutti alan vertailutason. Tavoitteet on asetettu ottamalla huomioon henkilöstökyselystä saatu palaute ja Fortumin lähtötaso. Tulosten perusteella on tunnistettu parannustarpeita, jotka on otettu huomioon tavoitteisiin liittyvissä toimintasuunnitelmissa. Tuloksia tavoitteisiin verrattuna on kuvattu tarkemmin alla. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 91 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta Omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten hallinnan ja tehostamisen osalta Fortum on ryhtynyt seuraaviin toimenpiteisiin. Kokonaisvastuu omaan työvoimaan liittyvien toimenpiteiden edistämisestä kuuluu henkilöstötoiminnolle. Turvallisuutta koskevista prosesseista ja niiden kehityksestä vastaa turvallisuustoiminto. Jokaisella toiminnolla on velvollisuus noudattaa prosesseja. | ---|--- Toimenpiteet Sukupuolten tasa-arvo ja riittävä palkka: Kilpailukykyinen palkitseminen on välttämätöntä lahjakkaiden työntekijöiden houkuttelemiseen ja yhtiössä pitämiseen. Palkitsemisen keskeinen tavoite on kannustaa ja tunnistaa Fortumin arvojen ja johtamisperiaatteiden mukainen korkea suorituskyky ja käyttäytyminen, jotka mahdollistavat Fortumin strategian onnistuneen toteuttamisen. | Oikeudenmukaisen palkkauksen varmistaminen tehtäväluokitusjärjestelmän avulla: Yhdenvertainen ja oikeudenmukainen palkkaus varmistetaan johtamalla peruspalkat yhtenäistetystä tehtäväluokitusjärjestelmästä kaikissa toimintamaissa. Järjestelmä määrittää perustan peruspalkalle eri tehtävissä. | Vuosittaiset palkka-arvioinnit: Fortum tekee vuosittain palkkavertailun, jolla varmistetaan, että palkitseminen pysyy kilpailukykyisenä markkinoihin verrattuna. Tämä kattava analyysi tehdään vuosittain palkkarakenteiden yhdenmukaistamiseksi toimialan standardien kanssa. Tarkoituksena on myös houkutella osaajia ja pitää heidät yhtiössä. Lisäksi Fortum vertailee vuosittain palkkoja minimipalkkoihin ja työehtosopimuksissa määriteltyihin palkkoihin varmistaakseen, että kaikille työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa. Kaikille Fortumin työntekijöille maksetaan asianmukaista palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. | Sukupuolten palkkaerojen arviointimenetelmän kehittäminen: Vuonna 2025 Fortum kehitti edelleen menetelmiä sukupuolten palkkaerojen arvioimiseksi. Yhtiö otti käyttöön palkkatasa-arvon analyysityökalun, jonka avulla voidaan tunnistaa perusteettomat palkkaerot. Sitoutumisen vahvistaminen | Työntekijöiden sitoutumisen edistäminen: Fortum edistää työntekijöiden sitoutumista tukemalla Employee Voice -palauteprosessin tehokasta käyttöönottoa koko organisaatiossa. Erityistä huomiota kiinnitetään jatkuvaan kehittämiseen ja palautekiertoon. Employee Voice -kyselyn tuloksista järjestetään koko organisaation yhteinen keskustelu, jotta voidaan tukea yhteistä ymmärrystä ja suuntaa keskeisissä työntekijöiden sitoutumiseen liittyvissä teemoissa. Keskeisiä vaiheita ovat tulosten seuranta, saadun palautteen ja kokemusten ymmärtäminen sekä toimintasuunnitelmien laatiminen, jotta tunnistettuja sitouttavia tekijöitä – kuten strategiaa, tunnustuksen saamista ja luottamusta – voidaan kehittää edelleen. Keskeistä on myös terveyden, hyvinvoinnin, monimuotoisuuden ja osallisuuden kaltaisten tekijöiden tukeminen. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan kahdesti vuodessa Employee Voice -kyselyn sitoutumisen pistemäärällä. Katso osio 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista. | | ---|--- Toimenpiteet Terveys ja turvallisuus: Turvallisuutta kehitetään järjestelmällisesti kaikissa toiminnoissa. Omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuus on Fortumille yhtä tärkeää, minkä vuoksi omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden turvallisuuden hallintaa ja mittareita kuvataan yhdessä. | Hallinnon ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen: Turvallisuustyötä ohjaavat kestävyyspolitiikka, turvallisuuspolitiikka, ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta koskevat (EHS) vähimmäisvaatimukset ja yksityiskohtaisemmat EHS-käsikirjat. Fortum päivittää vaatimuksia säännöllisesti ja arvioi, kuinka hyvin liiketoimintayksiköt noudattavat vaatimuksia. ISO 45001 -sertifioitu työterveyden ja työturvallisuuden johtamisjärjestelmä kattaa kaikki (100 %) Fortumin tuotantolaitokset. Fortum tekee säännöllisesti sisäisiä auditointeja, ja riippumattomat tarkastajat tekevät ulkoisia auditointeja voimalaitoksissa toiminnan parantamiseksi. | Aktiivinen riskienhallinta: Fortumin työturvallisuusriskien hallintajärjestelmä koskee kaikkia tasoja aina strategisista riskeistä ja liiketoiminnan suunnittelusta päivittäiseen työhön. Riskinarvioinnin perusteella tehdään riskienhallintasuunnitelma. Arvioinnit ja suunnitelmat tehdään yhdessä toimipaikoilla työskentelevien kanssa, ja ne päivitetään sovituin väliajoin ja olosuhteiden muuttuessa. | Poikkeamien raportointi ja oppien jakaminen: Poikkeamat ja tutkimusten tulokset dokumentoidaan poikkeamien hallintajärjestelmään. Opittuja asioita jaetaan yhtiössä esimerkiksi "Care moment" -keskusteluissa. | Turvallisuuden kehityssuunnitelmien toimeenpano: Jokainen liiketoimintayksikkö on määrittänyt olennaiset toimenpidesuunnitelmat seuraaville määritellyille tavoitealueille: johtajuus, urakoitsijoiden johtaminen, oppiminen ja osaaminen, riskitietoisuus ja resilienssi sekä vaatimustenmukaisuus. Tulokset lasketaan konsernitasolla. Vuonna 2025 turvallisuuden parantamissuunnitelmien toteutusaste oli 90 prosenttia (2024: 90), mikä ylitti asetetun 75 prosentin (2024: 60) tavoitetason. | Henkilöstön koulutus: Fortum kannustaa työntekijöitään osallistumaan aktiivisesti yhteisen turvallisuuskulttuurin luomiseen. Tämän saavuttamiseksi Fortum toteuttaa turvallisuusohjelmaa, joka sisältää koulutuksia, webinaareja ja työpajoja kaikille organisaatiotasoille. Vuonna 2025 Fortum koulutti työntekijöitään turvallisuusasioissa vahvistaen sitoutumista vahvaan turvallisuuskulttuuriin organisaation kaikilla tasoilla. Koulutuksen suoritusasteelle ei asetettu määrällisiä tavoitteita. Ohjelma käynnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2022, ja vuonna 2024 se oli suunnattu johdolle. | Hyvinvoinnin tukeminen ja mittaaminen: Fortum mittaa työntekijöidensä näkemyksiä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä Fortumin pyrkimyksistä tukea työntekijöitä henkisessä, fyysisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa kahdesti vuodessa toteutettavan henkilöstökyselyn avulla. Marraskuun 2025 terveys- ja hyvinvointitulos oli 8,1 (marraskuu 2024: 7,9) ylittäen energia-alan ja julkisten palvelujen vertailutulokseen 7,9. | Urakoitsijoiden turvallisuusjohtamisen ja suorituskyvyn seuranta: Turvallisuusjohtaminen ja suorituskyvyn seuranta ovat osa urakoitsijoiden valintaa, sopimusvaatimuksia, perehdyttämistä, paikan päällä tapahtuvaa valvontaa sekä jälkiarviointia. Urakoitsijoiden kanssa sovitaan turvallisuusriskien, läheltä piti -tilanteiden ja vaaratilanteiden raportointiprosessista sekä turvallisuudesta annettavasta palautteesta. Vuonna 2025, erityisesti Fortumin urakoitsijoiden turvallisuus parani, heijastuen tapaturmataajuuteen. Suurin osa työtapaturmista sattuu edelleen urakoitsijoille. Yksi urakoitsijalle sattunut tapaturma luokiteltiin vakavaksi (2024: 2). Tapaturma tutkittiin yhdessä urakoitsijan kanssa, jotta vastaava ei toistuisi. | Turvallisuuden keskeisten suorituskykymittareiden seuranta: Toiminnan tehokkuutta seurataan kuukausittain, osavuosittain ja vuosittain turvallisuuden keskeisillä suorituskykymittareilla, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa. Fortum paransi työturvallisuussuoritustaan vuonna 2025. Tilastoitavien tapaturmien taajuus pieneni 4,0:sta vuonna 2024 2,4:ään vuonna 2025. Muutos selittyy suurimmalta osaltaan kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnillä. Kunnianhimoisten turvallisuustavoitteiden saavuttaminen, TRIF alle 1,0 ja vakavien tapaturmien nollataso, edellyttää jatkuvaa sitoutumista turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen sekä järjestelmällistä oppimista sattuneista tapauksista ja läheltä piti -tilanteista. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 92 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Omaa työvoimaa ja Fortumin toimipaikoissa työskenteleviä arvoketjun työntekijöitä (urakoitsijoiden työntekijöitä) koskevat terveys- ja turvallisuusmittarit on esitetty alla olevassa taulukossa: | | ---|---|--- Kuten ilmoitettu | 2025 | 2024 Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin kuuluvat työntekijät % 1)| 100| 100 Vakavat tapaturmat, määrä 6)| 1| 2 joista kuolemaan johtaneita, työntekijät 2)| 0| 0 joista kuolemaan johtaneita, urakoitsijat 2)| 0| 0 Tilastoitavat tapaturmat (TRI), työntekijät ja urakoitsijat, määrä | 27| 55 Työntekijät 3)| 12| 22 Urakoitsijoiden työntekijät 3)| 15| 33 Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden, työntekijät ja urakoitsijat| 2,4| 4,0 Työntekijät 3)| 1,5| 2,3 Urakoitsijoiden työntekijät 3)| 4,6| 7,7 Poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTI), määrä 6)| 21| 37 Työntekijät | 9| 10 Urakoitsijoiden työntekijät | 12| 27 Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF), tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden, työntekijät ja urakoitsijat 6)| 1,8| 2,7 Työntekijät | 1,1| 1,0 Urakoitsijoiden työntekijät | 3,7| 6,3 Ammattitaudit, työntekijät, määrä 4)| 0| 0 Menetettyjen päivien määrä työtapaturmien ja työtapaturmien aiheuttamien kuolemantapausten vuoksi, työperäisten sairauksien ja niiden aiheuttamien kuolemantapausten vuoksi, työntekijät, määrä 5)| 145| 69 1) Osuus Fortumin henkilöstöstä, joka kuuluu lakisääteisten vaatimusten ja/tai tunnustettujen standardien tai ohjeiden mukaisen terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin. 2) Työperäisten vammojen ja työperäisten sairauksien aiheuttamien kuolemantapausten määrä. 3) Tilastoitavien työtapaturmien määrä ja taajuus. 4) Sisältää ILO:n List of Occupational Diseases -määritelmän mukaiset tapaukset, omat työntekijät. 5) Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien, kuolemaan johtaneiden työtapaturmien, työperäisten sairauksien (ammattitautien) ja kuolemaan johtaneiden työperäisten sairauksien (ammattitautien) vuoksi menetettyjen työpäivien määrä, omat työntekijät. 6) Vapaaehtoisesti annetut tiedot. Raportointiperiaatteet terveys- ja turvallisuusmittareille Poikkeamien raportoinnissa Fortum noudattaa Yhdysvaltain työsuojeluhallinnon (OSHA) periaatteita ja ILO:n käytäntöjä työtapaturmien ja ammattitautien kirjaamisesta ja ilmoittamisesta. Seuraavia määritelmiä on käytetty terveys- ja turvallisuusmittareissa: • Kuolemantapaus on työtapaturma, joka johtaa kuolemaan työtapaturman seurauksena vuoden kuluessa tapaturmapäivästä. • Vakavat tapaturmat ovat onnettomuuksia, joista aiheutuu vakavia ja hengenvaarallisia vammoja, tai jotka voisivat johtaa kuolemaan tai pysyvään vammaan. • Tilastoitavat tapaturmat (TRI): Poissaoloon johtaneet tapaturmat (LTI), rajoitetun työpäivän tapaukset (RWC) ja lääkinnällistä hoitoa vaativat tapaukset (MTC) yhteensä. • Rajoitetun työpäivän tapaus (RWC) on työtapaturma, jonka seurauksena henkilö ei voi suorittaa tavanomaisia työtehtäviään tapaturmapäivää seuraavan työpäivän tai työvuoron aikana, mutta hänet voidaan ohjata muihin asianmukaisiin työtehtäviin. • Lääkinnällistä hoitoa vaativa tapaus (MTC) on työtapaturma, joka on vaatinut lääkärin tai muun lääkintähenkilöstön hoitotoimenpiteitä, mutta joka ei ole johtanut poissaoloon tavanomaisista työtehtävistä tapaturmapäivää tai -vuoroa lukuun ottamatta. • Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF) on tilastoitavien tapaturmien määrä (TRI) miljoonaa työtuntia kohden. • Poissaoloon johtanut tapaturma (LTI) on työtapaturma, joka johtaa siihen, että henkilö ei voi työskennellä minä tahansa tapaturman (ml. kuolemantapaukset) sattumispäivän jälkeisenä päivänä. "Mikä tahansa päivä" sisältää lepopäivät, viikonloppupäivät, lomapäivät ja yleiset vapaapäivät. • Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF) on poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä (LTI) miljoonaa työtuntia kohden. • Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on seurausta altistumisesta tietyn ajan kuluessa työtoiminnasta johtuville riskitekijöille. Ammattitaudit on listattu ILO:n List of Occupational Diseases -määritelmään. • Menetettyjen päivien määrä on tilastoitavan vamman tai sairauden seurauksena poissaolopäivien (kalenteripäivät) summa, joka ei sisällä päivää, jona tapaturma tai sairaus sattui. Laskenta pysähtyy 180 päivän kuluttua. Kuolemantapauksissa ja pysyvän vamman sattuessa lasketaan automaattisesti 180 päivää. Syrjintä-, häirintä- ja valitustapaukset Alla olevassa taulukossa esitetään raportointijaksolla vahvistetut syrjintätapaukset, mukaan lukien häirintä, sekä ilmoitettujen valitusten määrä ja niihin liittyvät mahdolliset sakot tai seuraamukset. Syrjintätapaukset sisältävät omaa työvoimaa koskevat vahvistetut tapaukset, jotka on ilmoitettu anonyymin SpeakUp -ilmoituskanavan kautta tai Fortumin vaatimustenmukaisuuden hallintajärjestelmään. Valitusten määrä sisältää kaikki ilmoituskanavan kautta tehdyt valitukset riippumatta siitä, mihin lopputulokseen tapausten selvitys on johtanut. Tieto raportoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2025. | ---|--- Lukumäärä tai ilmoitettu tieto| 2025 Syrjintätapausten lukumäärä, mukaan lukien häirintä| 0 Ilmoituskanavan kautta tehtyjen valitusten lukumäärä (oma työvoima, ei sisällä syrjintätapauksia)| 20 Tapausten ja valitusten seurauksena määrättyjen sakkojen, seuraamusten ja korvausten kokonaismäärä, EUR| 0 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 93 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista Fortumilla on useita eri tapoja olla vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa ja saada työntekijöiltä palautetta vaikutuksista. Henkilöstötoiminnolla on kokonaisvastuu oman työvoiman vuorovaikutukseen liittyvien tukiprosessien edistämisestä. Vuorovaikutusta johdetaan liiketoimintojen ja konsernitoimintojen johtoryhmissä henkilöstötoiminnon tuella. Fortum käyttää joustavaa reaaliaikaista Employee Voice -palautetyökalua työntekijöiden kuulemiseen heihin liittyvistä vaikutuksista ja mahdollisuuksista. Kysely tehdään konsernitasolla kaksi kertaa vuodessa. Siinä käsitellään muun muassa sitoutumista ja työntekijöiden tyytyväisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia, strategiaa, palkitsemista, monimuotoisuutta, tasavertaisuutta ja osallisuutta sekä muutosta ja uudistumista. Kyselyllä kootaan myös työntekijöiden käsityksiä syrjinnästä ja osallisuudesta taustasta riippumatta. Tavoitteena on arvioida sellaisten työntekijöiden kokemuksia, jotka voivat olla erityisen haavoittuvassa asemassa. Esihenkilöt ja työntekijät näkevät kyselyn anonyymit tulokset, ja tuloksista viestitään työntekijöille yrityksen ja tiimien tasolla. Työntekijöiden palautteen perusteella toteutettavista toimista sovitaan ja niiden toteutumista seurataan yhdessä tiimeissä. Jokainen esihenkilö on vastuussa toimenpiteiden ohjaamisesta omassa tiimissään. Tutkimuksen tuloksia ja toimien tehokkuutta seurataan tiimi-, toiminto- ja yritystasolla, ja niiden perusteella tunnistetaan tukitarpeita. Fortum on vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa myös eurooppalaisen yritysneuvoston kautta. Fortumilla ei ole kansainvälistä puitesopimusta, mutta eurooppalainen yritysneuvosto on Fortumin eurooppalaisten toimintojen yhteistyöelin, jossa henkilöstön ja johtoryhmän edustajat kohtaavat. Yritysneuvoston tavoitteena on kehittää konsernin johdon ja työntekijöiden edustajien välistä vuoropuhelua yritysstrategiasta ja eri toimintojen tilasta, tehostaa konsernin sisäistä tiedonvaihtoa, parantaa yrityksen toimintoja ja päätöksentekoa sekä lisätä ymmärrystä eri kulttuureista, työkäytännöistä sekä henkilöstön motivaation ja hyvinvoinnin merkityksestä. Eurooppalainen yritysneuvosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Turvallisuuteen liittyvistä asioista keskustellaan säännöllisesti työntekijöiden ja Fortumin toimipaikoissa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden kanssa. Fortumilla on myös työsuojelutoimikuntia tai vastaavia elimiä, jotka edustavat kaikkia henkilöstöryhmiä. Ne osallistavat työntekijöitä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja jatkavat turvallisuuskulttuurin kehittämistä. Ne käsittelevät säännöllisesti työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Osana turvallisuusjohtamisen ohjelmaa Fortum osallistaa työntekijöitä koulutusten, webinaarien ja työpajojen kautta kaikilla organisaatiotasoilla. Turvallisuudesta keskustellaan säännöllisesti urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä kanssa turvallisuuskävelyillä ja kokouksissa. Turvallisuuteen liittyvän vuorovaikutuksen johtamisesta vastaa turvallisuustoiminto. Lisäksi Fortumilla on useita muita tapoja olla vuorovaikutuksessa työntekijöidensä ja muiden sidosryhmiensä kanssa. Katso osio 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. 3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit Jos Fortumin toiminnassa havaitaan ihmisoikeusloukkauksia, aloitetaan tutkinta yhdessä asiaankuuluvan liiketoiminnan tai toiminnon kanssa, jotta voidaan ymmärtää tapauksen perimmäiset syyt ja estää vastaavien rikkomusten toistuminen. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään laajemman vaikutuksen estämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan vahinkojen korjaamiseksi. Fortumilla on sisäinen ja ulkoinen ilmoituskanava työoloihin tai ihmisoikeuksiin liittyvien väärinkäytösepäilyjen raportoimiseen. Työntekijöitä kannustetaan ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä esihenkilölleen tai ilmoituskanavan kautta. Ilmoitusten käsittelyprosessi ja ilmoittajien suojelu on kuvattu osiossa 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu. 3.3 Arvoketjun työntekijät 3.3.1 Johdanto aiheeseen arvoketjun työntekijät Arvoketjun työntekijöitä ovat tavarantoimittajien ja palveluntarjoajien työntekijät vähittäismyyntiin ostettua energiaa lukuun ottamatta sekä Fortumin toimipaikoissa työskentelevät arvoketjun työntekijät (urakoitsijoiden työntekijät). Fortumin toimitusketju on maailmanlaajuinen. Mahdolliset toimittajat arvioidaan kestävyysriskien ja hallintakäytäntöjen osalta. Kaikkien toimittajien odotetaan noudattavan toimittajien toimintaohjetta sekä sitoutuvan kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia. Urakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuus on Fortumille ensisijaisen tärkeää. 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut seuraavat olennaiset kielteiset vaikutukset arvoketjunsa alkupäässä. Lyhyen aikavälin mahdolliset vaikutukset liittyvät työoloihin toimittajien tuotantolaitoksissa, ihmisoikeuksiin sekä Fortumin toimipaikoissa työskentelevien urakoitsijoiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Fortum ei ole tunnistanut arvoketjun loppupään työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista ja arvoketjuvaikutusten ymmärtämisen perusteista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. | ---|--- IRO-viite | Kuvaus Mahdolliset kielteiset vaikutukset IRO S2.1 | Kohtuuttomat työajat, riittämättömät palkat, riittämättömät terveys- ja turvallisuuskäytännöt, sukupuolten epätasa-arvo ja rajoitettu oikeus työehtosopimusneuvotteluihin toimitusketjuissa rikkovat arvoketjun työntekijöiden oikeuksia työssä ja heikentävät heidän elämänlaatuaan, terveyttään ja hyvinvointiaan. Fortum voi olla kytköksissä näihin vaikutuksiin toimitusketjujensa kautta. Kielteisen vaikutuksen todennäköisyys vaihtelee tuotekategorian ja valmistusmaan mukaan. Mahdolliset vaikutukset koskevat eniten toimitusketjun työntekijöitä, jotka työskentelevät laitteiden, materiaalien ja kemikaalien valmistuksessa maailmanlaajuisesti ja erityisesti korkean riskin maissa. Puutteelliset työehdot voivat koskea myös Fortumin laitoksilla työskenteleviä alihankkijoiden työntekijöitä. Työehtosopimusten neuvotteluoikeuden rajoittaminen ja kohtuuttomat työajat ovat laajoja ja rakenteellisia ongelmia joissakin korkean riskin maissa. Fortumilla on rajallinen näkyvyys heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten toimitusketjun siirtotyöläisiin. IRO S2.2 | Pakkotyövoiman käyttö, työhön pakottaminen ja lapsityövoiman käyttö loukkaavat ihmisoikeuksia ja lapsen oikeuksia. Erityisesti aurinkovoimaloiden komponenttien valmistuksessa on havaittu mahdollinen pakkotyön riski. Lapsityövoiman käyttö on mahdollista toimitusketjuissa korkean riskin maissa. Fortum voi olla toimitusketjujensa kautta kytköksissä näihin riskeihin. IRO S2.3 | Turvallisuuspoikkeamilla on kielteinen vaikutus Fortumin toimipaikoissa työskentelevien urakoitsijoiden työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen. Olennaisten vaikutusten hallintaa kuvataan seuraavissa osioissa. Fortum pitää urakoitsijoiden työntekijöiden turvallisuutta yhtä tärkeänä kuin Fortumin omien työntekijöiden turvallisuutta. Siksi Fortumin toimipaikoissa työskentelevien | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 94 urakoitsijoiden työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden hallintaa käsitellään osiossa 3.2 Oma työvoima, kohdat 3.2.4 – 3.2.6. 3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet Keskeisiä toimintaperiaatteita arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi ovat eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja kestävyyspolitiikka. Toimintaperiaatteet koskevat Fortumin toimittajia ja niiden työntekijöitä sekä alihankkijoita. Fortumin ihmisoikeuksia ja asianmukaista huolellisuutta koskeva politiikkasitoumus sekä sen rikkomukset on kuvattu osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteet ovat saatavilla Fortumin verkkosivustolla. Toimittajien toimintaohjeessa linjataan toimittajille asetetut vaatimukset. Toimittajien toimintaohje perustuu YK:n Global Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen, ja on linjassa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden, sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden kanssa. Toimittajien toimintaohjeessa käsitellään ILO:n työelämän perusoikeuksia sekä kansainvälisesti julistettuja ihmisoikeuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi kansainvälisestä ihmisoikeusasiakirjasta. Toimittajien toimintaohjeessa käsitellään arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, kuten työaikaa, riittäviä palkkoja, terveyttä ja turvallisuutta, syrjimättömyyttä, yhdistymisvapautta ja työehtosopimusneuvotteluja. Se kieltää nimenomaisesti kaikenlaisen pakkotyön ja lapsityövoiman käytön. Toimittajien toimintaohjeessa ei käsitellä ihmiskauppaa nimenomaisesti. Toimintaperiaatteiden tueksi on annettu täydentäviä ohjeita, käsikirjoja ja koulutusta, kuten osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet on kuvattu. Toimittajien toimintaohjetta, hankintaprosessia ja auditointihavaintoja on kuvattu tarkemmin osiossa 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta. 3.3.4 Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | Mitta- yksikkö | Tavoite- vuosi | Tavoite- arvo | 2025 | 2024 | Muutos edellisvuodesta Toimittajien hyväksyntäaste 1)| % | Vuosittain | 85| 88| 81| 7 Tehostaa toimitusketjun asianmukaista huolellisuutta kehittämällä toimittajien arviointia ja toimitusketjun tietojen hallintaa| Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei | 2026 | N/A | Kyllä | Kyllä | N/A 1) Ostot hyväksytyiltä toimittajilta jaettuna kokonaisostoilla, hyväksymisprosessin piirissä olevien toimittajien osalta (ei sisällä esim. viranomaismaksuja, lahjoituksia, jäsenyyksiä eikä yliopistoyhteistyötä). Toimittajan hyväksyntä on järjestelmällinen prosessi, jolla arvioidaan toimittajien kestävyyskäytäntöjä ja valvotaan, että toimittajien valinnassa noudatetaan sisäisiä ja ulkoisia vähimmäisvaatimuksia sekä täytetään toimittajien toimintaohjeen tavoitteet. Toimittajan hyväksyntä kuvastaa toimittajan toimintaohjeen sisältöä ja siinä käsitellään olennaisia vaikutuksia. Hyväksymisprosessin tinkimätön toteuttaminen varmistaa mahdollisten riskitoimittajien tunnistamisen ja korkean riskin toimittajia koskevien lieventävien lisätoimien soveltamisen. Toimittajien hyväksyntä on pakollinen, kun sopimuksen arvo on vähintään 100 000 euroa, kohdistuen merkittävimpiin hankintoihin ja liikekumppaneihin. Vuona 2024 Fortum asetti tavoitteen vahvistaa toimitusketjunsa huolellisuusvelvoiteprosessia, jolla puututaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin vaikutuksiin ja vahvistetaan toimittajien toimintaohjeen täytäntöönpanoa. Laaja-alainen tavoite koostuu useista toimenpiteistä toimitusketjun huolellisuusprosessin parantamiseksi. Edistymistä seurataan vuosittaisen toimintasuunnitelman avulla, johon vuonna 2025 sisältyi kehittää kestävyyden hallintaa osana kategoriajohtamista sekä arvioida vaihtoehtoja toimitusketjun tietojen hallintaan. Toimenpiteitä ja tuloksia tavoitteisiin verrattuna on kuvattu tarkemmin alla. Tavoitteet on asetettu ottamalla huomioon sidosryhmien näkemykset kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. Arvoketjun työntekijöiden näkemykset koostetaan auditointi- sekä kansalaisjärjestöjen raporttien pohjalta. Esimerkiksi tavoitteisiin liittyvissä toimintasuunnitelmissa on tunnistettu ja käsitelty suoritukseen liittyviä parannustarpeita. 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta Arvoketjun työntekijöihin liittyvien vaikutusten hallinta ja perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien toteutuminen perustuu eri prosesseihin sisältyviin perusteellisiin riski- ja vaikutusarvioihin. Fortum arvioi muun muassa maakohtaisia ihmisoikeusriskejä ja kiinnittää erityistä huomiota toimittajien arviointiin ennen toimittajavalintaa. Fortum hallitsee toimitusketjujen olennaisia vaikutuksia hankintaprosessillaan, joka on kuvattu osiossa 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta. Fortum on tunnistanut useita toimia vähentääkseen arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Näillä alla olevassa taulukossa kuvatuilla toimilla Fortum voi edelleen tehostaa toimitusketjun kestävyyden hallintakäytäntöjään. Hankintatoiminto vastaa hankintoihin ja toimitusketjun kestävyyteen liittyvistä hallintaprosesseista kestävyystoiminnon tuella. --- Toimenpiteet Toimitusketjun arviointi- ja tiedonhallintajärjestelmien kehittäminen: Fortum kehittää toimitusketjun arviointi- ja tiedonhallintajärjestelmiä entisestään vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä antaa paremman näkyvyyden ja hallinnan toimittajakantaan, yhteistyöhön ja vuoropuheluun toimittajien kanssa sekä tukee kestävyyden jatkuvaa parantamista. Tavoite vahvistaa toimitusketjun huolellisuusvelvoiteprosessia etenee suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2025 Fortum kartoitti kehitystarpeita, laati tiekartan niiden toteuttamiseksi ja jatkoi tiedonhallintavaihtoehtojen arviointia. Nämä toimet jatkoivat vuonna 2024 tehtyjä toimia, joilla Fortum määritteli toimitusketjun tietoihin liittyvät kehitystarpeet ja kartoitti mahdollisia ratkaisuja tiedonhallintaan. Kestävyyskriteerien kehittäminen: Fortum kehittää myös kestävyyskriteereitä, jotta se voi ottaa huomioon eri hankintakategorioiden olennaiset kestävyysvaikutukset tai -riskit. Vuonna 2025 Fortum toteutti kestävyysriskien arvioinnin jokaiselle 20 hankintakategorialle, sekä kehitti työkaluja tukemaan kestävyysasioita osana kategoriajohtamista. Fortum analysoi myös tarkemmin mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan puuttua Fortumin toimitusketjuissa käytettävien keskeisten metallien ja mineraalien kestävyysriskeihin, ja laati vaiheistetun toteutussuunnitelman. Vuonna 2024, Fortum arvioi 14 metallin ja mineraalin kestävyysriskit sekä niiden merkityksen eri liiketoiminnoille. Metallien ja mineraalien toimitusketjussa on usein merkittäviä kestävyysriskejä. Fortum jatkaa hankintaprosessiensa kehitystä huomioidakseen nämä riskit paremmin. Toimittajien hyväksynnän toteuttaminen ja seuranta: Raportointikauden aikana toimittajien hyväksymisaste ylitti tavoitetason johdonmukaisen hyväksymisprosessin toimeenpanon ja erityisesti uudelleenarviointien ja suorituskykymittareiden seurannan ansiosta. Toimittajien hyväksymisastetta koskevan tavoitteen saavuttamiseksi Fortum jatkaa toimittajien hyväksymisprosessin toteuttamista ja seuraa sitä säännöllisesti keskeisten suorituskykymittareiden avulla. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 95 3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista Fortum käyttää arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ulkoisia lähteitä, kuten kansalaisjärjestöjen tutkimuksia tai tutkimusraportteja, auditointiraportteja ja sidosryhmäkyselyjä. Anonyymin ilmoituskanavan kautta tulleet ilmoitukset otetaan myös huomioon. Suora vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuu toimittaja-auditointien kautta. Kun arvoketjun työntekijöiden näkemyksiä pyritään ymmärtämään ulkoisten tutkimusten ja raporttien kautta, yhteydenpito tapahtuu heidän tilanteeseensa perehtyneiden luotettavien edustajien kanssa. Kestävyystoiminnolla on vastuu toimittajien auditoinneista ja muiden olennaista tietoa toimitusketjun työoloista antavien lähteiden tuntemuksesta. Fortum suorittaa kestävyysauditointeja toimittajien toimipaikoissa. Auditoinnissa otokseen valittuja työntekijöitä haastattelee riippumaton kolmannen osapuolen tarkastaja, ja heidän näkemyksensä kootaan Fortumille toimitettavaan auditointiraporttiin. Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten siirtotyöläisten, lähetettyjen työntekijöiden ja naispuolisten työntekijöiden työolot ovat osa auditoinnin toimenpiteitä. Auditointimenettelyä on kuvattu tarkemmin osiossa 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta. 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit Jos tuotteiden tai palvelujen toimitusketjuissa havaitaan ihmisoikeuksiin liittyviä rikkomuksia, asia tutkitaan yhdessä asianosaisen toimittajan kanssa. Korjaavista toimenpiteistä sovitaan yhteistyössä toimittajan kanssa, ja sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja tehokkuutta seurataan muun muassa auditoinneilla. Jos kestävyysauditoinnissa havaitaan, että vaatimuksia ei noudateta, toimittaja laatii korjaavien toimien suunnitelman, jonka toteutumista ja tehokkuutta seurataan tapauskohtaisesti. Fortumilla on sisäinen ja ulkoinen ilmoituskanava työoloihin tai ihmisoikeuksiin liittyvien väärinkäytösepäilyjen raportoimiseen. Nämä kanavat on kuvattu eettisessä toimintaohjeessa ja toimittajien toimintaohjeessa, ja ne ovat saatavilla Fortumin sisäisillä ja ulkoisilla verkkosivustoilla. Toimittajien odotetaan ilmoittavan toimittajien toimintaohjeen epäillyistä rikkomuksista Fortum-yhteyshenkilölleen paikallisen ilmoituskanavan tai SpeakUp-työkalun kautta. Fortumilla ei ole käytössä järjestelmää, jonka avulla se voisi seurata, onko kanava arvoketjun työntekijöiden käytettävissä ja luottavatko he siihen. Ilmoitusten käsittelyprosessi ja ilmoittajien suojelu on kuvattu osiossa 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu. 3.4 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt 3.4.1 Johdanto aiheeseen vaikutusten kohteena olevat yhteisöt Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä ovat yhteisöt, joiden jäsenet asuvat tai työskentelevät Fortumin toimipaikkojen ympäristössä Fortumin toimintamaissa, mukaan lukien toimipaikat, joissa Fortumilla on toimintaa yhteisyritysten tai osakkuusyhtiöiden kautta. Fortum pyrkii merkitykselliseen vuorovaikutukseen paikallisten sidosryhmien ja asukkaiden kanssa ymmärtääkseen heidän huolenaiheitaan ja voidakseen mahdollisuuksien mukaan ottaa vaikutukset huomioon. 3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut seuraavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset myönteiset ja kielteiset vaikutukset. Mahdollinen olennainen kielteinen vaikutus liittyy hankekehitykseen ja vähemmistöomistuksessa olevaan yhteisyritykseen (Fortumin arvoketjun toimija), joka omistaa tuulivoimapuistoja alkuperäiskansojen alueilla Ruotsissa ja Norjassa. Fortumilla ei ole määräysvaltaa yrityksen toimintaan. Myönteinen vaikutus koskee sekä Fortumin laitosten ympäristössä sijaitsevia yhteisöjä että laitosten lähialueiden asukkaita. Vaikutukset voivat kohdistua myös laajemman alueen asukkaisiin, esimerkiksi työmatka-alueilla tai eläinten laidunalueille. Keskipitkän aikavälin vaikutukset liittyvät sekä olemassa oleviin että kehitteillä oleviin toimipaikkoihin. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. | ---|--- IRO-viite | Kuvaus Tosiasiallinen myönteinen vaikutus IRO S3.1 | Fortumilla on myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia paikallisyhteisöihin toimipaikkojensa lähistöllä. Yhtiö työllistää ja tarjoaa epäsuoria työllistymismahdollisuuksia tuotteiden ja palveluiden hankinnan kautta. Lisäksi maanvuokrauksesta ja verotuotoista saadaan tuloja paikallisille yhteisöille. Sosioekonomiset vaikutukset voivat koskea laajempaa aluetta, esimerkiksi työmatka-aluetta. Mahdollinen kielteinen vaikutus IRO S3.2 | Fortumin toiminnalla arvoketjussa, kuten vähemmistöomistuksessa olevilla tuulivoimaloilla ja kehitettävillä uusilla laitoksilla, voi olla vaikutuksia perinteisiin maankäyttötapoihin, tavanomaisiin käytäntöihin sekä elinkeinoihin, esimerkiksi alkuperäiskansojen perinteisesti harjoittamaan poronhoitoon. Vaikutukset ovat kytköksissä Fortumin strategiaan teollisuuden ja yhteiskunnan hiilestä irtautumiseksi. 3.4.3 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat toimintaperiaatteet Keskeinen toimintaperiaate, jolla hallitaan vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, on kestävyyspolitiikka. Kestävyyspolitiikassa Fortum sitoutuu asianmukaiseen huolellisuuteen toiminnassaan ja pyrkii ehkäisemään, lieventämään ja korjaamaan tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, jotka liittyvät olennaisiin kestävyysaiheisiin, sekä avoimeen viestintään, aktiiviseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön paikallisyhteisöjen, sisältäen alkuperäiskansayhteisöt, kanssa. Fortumin tavoitteena on myös edetä kohti nettonollatavoitettaan oikeudenmukaisesti, pyrkien ymmärtämään paikallisyhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia ja ottamalla ne huomioon. Eettisessä toimintaohjeessa todetaan, että Fortumin toiminnalla voi olla suoria tai epäsuoria ihmisoikeusvaikutuksia muun muassa paikallisyhteisöihin. Siksi Fortum pyrkii toimimaan YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Fortumin ihmisoikeuksia ja asianmukaista huolellisuutta koskeva politiikkasitoumus sekä sen rikkomukset on kuvattu osiossa 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet. Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia Fortumin toimintoja, mukaan lukien toiminnot, joilla on olennaista vaikutusta vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. 3.4.4 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat tavoitteet Fortum pyrkii merkitykselliseen yhteistyöhön paikallisyhteisöjen kanssa, jotta voidaan varmistaa paikallisiin asukkaisiin kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen ja huomioiminen toiminnassa, ja jotta vaikutuksia voidaan mahdollisuuksien mukaan | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 96 lieventää. Fortum ei tällä hetkellä ole asettanut aikasidonnaisia tavoitteita liittyen vaikutusten kohteen oleviin yhteisöihin, koska sillä ei ole operatiivista kontrollia yhteisyritykseen, johon olennaiset kielteiset vaikutukset liittyvät. Tästä huolimatta Fortum mittaa toimenpiteiden ja sitoutumisen tehokkuutta seuraavissa luvuissa kuvatulla tavalla. 3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten lieventämiseksi ja myönteisten vaikutusten edistämiseksi Fortum tekee alla olevassa taulukossa kuvattuja toimenpiteitä. Asianmukaisia toimenpiteitä pyritään ymmärtämään vuorovaikutuksessa paikallisyhteisön kanssa. Fortum on osoittanut resursseja vaikutusten ja toimenpiteiden hallintaan laitosten toiminnasta, sidosryhmävuorovaikutuksesta ja uusien laitosten kehittämisestä vastaavissa toiminnoissa. Kestävän kehityksen yksikkö hallinnoi yrityksen yhteiskuntavastuuohjelmaa. Toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan suoralla palautteella paikallisilta sidosryhmiltä osana sidosryhmätoimintaa ja yhteisötapahtumia sekä palautelomakkeella paikallisille sidosryhmille. Saadut palautteet vaihtelevat yhteisölle koituviin hyötyihin liittyvästä positiivisesta palautteesta meluun ja maisemiin kohdistuviin muutoksiin liittyviin huoliin. --- Toimenpiteet Haitallisten vaikutusten lieventäminen hankekehityksen aikana: Fortum ryhtyy toimiin ehkäistäkseen ja lieventääkseen vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia uuden toimipaikan kehittämisen aikana. Uuden toimipaikan suunnittelun alkuvaiheessa Fortum käyttää seulontatyökalua selvittääkseen, sijaitseeko maa-alue poronhoitoalueella tai onko sillä, uskonnollista tai muuta erityistä merkitystä alkuperäiskansoille. Suunnitelmia mukautetaan tämän perusteella mahdollisuuksien mukaan. Viranomaisten lupaprosessin aikana asettamia vaatimuksia noudatetaan. Henkilöstön kouluttaminen: Vuonna 2025 Fortum järjesti Ruotsissa koulutuksen hankekehittäjille vahvistaakseen heidän osaamistaan ja ymmärrystään alkuperäiskansojen oikeuksista sekä merkityksellisestä vuoropuhelusta. Haitallisten vaikutusten lieventäminen laitoksen toiminnan aikana: Toimipaikan toiminta suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan siten, että se vaikuttaa mahdollisimman vähän paikallisiin asukkaisiin ja esimerkiksi poronhoitoon. Paikallisyhteisöjen tukeminen maanvuokrauksen ja verojen avulla: Maanvuokraus ja verot luovat tuloja paikallisille yhteisöille ja kunnille. Maata vuokrataan tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoon paikallisilta maanomistajilta. Vuokra-aikana on tyypillisesti voimalaitoksen täysi tekninen käyttöikä. Vuokra-aika voi olla pidempi, jos on odotettavissa, että käyttöikää pidennetään. Tämä tuo paikallisille asukkaille vakaata tuloa vuosiksi. Taloudellisten hyötyjen tukeminen urakoitsijaverkoston kautta: Fortumin laitokset tuovat työllistymismahdollisuuksia suoraan ja välillisesti laajan urakoitsijaverkoston kautta. Myönteisen sosioekonomisen vaikutuksen edistäminen yhteisön tukirahaston avulla: Myönteisten sosioekonomisten vaikutusten edistämiseksi useimmilla tuulivoimalaitoksilla on käytössä paikallisyhteisön tukirahastot. Rahastot pyrkivät jakamaan hyödyt paikallisyhteisöjen kanssa. Myönteisten vaikutusten tukeminen yritysvastuuohjelman kautta: Fortum tekee ohjelmassa yhteistyötä yhteisöjen ja järjestöjen kanssa maailmanlaajuisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Fortum seuraa yritysvastuuyhteistyön vaikutuksia vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2025 Fortum osallisti yli 3500 nuorta ja ohjaajaa paikallisista urheiluseuroista jokienpuhdistustapahtumiin Fortumin vesivoimalaitosten jokialueilla. Aloite antaa nuorille mahdollisuuden parantaa ympäristön tilaa ja kerätä samalla rahaa urheiluseuralleen. Fortum tukee myös muita aloitteita, jotka edistävät lasten hyvinvointia, luonnon suojelua sekä paikallisia urheilu- ja kulttuuritapahtumia. 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista Sidosryhmien kuuleminen on osa uuden toimipaikan kehittämisen virallista lupaprosessia. Fortum kerää järjestelmällisesti sidosryhmien näkemyksiä julkisten kokousten ja kirjallisen palautteen avulla. Palaute otetaan huomioon suunnittelussa. Virallisen kuulemisen lisäksi Fortum pyrkii aktiivisesti käymään suoraa vuoropuhelua asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten kuntien, asukkaiden, paikallisyhdistysten, alkuperäiskansojen yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuorovaikutuksen kautta Fortum pyrkii tarjoamaan läpinäkyvää ja oikea-aikaista tietoa sekä ymmärtämään paikallis­ yhteisöjen ja asukkaiden käsityksiä toiminnasta sekä heihin kohdistuvista tosiasiallisista tai mahdollisista vaikutuksista. Sidosryhmät voivat olla suoraan yhteydessä Fortumin edustajiin. Mahdollisissa alkuperäiskansoihin kohdistuvissa vaikutuksissa, Fortum pyrkii varmistamaan alkuperäiskansojen oikeuden vapaaseen, etukäteen annettuun ja tietoon perustuvaan suostumukseen kulttuurinsa, perinteidensä ja maankäytön osalta oikea-aikaisella ja suoralla vuorovaikutuksella yhteisön kanssa. Fortum pyrkii sopimaan lieventämistoimenpiteistä ja korvauksista suoraan paikallisen yhteisön kanssa. Vuorovaikutuksen toiminnallinen vastuu on kyseessä olevalla liiketoiminnalla. Muita sidosryhmäyhteistyön keinoja on kuvattu osiossa 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset. 3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen Yhteisyritystuulivoimapuistojen vaikutusten kohteena olevien alkuperäiskansojen yhteisöjen kanssa on sovittu mahdollisten kielteisten vaikutusten korvaamisesta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan paikallisilta asukkailta saadulla palautteella. Fortumilla on sisäinen ja ulkoinen ilmoituskanava väärinkäytösepäilyjen raportoimiseen ja huolenaiheiden esille tuomiseen. Kanava on paikallisyhteisöjen käytettävissä Fortumin verkkosivustolla. Fortumilla ei ole käytössä järjestelmää, jonka avulla se voisi seurata luottavatko yhteisöt kanavaan. Ilmoitusten käsittelyprosessi ja ilmoittajien suojelu on kuvattu osiossa 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu. 3.5 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 3.5.1 Johdanto kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan Tietosuoja on tunnistettu uutena olennaisena aiheena vuonna 2025. Fortum myy sähköä, lämmitystä ja jäähdytystä asiakkaille ja kotitalouksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Yhteensä Fortumilla on noin kaksi miljoonaa kuluttaja- asiakasta, joiden henkilötietoja käsitellään palveluiden tarjoamisen yhteydessä. Tietosuojaan liittyvät vaikutukset koskevat myös Fortumin henkilöstöä. Fortum käsittelee asiakkaiden ja työntekijöiden henkilötietoja tavalla, joka varmistaa tiedon turvallisuuden. Henkilötiedot ovat aina luottamuksellisia, ja pääsy niihin on rajattu vain Fortumin ja sen kumppaneiden valtuutetuille henkilöille. 3.5.2 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum on tunnistanut kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvän negatiivisen olennaisen vaikutuksen. Fortum pitää sekä työntekijöiden että asiakkaidensa yksityisyyttä ja tietosuojaa yhtä tärkeinä. Näiden vaikutusten hallintaa on siksi kuvattu yhdessä tässä osiossa (IRO S1.4 ja S4.1) Lisätietoja kaksoisolennaisuusarvioinnista kohdassa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 97 | ---|--- IRO-viittaus| Kuvaus Mahdollinen kielteinen vaikutus IRO S4.1| Henkilötietojen käsittelyllä voi olla kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden tai asiakkaiden yksityisyyteen ja tietosuojan toteutumiseen esimerkiksi, jos tietoja vuotaa tai niitä käytetään väärin sisäisesti, tai kolmansien osapuolten toimesta. Yksityisyyden ja tietosuojan loukkauksista voi seurata identiteettivarkauksia, taloudellisia menetyksiä ja epäoikeudenmukaisia johtopäätöksiä tietojen perusteella, tai stressiä. 3.5.3 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat toimintaperiaatteet Keskeisiä politiikkoja henkilöstön ja kuluttajien tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvien olennaisten vaikutusten hallitsemiseksi ovat eettinen toimintaohje, konsernin tietosuojapolitiikka sekä toimittajien toimintaohje. Eettinen toimintaohje linjaa Fortumin sitoumuksen kerätä ja käsitellä tietoja vastuullisesti, lainmukaisesti ja vain liiketoiminnallisesti perustelluissa tarkoituksissa. Toimittajien toimintaohjeissa edellytetään Fortumin toimittajien käsittelevän henkilötietoja ja muita tietoja asianmukaisesti. Fortumin hallituksen hyväksymän konsernin tietosuojapolitiikan mukaisesti Fortum noudattaa tietosuojaan ja yksityisyydensuojaan liittyvää lainsäädäntöä. Kaikki liiketoimintayksiköt, tukitoiminnot sekä Fortumin toimittajat ja Fortumille työskentelevät ulkopuoliset henkilöt noudattavat tietosuojapolitiikkaa. Politiikka kuvaa Fortumin tietosuojan hallintamallin ja edellyttää, että henkilötietoja käsitellään oikeudenmukaisesti, läpinäkyvästi ja turvallisesti, kunnioittaen rekisteröidyn tietosuojaan liittyviä oikeuksia, ja että tietosuoja on osa liiketoiminnan prosesseja. Politiikka on päivitetty viimeksi vuonna 2025 ja se on saatavilla Fortumin verkkosivuilla. Politiikkaa täydentävät ohjeet, käsikirjat ja koulutukset, jotka tukevat käytännön toimeenpanoa. Politiikat kattavat koko Fortumin toiminnan, mukaan lukien tietosuojaan liittyvät olennaiset vaikutukset. 3.5.4 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat tavoitteet Vuonna 2025 Fortum asetti uudet tavoitteet asiakkaiden ja oman työvoiman tietosuojan ja henkilötietojen suojan vahvistamiseksi. Tietosuojaan liittyvät tavoitteet sekä niiden toteutuminen on esitetty alla olevassa taulukossa. Tavoitteet koskevat olennaisia vaikutuksia ja heijastavat toimintaohjeen sekä konsernin tietosuojapolitiikan tavoitteita. | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | Mittayksikkö| Tavoitevuosi| Tavoitearvo| 2025 | 2024 | Muutos edellisvuodesta Asiakkaiden ja oman työvoiman tietosuojaan ja yksityisyydensuojaan liittyvien prosessien vahvistaminen | Etenee suunnitellusti, Kyllä/Ei| Vuosittain | N/A | Kyllä | N/A | N/A Tietosuojakoulutuksen suorittamisaste | %| N/A| 100| 98| 86| 12 Tavoite vahvistaa tietosuoja- ja yksityisyydensuojaprosesseja on laaja-alainen ja koostuu useista toimenpiteistä kattavan tietosuojan ja yksityisyyden suojan vahvistamiseksi koko organisaatiossa. Tavoitteen edistymistä mitataan vuosittaisen, tunnistettuihin kehityskohtiin vastaavan toimintasuunnitelman avulla. Vuonna 2025 suunnitelma sisälsi muun muassa raportoinnin kehittämisen johdolle, tietosuojaverkkokoulutuksen päivittämisen sekä uuden portaalin kehittämisen henkilötietoihin liittyvien tietopyyntöjen käsittelemiseksi. Portaali julkaistaan vuoden 2026 alussa. Tavoite eteni suunnitellusti, joidenkin toimenpiteiden jatkuessa seuraavalle vuodelle. Fortumin tavoitteena on myös kouluttaa kaikki työntekijät yksityisyydensuojaan liittyvistä vaatimuksista. Tietosuojakoulutuksen suoritusaste parani huomattavasti vuonna 2025. Koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille, mutta suoritus voi puuttua esimerkiksi juuri aloittaneilta työntekijöiltä tai pidempien poissaolojen vuoksi. Tällä hetkellä pakollinen verkkokoulutus suoritetaan kerran, mutta sen säännöllinen uusiminen on suunnitteilla. 3.5.5 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät toimenpiteet Alla olevassa taulukossa on kuvattu toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään mahdollisia kielteisiä vaikutuksia asiakkaille ja työntekijöille. --- Toimenpiteet Henkilöstön kouluttaminen: Fortum järjestää kaikille työntekijöille pakollisen tietosuoja- ja tietoturvakoulutuksen. Koulutus päivitettiin vuonna 2025 ja julkaistaan vuoden 2026 alussa. Lisäksi tietosuojakoordinaattoreille on oma koulutusohjelmansa ja kohdennettuja koulutuksia järjestetään säännöllisesti. Tietosuojavastuuhenkilöiden nimeäminen: Fortumin liiketoimintayksiköt ja tukitoiminnot nimeävät tietosuojaomistajat ja tietosuojakoordinaattorit varmistamaan, että tietosuojavaatimukset toteutetaan konsernin tietosuojatoiminnon ohjeiden mukaisesti. Tehtäviin kuuluu muun muassa tarvittavan dokumentaation ylläpito sekä konsernitason ohjeiden toimeenpanon tukeminen. Yksiköiden nimeämät henkilöt tarkastetaan vuosittain kattavuuden varmistamiseksi. Vuosittaiset suunnitelmat jatkuvalle kehitykselle: Jatkuvan kehittämisen tukemiseksi Fortum asettaa vuosittain tietosuojan kehityssuunnitelmat, jotka vastaavat tunnistettuihin riskeihin ja puutteisiin. Esimerkiksi vuonna 2025 Fortum lisäsi tietoisuutta tietosuojariskeistä liiketoimintayksiköiden ylimmässä johdossa ottamalla käyttöön säännöllisen, standardoidun raportoinnin, ja kehitti uuden digitaalisen portaalin henkilötietoihin liittyvien tietopyyntöjen käsittelemiseen. Alihankkijoiden tietosuojavaatimusten toteutuminen: Fortum varmistaa alihankkijoiden tietosuojavaatimusten toteutumisen tietojenkäsittelysopimuksilla, koulutuksilla ja ohjeistuksilla. Poikkeamien selvittäminen: Fortum selvittää tietosuojavaatimusten toteutumisessa esiintyvät poikkeamat ja varmistaa, että tunnistetut riskit ja ongelmat käsitellään tarkoituksenmukaisin toimenpitein. Fortum tekee yhteistyötä valvontaviranomaisten kanssa tarvittaessa ja kehittää tietosuojakäytäntöjään jatkuvasti sidosryhmien palautteen ja sisäisten havaintojen perusteella. Fortum pyrkii korjaamaan kaikki Fortumin henkilötietojen käsittelystä aiheutuneet haitat rekisteröidyille ennakoivasti. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 98 4 Liiketoiminnan harjoittaminen | ---|--- 4.1 Johdanto aiheeseen liiketoiminnan harjoittaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 98 4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet . . .| 98 4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet . . . . . . . . . . .| 99 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 99 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 99 4.1 Johdanto aiheeseen liiketoiminnan harjoittaminen Fortum edistää läpinäkyvää ja vaatimustenmukaista yrityskulttuuria arvojensa, eettisen toimintaohjeensa ja niiden toteuttamisen kautta muun muassa viestinnän ja koulutuksen keinoin. Tässä osiossa kuvataan käytäntöjä, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuden hallintaa , väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua ja toimittajasuhteiden hallintaa. 4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Fortum pitää eettistä liiketoimintatapaa ja yrityskulttuuria välttämättöminä liiketoiminnan menestykselle. Vaikka liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet eivät ylittäneet kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa määritettyä olennaisuusrajaa, seuraavaa kolmea vaikutusta pidetään olennaisina. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista on osiossa 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. | ---|--- IRO-viite | Kuvaus Mahdolliset myönteiset ja kielteiset vaikutukset IRO G1.1 | Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Tehokas vaatimustenmukaisuuden hallinta, eettinen liiketoimintatapa sekä korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen, jotka ovat eettisen yrityskulttuurin perusta. IRO G1.2 | Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Fortum kannustaa työntekijöitä ja muita sidosryhmiä tuomaan esiin huolenaiheensa ja ilmoittamaan mahdollisista väärinkäytöksistä tarpeen vaatiessa. Fortum pitää väärinkäytöksistä ilmoittajien suojelua ratkaisevan tärkeänä, jotta ilmoituskanaviin luotetaan. IRO G1.3 | Vaikutus on olennainen johdon päätöksellä. Toimittajasuhteiden hallinta, joka on keskeistä kestävyyden sekä vaatimustenmukaisuuteen liittyvien vaikutusten ja riskien tehokkaan hallinnan kannalta. Olennaisten aiheiden hallintaa kuvataan seuraavissa osioissa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 99 4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet Fortumin keskeiset liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja ohjeet on esitetty alla olevassa taulukossa. OT-merkityt politiikat ja ohjeet liittyvät Fortumin omiin toimintoihin. AK-merkityillä politiikoilla ja ohjeilla pyritään puuttumaan arvoketjua koskeviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, vaikka kaikki niistä eivät suoraan sido Fortumin arvoketjun toimijoita. | | | ---|---|---|--- Dokumentin nimi | Liiketoiminnan harjoittaminen| Suhteet toimittajiin | Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen Tärkeimmät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit | | | Eettinen toimintaohje (OT, AK)| • | • | • Toimintaohje palvelun- ja tavarantoimittajille (AK)| • | • | • Fortumin kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) (OT, AK)| • | • | • Ohje väärinkäytöksistä ilmoittamiseen (OT, AK)| • | | • Yritysetiikan ohjeet (OT, AK)| • | • | • Muut aiheeseen liittyvät toimintaperiaatteet, ohjeet ja manuaalit | | | Riskipolitiikka (OT, AK) | • | • | • Tiedonantopolitiikka (OT) | • | | Ohje vastapuoliriskien arviointiin (OT, AK) | • | • | • Kestävyysasioita koskeva hallintomalli (OT) | • | | Hankintoja koskeva ohje ja hallintomalli (OT, AK) | | • | Investointimanuaali (OT, AK) | • | • | • Ohje yhteiskuntavastuuohjelman hallinnoinnista (OT) | • | | • Edunvalvonnan eettiset ohjeet (OT) | • | | • Verotuksen periaatteet (OT) | • | | Laskentamanuaali (OT) | • | | Sisäpiiriohjeet (OT) | • | | Eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje, yritysetiikan ohjeet, kestävän kehityksen politiikka (kestävyyspolitiikka) ja ohje väärinkäytöksistä ilmoittamiseen ovat keskeisiä toimintaperiaatteita, joissa käsitellään ja ilmaistaan Fortumin sitoutuminen eettiseen liiketoimintaan, nollatoleranssiin korruption ja lahjonnan osalta, kansainvälisten pakotteiden noudattamiseen ja toimittajasuhteiden hallintaan. Eettisessä toimintaohjeessa ja SpeakUp-politiikassa määritetään prosessi väärinkäytösten ilmoittamiseksi ja ilmoittajien suojelemiseksi. Hallituksen hyväksymät toimintaperiaatteet koskevat kaikkia työntekijöitä, liiketoimintoja ja konsernitoimintoja kaikissa toimintamaissa sekä Fortumin liikekumppaneita. Fortumin sitoumus korruption ja lahjonnan vastaiseen toimintaan on yhdenmukainen korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen kanssa. Eettinen toimintaohje, toimittajien toimintaohje ja yritysetiikan ohjeet ovat saatavilla useilla kielillä kaikille työntekijöille ja urakoitsijoille. Eettinen toimintaohje ja toimittajien toimintaohje ovat julkisesti saatavilla Fortumin verkkosivustolla. Toimintaperiaatteita täydentävät toimeenpanoa koskevat ohjeet, mukaan lukien mekanismit, joilla tunnistetaan, raportoidaan ja tutkitaan huolenaiheita lainvastaisesta tai eettistä toimintaohjetta rikkovista toimintatavoista. Fortumilla on menettelyt, joilla tutkitaan ammattimaisesti liiketoimintatapojen poikkeamia, kuten korruptio- ja lahjontatapauksia. Kaikkien työntekijöiden odotetaan suorittavan liiketoimintatapoihin liittyvät pakolliset koulutukset osana perehdytystä ja aina tarvittaessa. Liiketoiminnan etiikkaa ja yrityskulttuuria edistetään myös viestinnän keinoin. 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu Fortumilla on ilmoituskanava väärinkäytösepäilyjen raportoimiseen. Anonyymi SpeakUp-kanava on saatavilla useilla kielillä kaikille työntekijöille ja ulkoisille sidosryhmille, myös arvoketjun työntekijöille ja vaikutusten kohteena oleville yhteisöille. Sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät saavat tietoa huolenaiheiden ilmoittamisesta sekä ilmoitettujen huolenaiheiden käsittely- ja tutkintaprosessista läpinäkyvästi luottamuksen rakentamiseksi kanavia kohtaan. Fortum lisää tietoisuutta kanavista sisäisellä viestinnällä ja pakollisella eettistä toimintaohjetta koskevalla koulutuksella ja kannustaa raportoimaan kaikki mahdolliset tapaukset, joissa vaatimuksia ei ole noudatettu. Fortum selvittää henkilöstön tietoisuutta ja luottamusta vaatimuksenmukaisuutta ja ilmoituskanavia kohtaan anonyymien kyselyjen avulla. Fortum käsittelee kaikki ilmoitukset äärimmäisen luottamuksellisesti ilmoittajan suojaa koskevan EU-direktiivin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Ilmoitusten vastaanottajat noudattavat henkilötietojen käsittelyä ja luottamuksellisuutta koskevia kirjallisia ohjeita. Konsernin Compliance-vastaava arvioi tapauksen ja nimittää tutkintaryhmän. Tapauksissa, jotka vaativat lisätutkintaa alkuarvioinnin jälkeen, Compliance & Ethics -toiminto laatii tutkintaraportin, joka sisältää havainnot, suositukset ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Jos huoli on perusteltu, ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotka ottavat huomioon tutkinnan tulokset. Fortum pyrkii vuoropuheluun ilmoittajan kanssa tapauksen ratkaisemiseksi, ja kanava tukee tätä vuoropuhelua. Ilmoittajan henkilöllisyyttä suojellaan aina. Fortum ei hyväksy minkäänlaisia kostotoimia väärinkäytöksistä tai mahdollisista väärinkäytöksistä ilmoittaneita vastaan. 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta Fortum on merkittävä tavaroiden ja palvelujen ostaja, mukaan lukien laitosten ja toimipaikkojen käyttöön ja ylläpitoon liittyvät tavarat ja palvelut, polttoaineet sekä tietotekniset ratkaisut ja asiantuntijapalvelut. Hankinnan tavoitteena on mahdollistaa liiketoiminnan vahva suorituskyky ja kestävät hankintaprosessit sekä varmistaa oikeiden materiaalien ja palvelujen saatavuus liiketoimintojen tarpeisiin ja vaatimuksiin. Fortum pyrkii avoimeen ja tehokkaaseen yhteistyöhön toimittajien kanssa, sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden hallintaan sekä eettisen liiketoiminnan varmistamiseen toimitusketjussa. Toimittajasuhteiden tehokas hallinta on keskeinen toimenpide arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten käsittelemiseksi. Katso osio 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Toimittajien yhdenvertainen kohtelu varmistetaan kiinnittämällä erityistä huomiota hankintahenkilöstön koulutukseen. Vuonna 2025 hankintahenkilöstön koulutuksia koskien toimitusketjun kestävyyden hallintaprosessia ja työkaluja jatkettiin. Prosessien tehokkuuden varmistamiseksi ja seuraamiseksi hankintatoimen työntekijöillä on vuosittaiset tavoitteet, jotka liittyvät toimittajien hallintakäytäntöihin, kuten kestävyysarviointeihin ja reiluun kilpailuun. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 100 4.5.1 Kestävyyden hallintaprosessit toimitusketjussa Fortumilla on käynnissä seuraavat prosessit ja toimenpiteet kestävyyden hallitsemiseksi toimitusketjussa: --- Toimenpiteet Hallinnon varmistaminen: Toimittajien toimintaohjeessa linjataan toimittajille ja liikekumppaneille asetetut vaatimukset. Toimittajien toimintaohje liitetään hankintasopimuksiin, joiden arvo on vähintään 100 000 euroa. Fortum pidättää oikeuden valvoa noudattavatko toimittajat toimintaohjetta. Valvontaa voidaan toteuttaa pyytämällä tietoja ja tekemällä auditointeja toimittajien toimipisteissä. Toimittajien, jotka eivät noudata toimittajien toimintaohjetta, odotetaan ryhtyvän korjaaviin toimenpiteisiin välittömästi. Fortum pidättää oikeuden irtisanoa suhteen toimittajaan, joka ei pysty osoittamaan noudattavansa toimittajien toimintaohjetta. Toimittajien ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintotapaa koskevien käytäntöjen arviointi: Toimittajan hyväksyntä on prosessi, jolla arvioidaan toimittajien kestävyyskäytäntöjä ja valvotaan, että toimittajien valinnassa noudatetaan sisäisiä ja ulkoisia vähimmäisvaatimuksia. Toimittajien hyväksyntä on pakollinen, kun sopimuksen arvo on vähintään 100 000 euroa. Hyväksyntäprosessissa selvitetään ja arvioidaan muun muassa toimittajan mahdollista toimintaa riskimaissa, sertifioituja johtamisjärjestelmiä ja urakoitsijoiden työturvallisuustasoa. Fortum kiinnittää erityistä huomiota myös käytäntöihin, jotka koskevat korruption torjuntaa, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia sekä ympäristöä (erityisesti koskien kasvihuonekaasupäästöjä, ympäristöasioiden hallintaa, ympäristölupia sekä -sertifikaatteja). Hyväksyntä on voimassa kolme vuotta. Toimittajien vaatimustenmukaisuusriskin hallinta: Fortum käyttää vastapuolen tuntemisen prosessia nykyisten ja mahdollisten toimittajien ja muiden vastapuolten vaatimustenmukaisuusriskien arviointiin, mukaan lukien oikeudelliset, maineeseen liittyvät, eettiset, kestävyys- ja turvallisuusriskit. Prosessi on pakollinen, kun sopimuksen arvo on vähintään 100 000 euroa. Auditointi, kun toimittajiin liittyy mahdollisia kestävyysriskejä: Toimittajien auditoinneilla Fortum arvioi täyttyvätkö toimintaohjeessa toimittajille esitetyt vaatimukset. Riskipohjaiset auditoinnit tehdään toimittajan toimipaikassa, ja ne sisältävät toimipaikan tarkastuksen, johdon ja työntekijöiden haastattelut sekä dokumenttien tarkastuksen. Fortum käyttää auditointien tekemiseen ulkopuolista palveluntarjoajaa etenkin riskimaissa. Matalan riskin maissa auditointeja voivat tehdä omat työntekijät, jotka ovat saaneet asiaankuuluvan koulutuksen. Vuonna 2025 Fortum teki 17 toimittaja-auditointia (2024: 23), joista viisi (2024: 8) suoritettiin ulkopuolisten tarkastajien toimesta Kiinassa ja loput toteutti Fortumin omat auditoijat EU-maissa. Auditointien määrän väheneminen edellisvuodesta johtui siitä, että yhä useammalla toimittajalla oli muita hyväksyttäviä kolmannen osapuolen sertifikaatteja tai auditointeja vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Korjaavien toimenpiteiden seuranta: Jos auditoinnissa havaitaan, että vaatimuksia ei ole noudatettu, toimittaja laatii suunnitelman korjaavista toimista ja Fortum seuraa niiden toteutumista. Vakavissa tapauksissa yhteistyötä voidaan jatkaa vain siinä tapauksessa, että korjaavat toimenpiteet toteutetaan ja vahvistetaan. Vuonna 2025 auditoinneissa havaittiin eniten poikkeamia ylityötunneissa ja työturvallisuudessa. Auditointihavainnot ilmoitettiin toimittajille ja pyydettiin tekemään suunnitelma niiden korjaamiseksi. Työntekijöiden järjestäytymisvapauteen, työehtosopimusten neuvotteluoikeuteen, lapsityövoimaan, pakkotyövoimaan tai syrjintään liittyviä vakavia poikkeamia ei havaittu. Polttoaineiden toimitusketjun seuranta: Normaalien toimitusketjun kestävyyttä koskevien prosessien lisäksi, Fortumilla on huolellisuusvelvoiteprosessi metsäbiomassan alkuperän ja kestävyyssertifiointien arvioimiseksi. Uraanin toimittajat auditoidaan kestävyyden osalta varmistaakseen asianmukaiset ympäristö-, sosiaaliset ja ihmisoikeuksien hallintakäytännöt tuotannossa. Vaikutusvallan lisääminen vertaisyhteistyöllä: Vahvistaakseen vaikutusvaltaansa toimitusketjun kestävyysriskien käsittelyssä Fortum on mukana Solar Stewardship -aloitteessa (SSI), jonka tavoitteena on parantaa aurinkovoimateollisuuden toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä. SSI koostuu varmennusprosessista, jolla todennetaan ympäristö-, sosiaalisten ja ihmisoikeuksien hallintakäytännöt aurinkovoiman toimitusketjuissa ja tuotantolaitoksissa. 4.5.2 Toimittajien toimintaohjeen rikkomusten käsittely Fortumilla on menettely toimittajien toimintaohjeen epäiltyjen rikkomusten käsittelyyn. Jos epäiltyjä toimittajien toimintaohjeen rikkomuksia havaitaan esimerkiksi seulontatyökalujen, SpeakUp-kanavan, tiedotusvälineiden tai muiden kanavien kautta, hankinnan, lakiasioiden ja kestävyystoiminnon sekä vastaavan liiketoiminnan edustajat arvioivat rikkomuksen vakavuutta, Fortumin sopimusasemaa sekä vaikutuksia Fortumin liiketoimintaan ja maineeseen. Toimittajalta pyydetään lisätietoja mahdollisesta rikkomuksesta, ja vastauksen perusteella sovitaan jatkotutkinnasta tai korjaavista toimista. Viimeisenä vaihtoehtona on toimittajasopimuksen irtisanominen. 4.6 Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen Kaikkien työntekijöiden, Fortumin toimielinten jäsenten, toimittajien ja urakoitsijoiden odotetaan noudattavan kaikkia asiaankuuluvia lakeja ja määräyksiä korruption ja lahjonnan estämiseksi. Compliance & Ethics -toiminnon tehtävänä on tutkia lahjonta- ja korruptiotapauksia ja vastata syytöksiin. Fortum tekee seuraavia toimia korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi. --- Toimenpiteet Vastapuoliin liittyvien vaatimustenmukaisuusriskien arviointi: Fortum on vastapuoliriskien arvioimiseksi ottanut käyttöön prosessin, jonka avulla se arvioi korruptio- ja lahjontariskejä, mainevaikutuksia, sosiaalisia ja ympäristöriskejä sekä muita vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, jotka koskevat yhteistyötä vastapuolten kanssa. Strategisten kumppanien arvioimiseksi on käytössä vastaava prosessi. Yrityksen vaatimustenmukaisuusriskien säännöllinen arviointi ja epäiltyjen väärinkäytösten tutkinta: Fortum arvioi vaatimustenmukaisuuteen liittyviä yritysriskejä, kuten korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisen todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Tutkintaprosessilla varmistetaan oikeudenmukainen ja puolueeton käsittely. Sisäiset toimintaperiaatteet edellyttävät, että tutkintakomiteoiden jäsenillä ei ole eturistiriitoja. Nämä komiteat ovat aina erillisiä asiaan liittyvästä johtoketjusta. Jokaisessa tutkinnassa Compliance-vastaava päättää lakiasianjohtajaa kuultuaan, onko väärinkäytöksestä tarpeen ilmoittaa poliisille tai muille viranomaisille, kun otetaan huomioon paikalliset lakisääteiset vaatimukset. Fortum tekee aktiivisesti yhteistyötä poliisiviranomaisten kanssa ja antaa pyydettäessä tukea. Työntekijöiden koulutus: Liiketoiminnan harjoittamista koskevaa koulutusta annetaan kaikille työntekijöille. Katso osio 4.6.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva koulutus. Jos organisaatioyksikössä havaitaan korruptioon viittaavaa käyttäytymistä, yksikön päätöksentekijöille järjestetään erityistä koulutusta tutkinnan päätyttyä. Päätöksentekijöitä ovat hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenet. Väärinkäytösten seuranta ja raportointi: Tarkastus- ja riskivaliokunta valvoo ja arvioi säännöllisesti epäiltyjä väärinkäytöksiä ja toimenpiteitä, jotka koskevat liiketoiminnan eettisyyteen liittyviä käytäntöjä ja vaatimustenmukaisuutta. 4.6.1 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat tavoitteet Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät Fortumin tavoitteet ja tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | Mittayksikkö | Tavoitevuosi | Tavoitearvo | 2025 | 2024 Ei lahjonta- tai korruptiotapauksia | Tapahtumien määrä | Vuosittain | 0| 0| 0 Vuosina 2025 tai 2024 ei ollut yhtään vahvistettua korruptio- tai lahjontatapausta. 4.6.2 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat mittarit Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset on esitetty alla olevassa taulukossa: | | ---|---|--- Lukumäärä tai kuten ilmoitettu | 2025 | 2024 Tuomiot korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta | 0| 0 Sakot korruption ja lahjonnan vastaisten lakien rikkomisesta, euroa | 0| 0 Vahvistettujen tapausten kokonaismäärä | 0| 0 Vahvistetut tapaukset, joissa omia työntekijöitä irtisanottiin tai rangaistiin korruption tai lahjonnan vuoksi | 0| 0 Liikekumppanien kanssa tehtyihin sopimuksiin liittyvät vahvistetut tapaukset, joissa sopimus irtisanottiin tai sitä ei uusittu korruptioon tai lahjontaan liittyvien rikkomusten vuoksi| 0| 0 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 101 4.6.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva koulutus Koulutus on keskeinen osa vaatimustenmukaisuuden hallintaa. Liiketoimintatapaan sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvää koulutusta annetaan osana pakollista eettisen toimintaohjeen koulutusta kaikille työntekijöille, myös Fortum-yhtiöiden hallinto-, johto- tai valvontaelimissä toimiville työntekijöille. Fortum on tunnistanut toiminnot, joilla on suurempi korruptio- ja lahjontariski roolin luonteen vuoksi. Fortum kehittää edelleen koulutusohjelmaansa, jotta yhtiö voi puuttua järjestelmällisesti kaikkiin riskitoimintoihin ja seurata koulutuksen suorittamista. Lisäksi asiaankuuluvat henkilöt saavat erityiskoulutusta tarpeen tai tunnistettujen riskien perusteella. Eettisen toimintaohjeen koulutuksen suoritusaste on esitetty alla olevassa taulukossa. Suoritusaste sisältää korkeamman riskin toimintojen työntekijät. Koulutus on pakollinen kaikille työntekijöille, mutta suoritus voi puuttua esimerkiksi juuri aloittaneilta työntekijöiltä tai pidempien poissaolojen vuoksi. | | ---|---|--- % | 2025 | 2024 Eettisen toimintaohjeen koulutuksen suorittamisaste | 98| 97 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 102 5 Sisältöindeksit | ---|--- 5.1 Olennaiset tiedonantovaatimukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 102 5.2 EU-lainsäädännön edellyttämät datapisteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 107 5.1 Olennaiset tiedonantovaatimukset Seuraavassa taulukossa on esitetty tämän kestävyysraportin laadintaa ohjanneet olennaiset tiedonantovaatimukset. Taulukkoa voidaan käyttää apuna kutakin tiedonantovaatimusta koskevien tietojen löytämiseen tästä kestävyysraportista. Vuonna 2025, S4 on tunnistettu olennaiseksi aiheeksi, ja se sisältyy alla olevaan taulukkoon. Fortum soveltaa heinäkuussa 2025 julkaistujen ESRS:n "Quick Fix"- muutosten mukaista siirtymähelpotusta ja raportoi tästä aiheesta vain rajalliset tiedot BR-2:n kohdan 17 mukaisesti. Päivitetyn kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella aihe E3 Vesi- ja merivarat ei enää ole olennainen. Tämän seurauksena kaikki E3:n raportointivaatimukset on jätetty pois. Lisäksi seuraavia olennaisia aiheita koskevia tiedonantovaatimuksia ei raportoida, koska niitä ei ole arvioitu olennaisiksi: E1-7, E2-6, E4-6, E5-4, E5-6, S1-8, S1-9, S1-11, S1-12, S1-13, S1-15, S1-16, G1-5 ja G1-6. Tiedonantovaatimusta ei katsota olennaiseksi, jos sen sisältämä tieto ei ole merkityksellistä sen asian kannalta, jota se pyrkii kuvaamaan tai selittämään, ja/tai jos se ei vastaa käyttäjien päätöksentekotarpeita. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessista ja tuloksista löytyy osiosta 1.4 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 103 | | | ---|---|---|--- Viite| Tiedonantovaatimus | Osio | Lisätiedot ESRS 2 | Yleiset tiedot | | BP-1 | Kestävyysraporttien yleiset laatimisperusteet| 1.2.1 Laatimisperusteet | 1.2.2 Raportoinnin laajuus | BP-2 | Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot | 1.2.2 Raportoinnin laajuus | 1.2.4 Aikahorisontit 1.2.5 Arvioiden, harkinnan ja ennakoivien tietojen käyttö 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit GOV-1 | Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | GOV-2 | Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat| 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju | 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli GOV-3 | Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | 1.1.4 Fortumin kestävyystavoitteet | 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä GOV-4 | Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusprosessista| 1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta | GOV-5 | Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta | 1.5.3 Kestävyysraportoinnin riskienhallinta ja sisäiset kontrollit | SBM-1| Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju | 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju | SBM-2 | Sidosryhmien edut ja näkemykset | 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset | SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa| 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet | Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen kuluttajiin ja loppukäyttäjiin on esitetty kappaleessa 3.5.2. Fortum soveltaa vaiheittain käyttöönoton mahdollistavaa poikkeusta (phase-in provision) ja raportoi S4-standardin osalta rajoitetusti tietoja BP-2:n kohdan 17 mukaisesti. 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.2.4 Resilienssianalyysi 2.3.2 Ympäristön pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.5.2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.5.2 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 4.2 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet IRO-1 | Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista| 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi | | | | | | | ---|---|---|--- Viite| Tiedonantovaatimus | Osio | Lisätiedot IRO-2 | Yrityksen kestävyysraporteissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset| 5.1 Olennaiset tiedonantovaatimukset | 5.2 EU-lainsäädännön edellyttämät datapisteet E1 | Ilmastonmuutos | | ESRS 2, GOV-3| Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin | 1.5.2 Kestävyyteen liittyvät tulostavoitteet kannustinjärjestelmissä | E1-1 | Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma| 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet | 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit 2.6.3 EU-taksonomian tunnusluvut 2.6.4 Siirtymätoiminnot (ydinvoima ja maakaasu) 2.6.5 Pääomamenosuunnitelma ESRS 2, SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa| 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet | 2.2.2 Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.2.4 Resilienssianalyysi ESRS 2, IRO-1 | Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi | E1-2 | Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet| 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet | 2.2.3 Ilmastonmuutosta koskevat toimintaperiaatteet E1-3 | Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit| 2.2.7 Ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet ja resurssit | E1-4 | Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet| 2.2.4 Resilienssianalyysi | 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit E1-5 | Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä| 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit | E1-6 | Kasvihuonekaasujen Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt| 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit | E1-8 | Sisäinen hiilen hinnoittelu | 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit | E1-9 | Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset| | Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025 E2 | Pilaantuminen | | ESRS 2, IRO-1 | Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista | 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 104 | | | ---|---|---|--- Viite| Tiedonantovaatimus | Osio | Lisätiedot E2-1 | Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet| 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet | 2.3.3 Ympäristön pilaantumista koskevat toimintaperiaatteet E2-2 | Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit| 2.3.5 Ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja resurssit| E2-3 | Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet | 2.3.4 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet | E2-4 | Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen| 2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit | Vain ilman pilaantumiseen liittyvät mittarit raportoidaan olennaisina E2-5 | Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet| 2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit | E4 | Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit E4-1 | Siirtymäsuunnitelma sekä luonnon moni­muotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa| 2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma | ESRS 2, SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa| 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet | 2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit ESRS 2, IRO-1 | Kuvaus luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista| 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi | 2.4.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit E4-2 | Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet| 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet | 2.4.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet E4-3 | Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit| 2.4.5 Luonnon monimuotoisuutta koskeva siirtymäsuunnitelma | 2.4.6 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit E4-4 | Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet| 2.4.4 Luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet | E4-5 | Luonnon monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit| 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit | E5 | Resurssien käyttö ja kiertotalous | | ESRS 2, IRO-1 | Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista| 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi | E5-1 | Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet| 2.1.2 Ympäristöasioita koskevat toimintaperiaatteet | 2.5.3 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimintaperiaatteet E5-2 | Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit| 2.5.5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimenpiteet ja resurssit| E5-3 | Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet| 2.5.4 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat tavoitteet | | | | | | | ---|---|---|--- Viite| Tiedonantovaatimus | Osio | Lisätiedot E5-5 | Resurssien ulosvirtaukset | 2.5.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit | Vain radioaktiiviseen jätteeseen liittyvät mittarit raportoidaan olennaisina S1 | Oma työvoima | | ESRS 2, SBM-2 | Sidosryhmien edut ja näkemykset | 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset | ESRS 2, SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa| 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju | 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet S1-1 | Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet| 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet| 3.2.3 Omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet 3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit 3.5.3 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat toimintaperiaatteet S1-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa| 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista | S1-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi | 3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit| 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu S1-4 | Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus| 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet| 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.2.6 Yhteydenpito oman työvoiman kanssa vaikutuksista 3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit 3.5.5 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät toimenpiteet S1-5 | Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan| 3.2.4 Omaa työvoimaa koskevat tavoitteet | 3.5.4 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat tavoitteet 3.5.5 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät toimenpiteet S1-6 | Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet| 3.2.1 Johdanto aiheeseen oma työvoima | S1-7 | Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet| | Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025 | | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 105 | | | ---|---|---|--- Viite| Tiedonantovaatimus | Osio | Lisätiedot S1-10 | Riittävä palkka | 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta | S1-14 | Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit | 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta | S1-17 | Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset| 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet| 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta S2 | Arvoketjun työntekijät | | ESRS 2, SBM-2 | Sidosryhmien edut ja näkemykset | 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset | ESRS 2, SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa| 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju | 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet S2-1 | Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet| 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet| 3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet 3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit S2-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa| 3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista | S2-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi| 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit| 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu S2-4 | Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus| 3.3.5 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta| 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta S2-5 | Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet| 3.3.4 Arvoketjun työntekijöitä koskevat tavoitteet | | | | | | | ---|---|---|--- Viite| Tiedonantovaatimus | Osio | Lisätiedot S3 | Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt | ESRS 2, SBM-2 | Sidosryhmien edut ja näkemykset | 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset | ESRS 2, SBM-3 | Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa| 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju | 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi 1.4.2 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.4.1 Johdanto aiheeseen vaikutusten kohteena olevat yhteisöt 3.4.2 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet S3-1 | Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet| 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet| 3.4.3 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat toimintaperiaatteet 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista | | 3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen| S3-2 | Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa| 1.3.2 Sidosryhmien edut ja näkemykset | 3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista S3-3 | Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi| 3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen| 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu S3-4 | Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus| 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet| 3.4.5 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta 3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen S3-5 | Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet| 3.4.4 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat tavoitteet | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 106 | | | ---|---|---|--- Viite| Tiedonantovaatimus | Osio | Lisätiedot S4| Kuluttajat ja loppukäyttäjät| | S4-1, S4-4, S4-5| | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet| Vain tietosuoja on raportoitu olennaisena. Fortum soveltaa vaiheittain käyttöön­oton mahdollistavaa poikkeusta (phase-in provision) ja raportoi S4-standardin osalta rajoitetusti tietoja BP-2:n kohdan 17 mukaisesti. 3.5.1 Johdanto kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan 3.5.2 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 3.5.3 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat toimintaperiaatteet 3.5.4 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat tavoitteet 3.5.5 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaan liittyvät toimenpiteet G1 | Liiketoiminnan harjoittaminen | | ESRS 2, GOV-1 | Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli | ESRS 2, IRO-1 | Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista| 1.4.1 Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi | G1-1 | Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri| 4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet| Eläinten hyvinvointia ei raportoida olennaisena aiheena 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu 4.6.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva koulutus G1-2 | Suhteet toimittajiin | 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta | Datapiste 15 raportoidaan olennaisena G1-3 | Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen| 4.6 Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen | G1-4 | Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen| 4.6.2 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat mittarit | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 107 5.2 EU-lainsäädännön edellyttämät datapisteet Seuraavassa taulukossa on esitetty muusta EU-lainsäädännöstä peräisin olevat datapisteet. Taulukosta näkee näitä datapisteitä koskevien tietojen sijainnin tässä kestävyysraportissa. | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- Tiedonanto-vaatimus| Tieto-piste| Tiedonantovaatimuksen nimi | Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR)| Viittaus pilariin 3 | Viittaus vertailuarvoasetukseen | Viittaus EU:n ilmastolakiin | Osio ESRS 2 GOV-1 | 21 (d) | Hallituksen sukupuolijakauma | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 | | Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II| | 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS 2 GOV-1 | 21 (e) | Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus | | | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | | 1.5.1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli ESRS 2 GOV-4 | 30 | Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta| Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 | | | | 1.5.4 Selvitys kestävyyttä koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ESRS 2 SBM-1 | 40 (d) i | Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot| Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | | 1.3.1 Liiketoimintamalli ja arvoketju 2.6 EU-taksonomia ESRS 2 SBM-1 | 40 (d) ii | Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 | | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | | Ei olennainen ESRS 2 SBM-1 | 40 (d) iii | Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 | | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818(7)12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II| | Ei olennainen ESRS 2 SBM-1 | 40 (d) iv | Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan | | | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II| | Ei olennainen ESRS E1-1 | 14 | Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä| | | | Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta| 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma ESRS E1-1 | 16 (g) | Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset | | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan| Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta| | 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma ESRS E1-4 | 34 | Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit| Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla | | 2.2.4 Resilienssianalyysi 2.2.6 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 2.2.5 Ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet ESRS E1-5 | 38 | Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5| | | | 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit ESRS E1-5 | 37 | Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 | | | | 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit ESRS E1-5 | 40-43 | Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla| Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 | | | | 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit ESRS E1-6 | 44 | Kasvihuonekaasujen Scope 1, Scope 2 ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt| Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan| Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta| | 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 108 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- Tiedonanto-vaatimus| Tieto-piste| Tiedonantovaatimuksen nimi | Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR)| Viittaus pilariin 3 | Viittaus vertailuarvoasetukseen | Viittaus EU:n ilmastolakiin | Osio ESRS E1-6 | 53-55 | Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit| Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta| | 2.2.8 Ilmastonmuutosta koskevat mittarit ESRS E1-7 | 56 | Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset | | | | Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta| Ei olennainen ESRS E1-9 | 66 | Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille | | | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II| | Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025 ESRS E1-9 | 66 (a); 66(c) | Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan; Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski| | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski| | | Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025 ESRS E1-9 | 67 (c) | Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain| | Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus| | | Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025 ESRS E1-9 | 69 | Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa | | | Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II | | Siirtymäsäännös, ei raportoida vuonna 2025 ESRS E2-4 | 28 | Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa| Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3| | | | 2.3.6 Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat mittarit (vain ilmansaasteet ovat olennaisia) ESRS E3-1 | 9 | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 | | | | Ei olennainen ESRS E3-1 | 13 | Kohdennetut toimintaperiaatteet | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 | | | | Ei olennainen ESRS E3-1 | 14 | Merien ja valtamerten kestävyys | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 | | | | Ei olennainen ESRS E3-4 | 28 (c) | Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 | | | | Ei olennainen ESRS E3-4 | 29 | Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 | | | | Ei olennainen ESRS 2- SBM 3-E4| 16 (a) i | | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 | | | | 2.4.7 Luonnon monimuotoisuutta koskevat mittarit ESRS 2- SBM 3-E4 | 16 (b) | | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 | | | | 2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS 2- SBM 3-E4| 16 (c) | | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 | | | | 2.4.2 Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS E4-2 | 24 (b) | Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet| Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 | | | | 2.4.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet ESRS E4-2 | 24 (c) | Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 | | | | 2.4.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet ESRS E4-2 | 24 (d) | Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 | | | | 2.4.3 Luonnon monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet ESRS E5-5 | 37 (d) | Kierrättämätön jäte | Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 | | | | Ei olennainen ESRS E5-5 | 39 | Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte | Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 | | | | 2.5.6 Resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat mittarit ESRS 2- SBM3-S1 | 14 (f) | Pakkotyötapausten riski | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 | | | | 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS 2- SBM3-S1| 14 (g) | Lapsityövoimatapausten riski | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 | | | | 3.2.2 Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 109 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- Tiedonanto-vaatimus| Tieto-piste| Tiedonantovaatimuksen nimi | Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR)| Viittaus pilariin 3 | Viittaus vertailuarvoasetukseen | Viittaus EU:n ilmastolakiin | Osio ESRS S1-1 | 20 | Ihmisoikeussitoumukset | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11| | | | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S1-1 | 21 | Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat huolellisuuskäytännöt| | | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S1-1 | 22 | Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 | | | | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S1-1 | 23 | Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 | | | | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S1-3 | 32 (c) | Epäkohtien tai valitusten valitusmekanismit | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 | | | | 3.2.7 Omaan työvoimaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit 4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu ESRS S1-14 | 88 (b) and (c)| Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 | | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | | 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta ESRS S1-14 | 88 (e) | Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä| Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 | | | | 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta ESRS S1-16 | 97 (a) | Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero | Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 | | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | | Ei olennainen ESRS S1-16 | 97 (b) | Toimitusjohtajan ja työsuhteisten työntekijöiden vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin suhde| Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 | | | | Ei olennainen ESRS S1-17 | 103 (a) | Syrjintätapaukset | Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 | | | | 3.2.5 Omaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet ja niiden tehokkuuden seuranta ESRS S1-17 | 104 (a) | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen| Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14 | | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta| | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS 2- SBM3-S2 | 11 (b) | Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa | Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 | | | | 3.3.2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ESRS S2-1 | 17 | Ihmisoikeussitoumukset | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11| | | | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet 3.3.6 Yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden kanssa vaikutuksista 3.3.7 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ja ilmoitusmekanismit ESRS S2-1 | 18 | Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 | | | | 3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet ESRS S2-1 | 19 | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen| Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 | | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta| | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta ESRS S2-1 | 19 | Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat huolellisuuskäytännöt| | | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | | 3.3.3 Arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta ESRS S2-4 | 36 | Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset| Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 | | | | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 4.5 Toimittajasuhteiden hallinta | | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 110 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- Tiedonanto-vaatimus| Tieto-piste| Tiedonantovaatimuksen nimi | Viittaus kestävän rahoituksen tiedonantoasetukseen (SFDR)| Viittaus pilariin 3 | Viittaus vertailuarvoasetukseen | Viittaus EU:n ilmastolakiin | Osio ESRS S3-1 | 16 | Ihmisoikeussitoumukset | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11| | | | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.4.3 Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskevat toimintaperiaatteet 3.4.6 Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa vaikutuksista 3.4.7 Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaaminen ESRS S3-1 | 17 | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen| Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 | | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta| | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S3-4 | 36 | Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 | | | | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S4-1 | 16 | Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11| | | | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet 3.5.3 Kuluttajien ja oman työvoiman tietosuojaa koskevat toimintaperiaatteet ESRS S4-1 | 17 | Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen| Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 | | Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta| | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS S4-4 | 35 | Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 | | | | 3.1.2 Sosiaalisia aiheita ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat toimintaperiaatteet ESRS G1-1 | 10 (b) | Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 | | | | 4.3 Liiketoiminnan harjoittamista ja yrityskulttuuria koskevat toimintaperiaatteet ESRS G1-1 | 10 (d) | Väärinkäytösten paljastajien suojelu | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 | | | | 4.4 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen ja ilmoittajien suojelu ESRS G1-4 | 24 (a) | Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 | | Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II | | 4.6.2 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat mittarit ESRS G1-4 | 24 (b) | Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit | Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 | | | | 4.6 Korruption ja lahjonnan ehkäisy ja havaitseminen | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 111 Tilinpäätös | ---|--- KONSERNITILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 112 Konsernin tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 112 Konsernin laaja tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 113 Konsernin tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 114 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 115 Konsernin rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 117 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 118 TUNNUSLUVUT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 200 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 211 Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 211 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 212 Rahoituslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 213 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 214 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 112 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Liikevaihto | 6 | 4 989| 5 800 Muut tuotot | | 24| 48 Materiaalit ja palvelut | 9 | -2 901| -3 295 Henkilöstökulut | 10 | -419| -485 Poistot | 6, 17, 18 | -315| -379 Muut kulut | 8 | -454| -511 Vertailukelpoinen liikevoitto | 6 | 924| 1 178 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 6, 7 | 15| 147 Liikevoitto | 6 | 939| 1 325 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 6, 19 | 56| 19 Korkokulut | | -157| -226 Korkotuotot | | 111| 234 Muut rahoituserät - netto | | -13| 47 Rahoituskulut - netto | 11 | -59| 55 Voitto ennen tuloveroja | | 936| 1 399 Tuloverot | 12 | -173| -239 Kauden voitto | | 763| 1 160 Jakautuminen: | | | Emoyhtiön omistajille | | 765| 1 164 Määräysvallattomille omistajille | | -2| -4 | | | ---|---|---|--- Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)| 13 | | Laimentamaton | | 0,85| 1,30 Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja. | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Vertailukelpoinen liikevoitto | | 924| 1 178 Arvonalentumiset ja peruutukset | | -25| -17 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät | | -4| 183 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset | | 47| -61 Muut | | -3| 43 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 6, 7 | 15| 147 Liikevoitto | | 939| 1 325 Katso Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 113 Konsernin laaja tuloslaskelma | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Kauden voitto | | 763| 1 160 | | | Muut laajan tuloksen erät | | | Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi: | | | Kassavirran suojaukset | | | Kauden käyvän arvon muutokset | | -115| 516 Siirrot tuloslaskelmaan | | -46| 66 Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin | | -3| -1 Laskennalliset verot | | 32| -116 Nettosijoitusten suojaus | | | Kauden käyvän arvon muutokset | | -7| 4 Laskennalliset verot | | 1| -1 Muuntoerot | 4.3 | 63| 13 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä | 19 | 1| 1 | | -73| 483 Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi: | | | Sijoitusten uudelleenarvostus | | 0| 1 Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä | 32 | 26| 15 Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä osakkuus- ja yhteisyrityksissä| | 2| 0 | | 28| 16 Muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen| | -45| 499 | | | Laaja tulos yhteensä | | 718| 1 659 | | | Laajan tuloksen jakautuminen:| | | Emoyhtiön omistajille | | 718| 1 663 Määräysvallattomille omistajille | | 0| -4 | | 718| 1 659 --- Muut laajan tuloksen erät ovat tuotto- ja kulueriä, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti, vaan ne kirjataan omaan pääomaan. Tällaisia ovat realisoitumattomat erät, kuten voitot ja tappiot kassavirtasuojauksissa käytettävien rahoitusinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon. Tulosvaikutus näistä eristä kirjataan, kun suojattu erä vaikuttaa tuloslaskelmaan. Laajan tuloksen eriin sisältyy myös muiden sijoitusten arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot, vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, osakkuusyhtiöiden laajan tuloksen erät sekä muuntoerot. Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen). Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääasiassa Ruotsin kruunun ja Norjan kruunun vaikutuksesta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 114 Konsernin tase | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 31.12.2025 | 31.12.2024 VARAT | | | Pitkäaikaiset varat | | | Aineettomat hyödykkeet | 17 | 558| 549 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät | 18 | 6 572| 6 070 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 19 | 1 335| 1 260 Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 29 | 1 153| 1 117 Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 21 | 274| 238 Laskennalliset verosaamiset | 28 | 812| 845 Johdannaisinstrumentit | 15, 16 | 145| 266 Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 22 | 565| 431 Pitkäaikaiset varat yhteensä | | 11 414| 10 777 | | | Lyhytaikaiset varat | | | Vaihto-omaisuus | 23 | 512| 420 Johdannaisinstrumentit | 15, 16 | 188| 379 Lyhytaikaiset korolliset saamiset | 22 | 359| 283 Vakuussaaminen | 27 | 179| 205 Myyntisaamiset ja muut saamiset | 24 | 889| 1 108 Likvidit varat | 25 | 2 903| 4 136 Lyhytaikaiset varat yhteensä | | 5 030| 6 530 | | | Varat yhteensä | | 16 444| 17 307 | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 31.12.2025 | 31.12.2024 OMA PÄÄOMA | | | Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | | | Osakepääoma | 26 | 3 046| 3 046 Ylikurssirahasto | | 73| 73 Kertyneet voittovarat | | 5 333| 5 770 Muut oman pääoman erät | | 87| 186 Yhteensä | | 8 539| 9 074 Määräysvallattomat omistajat | | 81| 79 Oma pääoma yhteensä | | 8 620| 9 154 | | | VIERAS PÄÄOMA | | | Pitkäaikainen vieras pääoma | | | Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma | 27 | 3 595| 4 336 Johdannaisinstrumentit | 15, 16 | 174| 221 Laskennalliset verovelat | 28 | 362| 386 Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 29 | 1 153| 1 117 Muu pitkäaikainen vieras pääoma | 30 | 252| 216 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | | 5 534| 6 276 | | | Lyhytaikainen vieras pääoma | | | Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma | 27 | 1 151| 492 Johdannaisinstrumentit | 15, 16 | 257| 333 Vakuusvelka | 27 | 55| 93 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 33 | 826| 959 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | | 2 289| 1 877 | | | Vieras pääoma yhteensä | | 7 824| 8 153 | | | Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | | 16 444| 17 307 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 115 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | | | Kertyneet voittovarat | Muut oman pääoman erät| | | milj. euroa | Liite | Osakepääoma| Ylikurssirahasto| Kertyneet voittovarat| Muuntoerot| Kassavirta-suojaukset | Muut laajantuloksen erät | Muut laajan tuloksen erät osakkuus- ja yhteisyrityksissä | Emoyhtiön omistajat| Määräys-vallattomat omistajat | Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2025 | | 3 046| 73| 6 780| -1 010| 127| 5| 53| 9 074| 79| 9 154 Kauden voitto | | | | 765| | | | | 765| -2| 763 Muuntoerot | | | | | 51| 6| 0| 3| 61| 2| 63 Muut laajan tuloksen erät | | | | | | -132| 21| 3| -108| 0| -108 Kauden laaja tulos yhteensä | | | | 765| 51| -126| 21| 6| 718| 0| 718 Osingonjako | 13 | | | -1 256| | | | | -1 256| 0| -1 256 Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa | | | | | | | | | 0| 2| 2 Muut| | | | 3| | | | | 3| 0| 3 Oma pääoma 31.12.2025 | | 3 046| 73| 6 292| -959| 2| 26| 59| 8 539| 81| 8 620 | | | | | | | | | | | Oma pääoma 1.1.2024 | | 3 046| 73| 6 618| -1 026| -337| -14| 79| 8 438| 60| 8 499 Kauden voitto| | | | 1 164| | | | | 1 164| -4| 1 160 Muuntoerot | | | | | 15| -1| 0| -2| 13| 0| 13 Muut laajan tuloksen erät | | | | | | 466| 19| 1| 486| 0| 486 Kauden laaja tulos yhteensä | | | | 1 164| 15| 465| 19| 0| 1 663| -4| 1 659 Osingonjako | 13 | | | -1 032| | | | | -1 032| 0| -1 032 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen | | | | | | | | | 0| -2| -2 Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa | | | | | | | | | 0| 25| 25 Muut 1)| | | | 30| | | | -25| 5| 0| 5 Oma pääoma 31.12.2024 | | 3 046| 73| 6 780| -1 010| 127| 5| 53| 9 074| 79| 9 154 1)Sisältää oikaisun liittyen osakaslainojen korkoja suojaavien korkojohdannaisten suojauslaskentaan Fortumin yhteisyritys Teollisuuden Voima Oyj:ssä (TVO). | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 116 Muuntoerot Ulkomaisten toimintojen tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Kurssieroa syntyy pääosin Ruotsin kruunun ja Norjan kruunun vaikutuksesta. Käytetyt valuuttakurssit on esitetty liitetiedossa 1 Olennaiset laadintaperiaatteet ja lisätietoa valuuttariskeistä on esitetty liitetiedossa 4.3 Korkoriski ja valuuttariski. Kassavirtasuojaukset Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä hyödykejohdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien hyödyke­ transaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen). Osingonjako Vuoden 2024 osingonjaosta, 1,40 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 256 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 1.4.2025. Osinko maksettiin 10.4.2025. Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2024. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Lisätietoja liitetiedossa 13 Osakekohtainen tulos ja osinko. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 117 Konsernin rahavirtalaskelma | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Liiketoiminnan rahavirta | | | Kauden voitto | | 763| 1 160 Oikaisuerät: | | | Tuloverot | | 173| 239 Rahoituskulut - netto | | 59| -55 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 19 | -56| -19 Poistot | 6 | 315| 379 Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate) | | 1 254| 1 704 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 6, 7 | -15| -147 Vertailukelpoinen käyttökate | | 1 240| 1 556 Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät | | -30| -2 Saadut korot | | 113| 236 Maksetut korot | | -173| -225 Saadut osingot | | 23| 14 Realisoituneet valuuttakurssierot ja muut rahoituserät 1)| | -113| -87 Maksetut tuloverot | | -147| -196 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | | 912| 1 297 Käyttöpääoman muutos | | -73| 95 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä | | 840| 1 392 | | | Investointien rahavirta | | | Investoinnit käyttöomaisuuteen | 17, 18 | -499| -472 Hankitut osakkeet | 3 | -88| -33 Käyttöomaisuuden myynnit | | 1| 3 Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset | 3 | -1| 764 Osakaslainat osakkuus- ja yhteisyrityksille | 22 | -101| -26 Vakuussaamisten muutos | | 26| 386 Muutos muissa korollisissa saamisissa | 22 | 48| -19 Investointien rahavirta yhteensä| | -614| 604 | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Rahavirta ennen rahoitusta | | 226| 1 995 | | | Rahoituksen rahavirta | | | Pitkäaikaisten lainojen nostot | 27 | 14| 5 Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 2)| 27 | -35| -944 Lyhytaikaisten lainojen muutos | 27 | -149| -37 Osingonjako emoyhtiön omistajille | 13 | -1 256| -1 032 Vakuusvelan muutos | | -38| -38 Muut rahoitustapahtumat | | 2| 2 Rahoituksen rahavirta yhteensä | | -1 461| -2 043 | | | Laskelman mukainen likvidien varojen muutos | | -1 235| -47 | | | Likvidit varat kauden alussa | 25 | 4 136| 4 183 Muuntoerot ja odotettavissa olevat luottotappiot likvideissä varoissa | | 2| — Likvidit varat kauden lopussa | 24 | 2 903| 4 136 1) Realisoituneet valuuttakurssierot ja muut rahoituserät sisältyivät aiemmin riville Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät. 2) Vuonna 2024 nostettiin 300 miljoonan euron vihreä laina vihreän rahoituksen viitekehyksen puitteissa ja lainalla jälleenrahoitettiin osittain 700 miljoonan euron pankkilaina. Lainat netotettiin ilman maksua. Lainasta maksettiin etuajassa takaisin 400 miljoonaa euroa, vaikuttaen kassavirtaan. Katso liitetieto 14 Rahavirtalaskelman lisätietoja. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 118 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | ---|--- Liitetiedot | 1–3 Laadintaperiaatteet| Nämä liitetiedot kuvaavat konsernitilinpäätöksen laadintaperusteet ja sisältävät tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, kuvauksen tilinpäätöksen laadinnassa sovelletuista kriittisistä tilinpäätösarvioista ja -harkinnasta sekä tietoa yrityshankinnoista ja -myynneistä. 4–5 Riskit| Riskiosion liitetiedot kuvaavat, miten Fortum hallitsee rahoitus- ja pääomariskejään. 6–14 Tuloslaskelma ja rahavirtalaskelma| Tähän osioon on koottu tuloslaskelmaa ja rahavirtalaskelmaa täydentävät liitetiedot. 15–34 Tase| Tähän osioon on koottu tasetta täydentävät liitetiedot. 35–37 Taseen ulkopuoliset järjestelyt| Näistä liitetiedoista löydät tietoa taseen ulkopuolisista järjestelyistä. 38–40 Konsernirakenne ja lähipiiritiedot| Tähän osioon on koottu tiedot lähipiiritapahtumista, tilikauden jälkeisistä tapahtumista sekä konserniyrityksistä. 1 Olennaiset laadintaperiaatteet 1.1 Liiketoiminnan kuvaus Fortum Oyj (jäljempänä ”Yhtiö”) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo, Suomi. Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki -pörssissä. Fortum on pohjoismainen energiayhtiö. Tuotamme ja toimitamme asiakkaillemme ja pohjoismaiselle energiajärjestelmälle energiaa luotettavasti sekä autamme teollisuutta vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja kasvamaan. Ydintoimintamme koostuu tehokkaasta ja ensiluokkaisesta vähähiilisestä sähköntuotannosta, asiakasliiketoiminnoista sekä kaukolämmöstä ja -kylmästä. Jo 99 prosenttia Fortumin sähköntuotannosta perustuu uusiutuviin energianlähteisiin ja ydinvoimaan, ja ominaispäästömme ovat Euroopan alhaisimpia. Kunnianhimoiset ja tieteeseen perustuvat, SBTi:n hyväksymät päästövähennystavoitteemme ohjaavat meitä, kun kuljemme kohti nettonollapäästöjä vuoteen 2040 mennessä. Tarjoamme noin 4 500 työntekijällemme turvallisen ja inspiroivan työympäristön. Fortum Oyj:n hallitus on hyväksynyt tämän tilinpäätöksen 2.2.2026. Tämä virallinen ja hyväksytty suomenkielinen tilinpäätös on myös julkaistu European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisesti. Tilintarkastaja, Deloitte Oy, on antanut ISAE 3000 -standardin mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Fortumin ESEF-tilinpäätöksestä. ESEF-tilinpäätös on saatavilla Fortumin sivuilla [https://www.fortum.fi/tietoa-meista/](hhttps://www.fortum.fi/tietoa-meista/sijoittajille/raportit-ja-esitykset) [sijoittajille/raportit-ja-esitykset](hhttps://www.fortum.fi/tietoa-meista/sijoittajille/raportit-ja-esitykset). 1.2 Laadintaperusta Fortum-konsernin konsernitilinpäätös tilikaudelle 1.1.–31.12.2025 on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS® Accounting Standards) mukaisesti. Termi IFRS -tilinpäätösstandardi viittaa Kansainvälisen tilinpäätösstandardilautakunnan (International Accounting Standards Board, IASB) julkaisemiin kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS® Accounting Standards) sekä tulkintakomiteoiden (IASB’s Standards Interpretation Committee, SIC® ja IFRS Interpretations Committee, IFRIC®) antamiin tulkintoihin IFRS- tilinpäätösstandardeista. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös täydentävien Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja (mukaan lukien johdannaisinstrumentit). Konsernitilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja. Kaikki luvut esitetään miljoonina euroina (milj. euroa), ellei toisin ilmoiteta. 1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen, tytäryritykset, osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksistä. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 119 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Fortum muodostettiin vuonna 1998 käyttämällä yhdistelmä- eli pooling-menetelmää Fortum Power and Heat Oy:n sekä Fortum Oil and Gas Oy:n yhdistelemiseksi konsernitilinpäätökseen (näistä jälkimmäinen jakautui Fortum Oil Oy:ksi ja Fortum Heat and Gas Oy:ksi 1.5.2004). Vuonna 2005 Fortum Oil Oy (nykyinen Neste Oyj) eriytettiin Fortumista jakamalla 85 prosenttia yhtiön osakkeista Fortumin osakkeenomistajille ja myymällä loput 15 prosenttia osakkeista. Pooling- menetelmän käyttö tarkoittaa sitä, että Fortum Power and Heat Oy:n ja Fortum Heat and Gas Oy:n hankintamenot on eliminoitu näiden yhtiöiden omaa pääomaa vastaan. Tästä syntyvä eliminointiero on kirjattu oman pääoman vähennykseksi. 1.3.1 Tytäryritykset Tytäryrityksiä ovat ne yhtiöt, joissa Fortum Oyj:llä on määräysvalta. Fortum tulkitsee omaavansa määräysvallan, jos se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy lisäksi käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. Katso liitetieto 3 Yrityshankinnat ja -myynnit. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyneet realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma osoita, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. Fortum Oyj:n tytäryritykset on esitetty liitetiedossa 40 Konserniyritykset segmenteittäin. Konsernin omistusosuus (%) tytäryritysten kautta omistetuille yrityksille perustuu konsernin suoraan omistusosuuteen tytäryrityksessä kerrottuna tytäryrityksen epäsuoralla omistuksella tytäryrityksessä, osakkuusyhtiössä tai yhteisyrityksessä. 1.3.2 Osakkuusyritykset Osakkuusyrityksiä ovat yhteisöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta liittyy yleensä 20–50 prosentin omistusosuuteen äänivallasta. Konsernin sijoitukset osakkuusyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. 1.3.3 Yhteisyritykset Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa määräysvalta on jaettu. Konsernin sijoitukset yhteisyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen ESMAn vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku. Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), kuten Vertailukelpoinen liikevoitto, Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ja Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto taloudellisessa (RONA) tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon, vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA) eivätkä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuottoon (RONA) ja ne esitetään erikseen Fortumin konsernin tuloslaskelmalla, jotta liiketoiminnan tuloksen vertailu esitettävän kauden ja aiempien kausien välillä helpottuisi. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät kirjanpitovaikutuksia IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisista arvostuksista, jotka eivät johdu liiketoiminnan tuloksesta. Tällaisiin eriin kuuluvat käyvän arvon muutokset johtuen suojauslaskennan ulkopuolelle jäävistä, tulevia kassavirtoja suojaavista rahoitusinstrumenteista sekä käyvän arvon muutokset fyysisistä sopimuksista, joita käsitellään johdannaisina IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti. Lisäksi liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta kertaluonteisia eriä myyntivoitoista ja muista samankaltaisista eristä. Tällaisia kertaluonteisia eriä ovat esimerkiksi yrityshankintojen transaktiokulut, yrityshankinnan kirjapidolliset vaikutukset, merkittävät arvonalentumiset ja niiden peruutukset sekä muut ei-operatiiviset erät kuten uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut. Tämän vuoksi edellä kuvatut erät on käsitelty vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisesti tytäryhtiöosakkeiden hankintojen transaktiokulut sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan. Nämä kulut esitetään Myyntivoitot ja muut -erässä Vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Katso liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Tunnuslukujen määritelmät on esitetty Tunnuslukujen laskentakaavat -osioissa. Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde on Fortumin pitkän aikavälin taloudelliseen tavoitteen, pääomarakenteen, määritelmä. Katso liitetieto 5 Pääomariskien hallinta. 1.5 Ulkomaanrahan määräiset erät ja niiden muuntaminen 1.5.1 Toimintavaluutta ja esittämisvaluutta Jokaisen konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan käyttäen sen taloudellisen ympäristön valuuttaa, jossa yritys pääasiallisesti toimii (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. 1.5.2 Liiketapahtumat ja tase-erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Rahoituseriin liittyvät kurssierot kirjataan nettomääräisinä konsernin tuloslaskelmaan, paitsi jos suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttyvät, jolloin kassavirran suojausten kurssivoitot ja -tappiot kirjataan omaan pääomaan. Kurssierot, jotka aiheutuvat rahoitusvaroista, joiden käyvän arvon muutokset kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta, kirjataan muihin oman pääoman eriin. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 120 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 1.5.3 Konserniyritykset Niiden tytäryhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja kassavirrat muunnetaan euromääräisiksi käyttämällä vuoden keskimääräistä valuuttakurssia. Tytäryhtiöiden taseet muunnetaan euroiksi käyttämällä tilikauden päätöspäivän kurssia. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten ja tällaisten sijoitusten suojauksiksi määritettyjen valuuttainstrumenttien muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryritys myydään, nämä kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisen yrityksen hankinnasta johtuvaa liikearvoa ja hankinnan yhteydessä tehtäviä käypien arvojen oikaisuja käsitellään ulkomaisen yrityksen varoina ja velkoina ja ne muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tilinpäätöspäivän kurssi on Euroopan keskuspankin kyseisen päivän päätöskurssi. Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien keskiarvona. Konsernitilipäätöksessä käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit | | | | ---|---|---|---|--- | Tilikauden keskikurssi | Tilinpäätöspäivän kurssi | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Norja (NOK) | 11,7173| 11,6290| 11,8430| 11,7950 Puola (PLN) | 4,2397| 4,3058| 4,2210| 4,2750 Ruotsi (SEK) | 11,0663| 11,4325| 10,8215| 11,4590 1.5.4 Osakkuusyritykset ja osuudet yhteisyrityksissä Niiden osakkuus- ja yhteisyritysten, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tilinpäätökset muunnetaan konsernin esittämisvaluutan määräisiksi käyttäen samoja periaatteita kuin tytäryhtiöissä. 1.6 Tilinpäätöksen muut olennaiset laadintaperiaatteet Fortum esittää tilinpäätöksen muut olennaiset laadintaperiaatteet liitetietojen yhteydessä. Viereisessä taulukossa on listattu konsernin olennaiset laadintaperiaatteet, tieto missä tilinpäätöksen liitteessä ne on esitetty sekä viittaus asianomaiseen IFRS-tilinpäätösstandardiin. | | | | ---|---|---|---|--- Laadintaperiaate | Liite | IFRS-tilinpäätösstandardi Tytäryhtiöt | 3 Yrityshankinnat ja -myynnit| IFRS 3, IFRS 10 Rahoitusvarat | 4 Rahoitusriskien hallinta15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon| IAS 32, IFRS 7, IFRS 9, IFRS 13 Segmenttiraportointi | 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit| IFRS 8, IFRS 15 Myyntituottojen määrittäminen | 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit24 Myyntisaamiset ja muut saamiset| IFRS 15 Osakeperusteinen palkitseminen | 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot| IFRS 2 Osakekohtainen tulos | 13 Osakekohtainen tulos ja osinko| IAS 33 Muut osakkeet ja osuudet | 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain21 Muut pitkäaikaiset sijoitukset| IAS 32, IAS 36, IFRS 9 Arvojen määrittämishierarkia | 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon| IFRS 13 Aineettomat hyödykkeet | 17 Aineettomat hyödykkeet| IAS 38 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät| IAS 16 Yhteisjärjestelyt | 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin| IFRS 11, IAS 28, IFRS 12 Osakkuusyritykset | 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin| IAS 28, IFRS 12 Arvonalentumistestaus | 20 Arvonalentumistestaus| IAS 36 Vaihto-omaisuus | 23 Vaihto-omaisuus| IAS 2 Myyntisaamiset | 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset| IFRS 9 Likvidit varat | 25 Likvidit varat| IAS 7 Lainat | 27 Korolliset velat| IFRS 9 Tuloverot | 28 Tuloverosaamiset ja -velat| IAS 12 Ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyvät varat ja velat| 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat| IFRIC 5 Varaukset | 31 Muut varaukset| IAS 37 Eläkevelvoitteet | 32 Eläkevelvoitteet| IAS 19 Vuokrasopimukset | 34 Vuokrasopimukset| IFRS 16 Ehdolliset velat | 36 Pantatut varat ja vastuut| IAS 37 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 121 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 1.7 Uudet standardit, muutokset ja tulkinnat 1.1.2025 käyttöön otetuilla uusilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei ollut merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. IFRS 18 -tilinpäätösstandardi 'Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot' korvaa IAS 1 -standardin 'Tilinpäätöksen esittäminen'. IFRS 18 muuttaa tilinpäätöksen esitystapaa ja liitetietoja, mutta ei erien kirjaus- ja arvostusperiaatteita. Voimaantulopäivä on 1.1.2027, edellyttäen EU:n hyväksynnän. Fortum ottaa IFRS 18 -standardin käyttöön sen voimaantulopäivästä lähtien. Fortum seuraa kehittyvää ohjeistusta ja jatkaa uuden standardin vaikutusten analysointia. Standardin odotetaan vaikuttavan pääasiassa konsernin tuloslaskelman ja konsernin rahavirtalaskelman esitystapaan. Konsernin tuloslaskelman rakenne sisältää erilliset ryhmät liiketoiminnan, investointien, rahoituksen, tuloverojen ja lopetettujen toimintojen erille. Vaikka IFRS 18:n käyttöönotolla ei ole vaikutusta nettotulokseen, tuottojen ja kulujen uudelleenjärjestely konsernin tuloslaskelmalla saattaa vaikuttaa liikevoittoon. Uudet välisummat esitetään erikseen investointi- ja rahoituserille, ja jotkin tällä hetkellä Rahoituskulut – netto -erässä esitettävät erät saatetaan joutua luokittelemaan uudelleen liiketoiminnan ryhmään. Konsernin rahavirtalaskelman esitystapa muuttuu siten, että tällä hetkellä liiketoiminnan rahavirroissa esitetyt maksetut/saadut korot ja osingot sisällytetään rahoituksen/investointien rahavirtoihin. Uusi standardi edellyttää myös, että konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään ’johdon määrittelemät tunnusluvut’ - samaan tapaan kuin Fortum jo esittää vaihtoehtoisia tunnuslukuja. Muilla 1.1.2026 tai myöhemmin käyttöön otettavilla tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistuilla uusilla standardeilla, standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta Fortumin tilinpäätökseen. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 122 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti edellyttää, että yhtiön johto tekee tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitavien varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen konsernitilinpäätöksen laatimishetkellä sekä tuottojen ja kulujen määriin raportoitavalla kaudella. Johto käyttää lisäksi harkintaa IFRS-tilinpäätösstandardien ja konsernin laadintaperiaatteita soveltaessaan. Arvioita ja harkintoja tarkastellaan jatkuvasti ja ne perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin tekijöihin, mukaan lukien odotuksiin tulevaisuuden tapahtumista, joiden uskotaan olevan perusteltuja. Ne voivat perustua esimerkiksi energiapolitiikan ja sääntely-ympäristön analyyseihin. Nämä tekijät voivat vaikuttaa varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin, tuottojen määrään ja kirjaamisajankohtaan sekä kassavirtoihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty ne osa-alueet, jotka ovat tavanomaista monimutkaisempia tai joiden osalta on käytetty tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät oletukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä. Taulukosta käy selville, mistä liitetiedosta löytyy enemmän tietoa edellä mainituista oletuksista ja arvioista. | ---|--- Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat | Liite Tiettyjen rahoitusinstrumenttien arvon määrittämiseen liittyvät arviot ja oletukset| 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon Tytäryhtiöiden määräysvallan menettämiseen liittyvä harkinta| 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat3 Yrityshankinnat ja -myynnit Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden käypien arvojen ja poistoaikojen määrittämiseen liittyvät arviot ja oletukset | 17 Aineettomat hyödykkeet18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden sekä osakkuusyritysten ja yhteisyritysten arvonalentumistestaukseen liittyvä harkinta, arviot ja oletukset| 17 Aineettomat hyödykkeet18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin20 Arvonalentumistestaus Harkinta, jota on käytetty arvioitaessa Fortumin omistuksien luonnetta, yhteisjärjestelyjen luokittelua sekä yhteisjärjestelyistä aiheutuvia sitoumuksia| 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin Laskennallisten verosaamisten kirjaamisessa ja arvostamisessa käytetyt arviot ja oletukset| 28 Tuloverosaamiset ja -velat Ydinvoimatuotantoon liittyvien varausten määrittämisessä tehtävät arviot ja oletukset pitkän aikavälin kassavirtaennusteista| 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat 2.1 Makrotaloudellinen ympäristö Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä toiminnan pääpainon ollessa Pohjoismaissa, ja on siten alttiina poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen markkinoilla, joilla Fortum toimii. Lyhyellä aikavälillä toimintaympäristöön vaikuttavat voimakkaat geopoliittiset jännitteet, kuten Yhdysvaltojen kauppapolitiikka, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja epävakautta yleisiin talousnäkymiin ja voivat vaikuttaa kansainvälisiin tuotantoketjuihin ja hyödykemarkkinoihin. Maailmanlaajuinen tilanne on kärjistynyt entisestään konfliktien lisääntyessä ja geopoliittisen epävarmuuden kasvaessa. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus on myös voimistanut nationalistisen politiikan ja protektionismin suuntausta, mikä voi johtaa uusiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin, mikä puolestaan voi vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palveluiden kysyntään, tuotantokykyyn, omaisuusarvoihin ja rahoituksen saatavuuteen. Useat alueelliset kiistat ovat pahentuneet, mikä on lisännyt epävakautta ja epävarmuutta energian tuotantoalueilla. Tämä herättää huolta energiavarmuudesta ja voi aiheuttaa häiriöitä energian toimitusketjuissa. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan helmikuussa 2022 on merkittäviä vaikutuksia Fortumin nykyiseen ja tulevaan liiketoimintaan. Isoimpiin vaikutuksiin lukeutuivat tapahtumat, jotka johtivat Fortumin Russia-segmentin konsolidoinnin päättymiseen vuonna 2023. Katso liitetieto 3 Yrityshankinnat ja -myynnit. Markkinoiden volatiliteetti ja epävarmuus lisäävät johdon harkinnan ja arvioiden merkitystä erityisesti arvonalentumistestauksen kassavirtaennusteiden ja diskonttokoron, varausten ja velvoitteiden diskonttokoron, laskennallisten verosaamisten ja odotettujen luottotappioiden osalta. Fortumin likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit aiheutuvat ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Hyödykemarkkinoiden korkeammat hinnat ja volatiliteetti johtavat korkeampiin kaupankäynnin vakuusvaateisiin, jotka toimitetaan pääasiallisesti rahavakuutena selvitysyhteisöille ja selvityspankeille. Fortum pienentää tätä riskiä käymällä kauppaa OTC-markkinoilla tehden kahdenvälisiä sopimuksia, jotka eivät vaadi vakuusmaksuja. Tämän seurauksena vastapuoliriski OTC-vastapuolien kanssa tehdyistä johdannaissopimuksista on kasvanut. 2.2 Ilmastoasiat Fortumin sähköntuotanto Pohjoismaissa perustuu pääosin vähähiiliseen vesi- ja ydinvoimatuotantoon. Tällä hetkellä pieni osuus Fortumin sähköntuotannosta perustuu maatuulivoimaan. Fortumilla on myös kaukolämmön ja -kylmän tuotantoa Suomessa ja Puolassa. Lämpöä tuotetaan pääosin energiatehokkaissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Näitä liiketoimintoja täydentävät sähkön ja kaasun vähittäismyynti Puolassa sekä akkujen kierrätysliiketoiminta. Lisäksi Fortum on suuri sähkön vähittäismyyjä Pohjoismaissa. Fortumille olennaisimmat ilmastoriskit ovat sekä siirtymäriskit kuten lainsäädännön muutokset, vaikutukset kysyntään ja tarjontaan ja vaikutus maineeseen että fyysiset riskit kuten riskit, jotka johtuvat äärimmäisistä sääolosuhteista tai pitkäaikaisen sään muutoksista. Esimerkiksi tulvat vaikuttavat vesivoimalaitoksien optimaaliseen toimintaan. Fortum pyrkii pitkäaikaisilla investoinneilla järjestelmällisesti pienentämään patoturvallisuuteen liittyviä riskejä varmistaakseen turvallisen juoksutuksen äärimmäisissä tulvatilanteissa. Lainsäädännön muutosriski liittyy sekä EU-tason että kansallisen tason ilmastopolitiikkaan ja -sääntelyyn. Ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioidaan konsernitilinpäätöksessä yleensä, kun näihin liittyvät yksityiskohtaiset toimenpiteet on hyväksytty. Toimenpiteinä voi olla uudet investoinnit, joilla siirrytään vähähiiliseen tuotantoon tai joilla ennakkoon torjutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, tai investoinnit toteutuneiden ilmastoriskien vaikutusten korjaamiseen. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 123 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Fortumin ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma sisältää toimenpiteitä Scope 1, 2 ja 3 -päästöjen vähentämiseksi sekä vähähiilisen sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöintensiteettiä koskevan tavoitteen osalta merkittävin päästöjen vähennyskeino on hiilen käytöstä luopuminen lämmön- ja sähköntuotannossa vuoden 2027 loppuun mennessä. Katso lisätietoja vaikutuksista konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. Uusiutuvan tai ydinvoimaan perustuvan alkuperävarmennetun sähkön hankinta omaan käyttöön on merkittävin Scope 2 -päästöjen vähennyskeino, ja Fortumin Scope 3 -päästöt vähenevät toimitusketjun hiilestä irtautumisen myötä. Scope 2 ja Scope 3 -toimenpiteillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen vuosina 2025 ja 2024. Lisätäkseen vähähiilistä sähköntuotantokapasiteettia Fortumin tavoitteena on kehittää uusia rakennusvalmiita tuuli- ja aurinkovoimaloita sekä modernisoida olemassa olevia ydin- ja vesivoimaloita. Nämä investoinnit aktivoidaan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Katso liite 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. Ilmastoasioihin liittyvillä riskeillä ei ole ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen vuosina 2025 ja 2024. Merkittävin vaikutus ilmastoasioilla on seuraaviin tilinpäätöksen eriin: • Arvonalentumistestaus: hyväksytyt toimenpiteet Fortumin ilmastoriskien vaikutusten korjaamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi otetaan huomioon arvonalentumistestauksessa käytetyissä oletuksissa. Katso liitetieto 20 Arvonalentumistestaus. • Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Fortumin ilmastoriskeihin ja -tavoitteisiin liittyvät hyväksytyt toimenpiteet huomioidaan hyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoissa. Katso liitetieto 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. • Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät laitosten käytöstä poistamiseen liittyvät ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät tulevat kustannukset. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Päästöoikeuksien ja uusiutuvan energian sertifikaattien kirjanpitokäsittelystä löytyy tietoa liitetiedosta 23 Vaihto-omaisuus. 3 Yrityshankinnat ja -myynnit LAADINTAPERIAATTEET TYTÄRYRITYKSET Tytäryritysten hankinta käsitellään hankintamenetelmällä. Luovutetuksi vastikkeeksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen yhteissumma. Hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan alun perin hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, riippumatta mahdollisen vähemmistöosuuden suuruudesta. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja yhdistely päättyy sinä päivänä, kun määräysvalta lakkaa. Katso lisätietoja liitetiedosta 1.3 Yhdistely konsernitilinpäätökseen. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: MÄÄRÄYSVALLAN MENETTÄMISEEN KÄYTETYT OLETUKSET Fortum uudelleenarvioi onko sillä määräysvalta tytäryhtiöissään, jos tosiseikat ja olosuhteet antavat viitteitä siitä, että yhdessä tai useammassa kolmesta määräysvallan osatekijöistä on muutoksia: sijoituskohdetta koskeva valta, altistuminen tai oikeus sijoituskohteen muuttuvaan tuottoon, tai mahdollisuus käyttää valtaa ja näin vaikuttaa tuoton määrään. Siksi päivämäärä, jolloin määräysvalta tytäryhtiössä arvioidaan menetetyksi voi vaatia johdon harkintaa. RUSSIA SEGMENTIN KONSOLIDOINNIN PÄÄTTYMINEN Fortumin tytäryhtiön PAO Fortumin (nykyisin PAO Forward Energo) omaisuus otettiin hallintaan presidentin asetuksen nro 302 mukaisesti Venäjällä 25.4.2023. Asetuksen nojalla voidaan ”väliaikaisesti” hallita tiettyjen ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta. Hallintaanoton seurauksena yhtiö pakotettiin vaihtamaan toimitusjohtaja 26.4.2023 ja Venäjän viranomaiset ottivat haltuun Fortumin omistukset Venäjällä. Asetus ja sitä seurannut uuden ulkopuolisen toimitusjohtajan pakkonimitys PAO Fortumille johti määräysvallan arviointiin IFRS 10 Konsernitilinpäätös -standardin vaatimusten mukaisesti. Arvioinnin perusteella Fortumin oikeudet eivät ole enää tosiasialliset, koska yhtiöllä ei enää käytännössä ole mahdollisuutta ohjata Venäjän toimintoja. Näin ollen määräysvalta menetettiin 25.4.2023 ja Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna 2023. 3.1 Yrityshankinnat | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto) | 78| 0 Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 27| 19 Hankitut muut osakkeet (brutto) | 12| 14 Yhteensä | 117| 33 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 124 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Yrityshankinnat vuoden 2025 aikana 28.11.2025 Fortum saattoi päätökseen kehitysportfolion oston saksalaiselta ABO Energyltä, joka on uusiutuvan energian kehityshankkeisiin ja rakentamiseen erikoistunut yritys. Kaupan kohteena oli noin 4,4 GW eri vaiheissa olevia Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman kehityshankkeita. Velaton kauppahinta, noin 40 miljoonaa euroa, maksettiin kaupan toteutuessa (portfolio sisältää sekä osakkeiden että käyttöomaisuuden hankinnan). Kauppaan sisältyy mahdollisuus myös projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin (earn-out), jotka maksetaan, mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti. Arvioitu kokonaiskauppahinta, sisältäen tulevat projektikohtaiset lisäkauppahinnat, on noin 61 miljoonaa euroa. Kehitysportfolio on raportoitu osana Fortumin Generation segmenttiä. 30.6.2025 Fortum saattoi päätökseen puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energia Sp. z o.o.:n yritysoston. Velaton kauppahinta oli enintään noin 120 miljoonaa Puolan zlotya (noin 28 miljoonaa euroa), ja noin 90 miljoonaa Puolan zlotya (noin 21 miljoonaa euroa) suoritettiin kaupan päätökseen saattamisen yhteydessä. Kaupan yhteydessä sovittu lisäkauppahinta (earn out) maksetaan tavoitteiden toteutumisen perusteella vuoden 2029 alkuun mennessä. Orange Energia on raportoitu osana Fortumin Consumer Solutions -segmentin vertailukelpoista liikevoittoa vuoden 2025 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä Fortum hankki uusiutuvan energian hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä. Kaupan kohteena oli 2.6 GW Suomessa sijaitsevia maatuulivoiman alkuvaiheen kehityshankkeita, joista vain pienen osan odotetaan etenevän rakennusvalmiiseen vaiheeseen. 16 miljoonan euron kokonaisinvestointi sisältää mahdollisen lisäkauppahinnan, mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen saakka. Kehitysportfolio on raportoitu osana Fortumin Generation segmenttiä. | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- milj. euroa | Generation | Consumer Solutions| Yhteensä| | | Rahana suoritettu vastike | 29| 21| 50| | | Maksamaton vastike | 29| 0| 29| | | Vastike yhteensä | 58| 21| 79| | | Hankitut nettovarat | 58| 16| 74| | | Liikearvo | 0| 5| 5| | | | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Generation | Consumer Solutions| Yhteensä Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto) | | | Rahana suoritettu vastike | 29| 21| 50 Rahavarat hankituissa tytäryhtiöissä | 0| -1| -2 Hankinnan rahavirta | 28| 20| 49 Maksamaton vastike | 29| 0| 29 Investoinnit hankittuihin tytäryhtiöihin (brutto) | 57| 20| 78 Yrityshankinnat vuoden 2024 aikana Vuoden 2024 aikana ei ollut merkittäviä yrityshankintoja. 3.2 Yritysmyynnit | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto) | -3| 747 Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto) | 0| 38 Yhteensä | -3| 785 3.2.1 Myydyt tytäryhtiöosakkeet Myynnit vuoden 2025 aikana 26.6.2025 Fortum saattoi päätökseen Intiassa sijaitsevan uusiutuvan energian kehitysportfolionsa myynnin Hexa Climate Solutions Pvt Ltd:lle. Kaupalla ei ollut merkittävää kassavirtavaikutusta. Intiassa sijaitsevan omaisuuden 21 miljoonan euron arvonalentuminen sisältyy Generation-segmentin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin vuonna 2025. Myynnit vuoden 2024 aikana 31.12.2024 Fortum saattoi päätökseen turbiini- ja generaattoripalvelujensa myynnin teollisuuden kunnossapitopalveluja tarjoavalle Elcoline Group Oy:lle. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortum-konsernin tulokseen. 29.11.2024 Fortum saattoi päätökseen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnin Summa Equitylle. Fortum kirjasi 176 miljoonan euron verottoman myyntivoiton, joka raportoidaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä Muut toiminnot -segmentin tuloksessa. Kaupasta saatu nettorahavirta oli noin 720 miljoonaa euroa. 3.2.2 Muut yritysmyynnit Fortum ilmoitti 23.9.2024 allekirjoittaneensa sopimuksen, jonka mukaan se myy AM Green Technology & Solutions B.V:lle 37,4 %:n omistusosuutensa Chempolis Oy:stä. Kaupalla ei ollut merkittävää taloudellista vaikutusta Fortum-konsernin tulokseen. Fortum saattoi päätökseen 28.6.2024 jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) myynnin aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa Gentari Renewables India Pte. Ltd:lle, joka on puhtaan energian ratkaisujen tarjoajan Gentari Sdn. Bhd:n tytäryhtiö. Kauppaan kuului Intiassa neljä aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 185 MW. Verovapaa myyntivoitto, 16 miljoonaa euroa, kirjattiin Generation-segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vuonna 2024. Kokonaismyyntituotto oli 33 miljoonaa euroa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 125 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 4 Rahoitusriskien hallinta Fortumin Riskienhallinnan viitekehys ja tavoitteet, organisaation ja prosessien sekä strategisten, kestävän kehityksen, operatiivisten ja rahoitusriskien kuvaukset löytyvät toimintakertomuksen Riskienhallinta-osiosta. 4.1 Hyödykemarkkina- ja polttoaineriskit Fortumin liiketoiminta altistuu energiatuotteiden tuotannossa, siirrossa ja myynnissä käytettävien hyödykkeiden hintojen ja saatavuuden vaihteluille. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden hintaan että saatavuuteen. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla. Hyödykemarkkinariskien suojauksen ja hyödykemarkkinakaupankäynnin riskienhallinta perustuu alan yleisiin standardeihin, ja siinä huomioidaan tehtävien eriyttäminen sekä päivittäisen tuloksen, positioiden ja riskin laskenta, valvonta ja raportointi. Fortum on määrittänyt kontrollit, joilla varmistetaan, että kaupankäynti on hyväksyttyjen rajojen ja mandaattien puitteissa. Suojaustoiminnassa käytetään sekä rahoitusjohdannaisia että kiinteähintaisia fyysisiä toimitussopimuksia. 4.1.1 Sähkön hinta- ja volyymiriskit Normaalit sähkön pohjoismaiset hinta- ja volyymivaihtelut (esimerkiksi säätilan vaihteluiden aiheuttamat vaikutukset kysyntään ja tarjontaan) muodostavat suurimman tuottoihin kohdistuvan markkinariskin Fortum-konsernissa. Riski aiheutuu sähkön tuotannosta (vesivoima, ydinvoima ja tuulivoima), jota suojataan sähköjohdannaisilla hyödykepörsseissä kuten Nasdaq Commodities tai European Energy Exchange sekä käymällä kauppaa suoraan energia- ja rahoitusmarkkinoilla aktiivisesti toimivien osapuolten kanssa. Suojaustoiminnan päätavoite on vähentää sähkön hintavolatiliteetin vaikutusta tulokseen varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla, ja parantaa tuloksen ennustettavuutta. Generation-segmentin suojausstrategiat kattavat useita vuosia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näitä suojausstrategioita toimeenpannaan hyväksyttyjen mandaattien puitteissa ja niitä arvioidaan jatkuvasti niin sähkön, kuin muiden hyödykehintojen, vesitilanteen ja muiden oleellisten parametrien muuttuessa. Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus tehdään euroissa pohjoismaisella tasolla käsittäen sekä Suomen että Ruotsin. Näiden suojausten valuuttakomponenttia ei tällä hetkellä suojata Ruotsissa. Generation-segmentin herkkyys Pohjoismaissa sähkön markkinahinnalle määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2025 oli noin 75 % Generation-segmentin ennustetusta pohjoismaisesta sähkön myyntivolyymistä kalenterivuodelle 2026 hinnalla 41 EUR/MWh ja noin 55 % kalenterivuodelle 2027 hinnalla 40 EUR/MWh. 4.1.2 Hyödykejohdannaiset Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin hyödykejohdannaiset, joihin sovelletaan IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa. Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja. Katso myös johdannaisten laskentaperiaatteet liitetiedossa 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain sekä liitetiedossa 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon . Suojauslaskennan alaiset hyödykejohdannaiset 2025 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Yhteensä | Positii- vinen| Negatii- vinen| Netto Sähköjohdannaiset | 19| 28| 2| 49| 202| 196| 7 Kaasujohdannaiset | 4| 1| 0| 6| 0| 0| 0 Netotukset hyödykepörssejä vastaan 1)| | | | | -35| -35| 0 Yhteensä | | | | | 167| 161| 7 1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. Suojauslaskennan alaiset hyödykejohdannaiset 2024 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | Määrä, TWh | Käypä arvo, milj. euroa | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Yhteensä | Positii- vinen| Negatii- vinen| Netto Sähköjohdannaiset | 20| 21| 2| 43| 445| 344| 101 Kaasujohdannaiset| 3| 1| 0| 4| 26| 7| 18 Netotukset hyödykepörssejä vastaan 1)| | | | | -128| -128| 0 Yhteensä | | | | | 343| 224| 120 1) Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. 4.1.3 Herkkyysanalyysi sähköjohdannaisista Alla oleva taulukko esittää johdannaisten arvonmuutoksen vaikutuksen tulokseen ennen veroja sekä omaan pääomaan, jos sähkötermiinien ja futuurien noteeraus muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia. Suojauslaskentaa sovelletaan suurimpaan osaan suojausstrategioita, joissa käytetään johdannaisia, minkä seurauksena johdannaisten markkinahintojen muutoksen vaikutukset kirjataan pääosin omaan pääomaan. Herkkyys alla olevassa taulukossa on laskettu perustuen sähköpositioon 31.12. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa, ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissa mukana. Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien ja futuurien noteeraus muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia. Eri suuruisten hinnanmuutosoletusten vaikutusta herkkyysanalyysiin voidaan arvioida verrannollisesti suhteessa taulukossa esitettyyn yhden euron muutokseen megawattitunnilta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 126 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Herkkyysanalyysi | | | ---|---|---|--- +/- 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien ja futuurien noteerauksissa, milj. euroa | Vaikutus | 2025 | 2024 Vaikutus tulokseen ennen veroja | -/+ | -1| 5 Vaikutus omaan pääomaan | -/+ | 49| 43 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta Fortumin liiketoiminta on altista likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskille johtuen ensisijaisesti tarpeesta rahoittaa konsernin liiketoimintaa ja kattaa suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita. Kaupankäynti johdannaisilla altistaa konsernin likviditeettiriskille, kun kaupankäyntiä varten on toimitettava vakuuksia kuten rahaa tai pankkitakauksia. Fortumin luottoluokituksen alentaminen erityisesti alle hyvän luottoluokituksen (investment grade) voi oikeuttaa vastapuolen vaatimaan lisävakuutta, joka tulisi toimittaa rahana tai pankkitakauksena. Konserni käy kauppaa johdannaisilla pörsseissä ja OTC (over-the-counter) -markkinoilla valikoitujen vastapuolten kanssa perustuen kahdenvälisiin sopimuksiin. Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii rahavakuuksia (vakuusmaksuja) selvitysyhteisöjen ja selvityspankkien markkinariskin kattamiseksi. Nämä johdannaispörssin edellyttämät rahavakuudet kattavat tilanteen, jossa vastapuoli ajautuisi maksukyvyttömäksi ja vastapuolen kaupankäyntisalkku suljettaisiin. Osa valuutta- ja korkosuojista ovat vakuudellisia (Credit Support Annex -sopimuksien alaiset valuutta- ja korkojohdannaiset) ja näiden suojien markkina-arvojen muutokset suoritetaan käteisellä välittömästi vastapuolelle. Vakuudettomien valuuttakauppojen kassavirtavaikutus realisoituu, kun kaupat erääntyvät ja kun kauppoja jatketaan eteenpäin. Yleensä kaupat erääntyvät seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös kaupankäynti OTC (over-the-counter) -markkinoilla altistaa konsernin likviditeettiriskille, jos kahdenvälisen sopimuksen vastapuoli ajautuu maksukyvyttömäksi. Maksukyvyttömyystilanteessa kahdenvälisien sopimuksien positiivinen nettomarkkina-arvo tulee suorittaa käteisellä (sopimusten päättymisestä aiheutuvat maksut, termination payments) vastapuolelle. Hyödykejohdannaisten vakuussaamiset sekä Credit Support Annex -sopimuksien alaisten valuutta- ja korkojohdannaisten vakuussaamiset tilinpäätöspäivänä olivat 179 miljoonaa euroa (2024: 205) ja vakuusvelat olivat 55 miljoonaa euroa (2024: 93). Fortum arvioi ja seuraa jatkuvasti suojaustoimintaan liittyviä vakuusvaateita, kahdenvälisten sopimusten päättymisestä aiheutuvia maksuja (termination payments), käyttöpääomatarpeita ja lisävakuusvirtoja, jotta konsernilla on saatavilla riittävät rahavarat kattamaan johdannaisten kaupankäyntiin vaadittavia käteisvakuuksia. Olemassa olevilla limiiteillä turvataan käteisvarojen ja luottolimiittien riittävyys kattamaan vakuusvaatimukset ja sopimusten päättymisestä aiheutuvat maksut (termination payments) myös äärimmäisissä markkinatilanteissa. Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen valmiusluottosopimusten ja muiden luottosopimusten avulla. Lainojen maturiteettia seurataan jatkuvasti, jotta varmistutaan konsernin riittävistä rahavaroista investointeihin, lainojen takaisinmaksuihin ja hyödykemarkkinakaupankäynnin vakuuksiin. Lainojen vakaa maturiteettiprofiili ja korkoriskiprofiili pienentävät jälleenrahoitusriskiä sekä uudelleenrahoituksen saatavuuden että lainasalkun keskihinnan osalta. Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on hajautettu lainasalkku. Pitkäaikainen rahoitus koostuu suurimmaksi osaksi joukkovelkakirjalainoista, joita on laskettu liikkeelle Fortum Oyj:n EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note programme) puitteissa sekä erilaisista kahdenkeskisistä ja syndikoiduista rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa. Fortumissa rahoitusta on pääasiassa nostettu emoyhtiötasolla ja sitä on jaettu erilaisten sisäisten rahoitusjärjestelyjen kautta konserniyhtiöille. Ulkoisesta lainasta 31.12.2025 oli 89 % (2024: 90 %) emoyhtiö Fortum Oyj:n nostamaa ja loput 11 % tytäryhtiöiden nostamaa (2024: 10 %). Vuoden 2025 lopussa rahoitusnettovelka oli 1 479 miljoonaa euroa (2024: 367). Vuoden 2025 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 1 133 miljoonaa euroa (2024: 476) sisältäen 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja 17 miljoonaa euroa lainoja rahoituslaitoksilta ja 5 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa. Vuoden 2026 lainojen erääntymiset sisältävät myös 360 miljoonaa euroa lainoja, joiden eräpäivää ei ole määritetty. Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 2 903 miljoonaa euroa (2024: 4 136). Lainojen erääntyminen | ---|--- milj. euroa | 2025 2026 | 1 133 2027 | 15 2028 | 520 2029 | 760 2030 | 313 2031 ja myöhemmin | 1 899 Yhteensä | 4 641 Katso lisätietoa liitetieto 27 Korolliset velat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 127 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2025 | | | ---|---|---|--- milj. euroa | | | Likvidit varat | | | 2 903 | | | Sitovat luottolimiitit | Kokonaismäärä | Käytettävissä | Nostettu määrä Fortum Oyj, 2 206 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 2 206| 2 206| 0 Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti | 800| 800| 0 Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti | 800| 800| 0 Fortum Oyj, luotolliset tilit | 100| 100| 0 Yhteensä 1)| 3 906| 3 906| 0 1)Lisäksi Fortumilla on yritystodistusohjelmia Suomessa ja Ruotsissa, vakuuslimiittejä hyödykejohdannaisten kaupankäyntiä varten ja EMTN-ohjelma. Nämä ohjelmat ja limiitit eivät ole vastapuolta sitovia. Yritystodistusohjelmasta oli nostettu 5 miljoonaa euroa, vakuuslimiitistä 330 miljoonaa euroa ja EMTN-ohjelmasta 2 750 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Likvidit varat sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2024 | | | ---|---|---|--- milj. euroa | | | Likvidit varat | | | 4 136 | | | Sitovat luottolimiitit | Kokonaismäärä | Käytettävissä | Nostettu määrä Fortum Oyj, 2 400 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti | 2 400| 2 400| 0 Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti | 800| 800| 0 Fortum Oyj, 800 miljoonan euron kahdenvälinen luottolimiitti | 800| 800| 0 Fortum Oyj, luotolliset tilit | 100| 100| 0 Yhteensä 1)| 4 100| 4 100| 0 1)Lisäksi Fortumilla on yritystodistusohjelmia Suomessa ja Ruotsissa, vakuuslimiitti hyödykejohdannaisten kaupankäyntiä varten ja EMTN-ohjelma. Nämä ohjelmat ja limiitti eivät ole vastapuolta sitovia. Yritystodistusohjelmasta oli nostettu 105 miljoonaa euroa, vakuuslimiitistä 282 miljoonaa euroa ja EMTN-ohjelmasta 2 755 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Rahoitusvelkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen Korolliset lainat ja vuokrasopimusvelat ovat sopimukseen perustuvia diskonttaamattomia kassavirtoja sisältäen pääoman takaisinmaksut ja tulevat korkomaksut. Ostovelat vastaavat tasearvoa sillä ne erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana. Alla olevassa taulukossa esitetään bruttomääräisesti toteutettavien johdannaissopimusten sopimukseen perustuvat nimellisarvot ja nettosuoritettavien koronvaihtosopimusten nettomääräiset rahavirrat. | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Yhteensä | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Yhteensä Muut kuin johdannaiset | | | | | | | | Korolliset lainat, pääoma- ja korkomaksut | 1 274| 2 025| 2 324| 5 623| 627| 2 815| 2 300| 5 740 Vuokrasopimusvelat | 20| 48| 59| 126| 18| 45| 49| 112 Ostovelat | 322| | | 322| 361| | | 361 Muut kuin johdannaiset yhteensä | 1 616| 2 073| 2 382| 6 072| 1 006| 2 860| 2 349| 6 213 | | | | | | | | Johdannaiset | | | | | | | | Valuuttajohdannaiset ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset| | | | | | | | Sisääntulevat rahavirrat (-) | -4 167| -345| 0| -4 512| -5 632| -499| 0| -6 131 Ulospäin maksettavat rahavirrat | 4 247| 357| 0| 4 603| 5 636| 492| 0| 6 128 Koronvaihtosopimusvelat (nettosuoritettavat)| 10| 23| 0| 33| 27| 29| 0| 56 Hyödykejohdannaiset | | | | | | | | Sisääntulevat rahavirrat (-) | -603| -337| -26| -965| -1 096| -425| -25| -1 546 Ulospäin maksettavat rahavirrat | 1 628| 524| 18| 2 170| 2 021| 486| 20| 2 526 Johdannaiset yhteensä | 1 115| 222| -8| 1 329| 956| 83| -6| 1 034 Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii finanssivakuuksia (kuten käteistä tai arvopapereita). Fortumilla on vakuusjärjestelyjä sähköpörsseissä kattamaan hyödykejohdannaisten vakuusmaksuja (initial margin payments). Vakuussaamiset ovat kaupankäyntiä varten toimitettuja käteis-/arvopaperimuotoisia vakuuksia selvitysyhteisöille kattamaan markkinariskiä (initial margin) tilanteessa, jossa pörssin jäsen ajautuisi maksukyvyttömäksi ja vastapuolien välillä suoritettuja käteisvakuuksia kattaakseen futuurien negatiiviset markkina-arvot (variation margin) sähköpörssissä, mikä vähentää vastapuoliriskiä kahdenvälisiin sopimuksiin verrattuna. Nämä hyödykejohdannaisten käteisvakuudet vaihtelevat jatkuvasti hyödykemarkkinoiden muutosten mukaan, eli jos hinnat nousevat/laskevat, johdannaispörssien kautta kaupankäynnin kohteena olevien hyödykejohdannaisten negatiivinen/positiivinen käypä arvo tulee kattaa välittömästi maksamalla/ vastaanottamalla käteisvakuus. Suojaavien johdannaisten vakuussaamiset (maksetut rahat) olivat tilinpäätöspäivänä 179 miljoonaa euroa (2024: 205) ja vakuusvelat (saadut rahat) olivat 55 miljoonaa euroa (2024: 93). | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 128 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 4.3 Korkoriski ja valuuttariski 4.3.1 Korkoriskit Fortum altistuu kassavirtariskille korkojen muuttuessa pääosin sen korollisten velkojen, likvidien varojen ja johdannaisten kautta kiinteiden ja vaihtuvien korkojen suhteessa. Fortum hallinnoi korkoriskiä seuraamalla bruttomääräisen lainasalkun (pois lukien vuokrasopimusvelat ja varaukset) keskimääräistä uudelleenhinnoitteluaikaa ja nettolainaposition korkojen muutoksien vaikutusta kassavirtariskilimiittiin tekemällä erityyppisiä rahoitussopimuksia sekä korkojohdannaissopimuksia. Fortum arvioi ja kehittää koronhallintastrategiaansa löytääkseen optimaalisen suhteen riskien ja rahoituskustannusten välillä. Vuoden 2025 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika oli 1,6 vuotta (2024: 2,0). Noin 65 % (2024: 58 %) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12 kuukauden aikana jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. Virtariski, joka lasketaan korkokäyrän 1 % nousuna Fortumin nettolainapositiolle kaikissa valuutoissa ja maturiteeteissa seuraavalle 12 kuukaudelle, oli 6 miljoonaa euroa positiivinen (2024: 22 positiivinen). Fortum soveltaa suojauslaskentaa suurimalle osalle sen korkojohdannaisista, joita käytetään lainasalkun hallinnoimiseen. Pääasiassa käytetään käyvän arvon suojauslaskentaa, jolloin koronmuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai oman pääoman suojausrahastoon, kun suojattavan joukkovelkakirjalainan vastakkaismerkkinen käyvän arvon muutos kirjataan myös konsernin tuloslaskelmaan. Korkojohdannaisten osalta +1 %/-1 % muutos koroissa vaikuttaisi omaan pääomaan +5/-5 miljoonaa euroa (2024: +7/-7), kun taas konsernin tuloslaskelmaan muutoksella ei olisi merkittävää vaikutusta. Lainasalkun keskimääräinen korkokulu johdannaisineen oli tilinpäätöspäivänä 3,1 % (2024: 3,8 %). Euromääräisten lainojen keskikorko oli 3,0 % (2024: 3,6 %). Likvidien varojen keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 2,1 % (2024: 3,0 %). 4.3.2 Valuuttariskit Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit paikallisella tasolla jokaisen yhtiön raportointivaluutassa, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Poikkeuksen muodostaa Generation-segmentin sähkön myynnin suojaus Ruotsissa, jossa valuuttakomponenttia ei suojata. Johdannaisia käytetään suojaamaan olemassa olevaa valuuttariskiä, ei kaupankäyntitarkoitukseen. Rahoituksen transaktiopositio | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Netto- positio | Suojaus | Avoin | Netto- positio | Suojaus | Avoin SEK | 3 436| -3 439| -4| 4 285| -4 283| 1 PLN | 441| -441| 0| 511| -511| 0 NOK | 79| -82| -2| 447| -448| -1 USD | -77| 77| 0| -96| 96| -1 Muut | 62| -61| 2| 56| -55| 1 Yhteensä | 3 941| -3 946| -4| 5 202| -5 201| 1 Fortumilla on rahavirtoja, saamisia ja velkoja muissa valuutoissa kuin euroissa, ja siksi yhtiö altistuu valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttariskit jaetaan transaktioriskeihin (valuuttariskit, jotka liittyvät sellaisiin kassavirtoihin ja tase-eriin, joiden tuottoon tai kassavirtaan valuuttakurssin muutos vaikuttaa) sekä translaatioriskeihin (valuuttariski, joka syntyy, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät yhdistellään konsernitasolla). Transaktioriski syntyy pääasiassa fyysisten hyödykkeiden kaupankäynnistä ja niihin liittyvistä hyödykejohdannaisista, olemassa olevista ja uusista investoinneista, ulkoisesta ja sisäisestä rahoituksesta sekä konsernin sisäisistä osakaslainoista. Sovitut kassavirtaerät suojataan, jotta vältytään tulevien kassavirtojen vaihteluilta. Suojaukseen käytetään yleensä valuuttajohdannaisia, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Fortumilla on sekä valuuttariskin kassavirtasuojauksia, joihin sovelletaan IFRS-tilinpäätösstandardien mukaista suojauslaskentaa, että valuuttariskin suojauksia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Ne valuuttariskiin liittyvät kassavirran suojaukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, suojaavat pääasiassa hyödykejohdannaisia ja aiheuttavat liikevoiton volatiliteettia. Kassavirran suojauksissa ei ole ollut olennaista tehottomuutta tilikauden aikana. Raportointipäivänä 31.12.2025 euron 5 % heikkenemisellä/vahvistumisella laskettuna lainoista, saatavista ja johdannaisista olisi vaikutus konsernin tuloslaskelmaan ollut -15/+15 miljoonaa euroa (2024: -14/+14) Ruotsin kruunua vastaan ja -3/+3 miljoonaa euroa (2024: -4/+4) Norjan kruunua vastaan. Vaikutus konsernin omaan pääomaan, jos euro olisi ollut 5 % heikompi/vahvempi Puolan zlotyyn nähden olisi ollut -6/+6 miljoonaa euroa (2024: -5/+5) ja Yhdysvaltain dollariin nähden +4/-4 miljoonaa euroa ( 2024: +5/-5). Muilla valuutoilla ei ole olennaista vaikutusta tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Translaatioriski syntyy pääosin nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyrityksiin. Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosan omaisuudesta katsotaan olevan pitkäaikaista strategista omistusta. Fortumissa tämä muodostuu suurimmaksi osaksi yhtiöistä Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa, joiden kotivaluutta ei ole euro. Konsernitilinpäätöksessä kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisiin yrityksiin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta, kirjataan omaan pääomaan. Pääasiassa Ruotsin kruunusta ja Norjan kruunusta johtuva muuntoeron nettomuutos vaikutti konsernin emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan -959 miljoonaa euroa (2024: -1 010). Katso konsernin muuntoerot kokonaisuudessaan: Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 129 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2025 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | Nimellismäärä | Käypä arvo | Erääntymisprofiili | milj. euroa | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Yhteensä | Positii- vinen | Negatii- vinen | Netto Sovelletaan suojauslaskentaa | | | | | | | Valuuttajohdannaiset | 150| 119| 0| 270| 1| 11| -10 Koronvaihtosopimukset | 725| 1 700| 450| 2 875| 60| 31| 28 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 116| 0| 0| 116| 1| 5| -4 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | | | | | Valuuttajohdannaiset | 3 901| 226| 0| 4 127| 0| 78| -78 Koronvaihtosopimukset | 14| 0| 0| 14| 0| 0| 0 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 0| 0| 0| 0| 0| 0| 0 Yhteensä | 4 906| 2 046| 450| 7 402| 62| 126| -64 Pitkäaikaisia | | | | | 59| 43| 17 Lyhytaikaisia | | | | | 2| 83| -81 Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2024 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | Nimellismäärä | Käypä arvo | Erääntymisprofiili | milj. euroa | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Yhteensä | Positii- vinen | Negatii- vinen | Netto Sovelletaan suojauslaskentaa | | | | | | | Valuuttajohdannaiset | 172| 124| 0| 296| 6| 12| -6 Koronvaihtosopimukset | 0| 2 425| 450| 2 875| 95| 54| 40 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 0| 116| 0| 116| 3| 1| 2 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | | | | | Valuuttajohdannaiset | 5 430| 251| 0| 5 682| 28| 22| 6 Koronvaihtosopimukset | 0| 13| 0| 13| 0| 0| 0 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 24| 0| 0| 24| 2| 0| 2 Yhteensä | 5 625| 2 930| 450| 9 005| 134| 89| 45 Pitkäaikaisia | | | | | 105| 56| 48 Lyhytaikaisia | | | | | 30| 32| -3 4.4 Luottoriskit Kaikkien vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin vastapuoliriskille. Johdannaissopimuksiin liittyvät luottoriskit ovat usein volatiileja, ja sisältävät niin korvaamis- kuin selvitysriskin. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kautta. Kahdenväliset johdannaiset tehdään suoraan erilaisten vastapuolien kanssa, jotka ovat aktiivisia osapuolia rahoitus- ja energiamarkkinoilla. Tällaisia ovat energian tukku- ja vähittäismyyjät, yleishyödylliset palveluyhtiöt, energian tuotantoyhtiöt, kaupankäyntiyhtiöt, teolliset energian loppukäyttäjät ja rahoituslaitokset. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski tyypillisesti kasvaa hintojen laskiessa. Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuolet on rajattu hyvän luottoluokituksen (investment grade) saaneisiin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa International Swaps and Derivatives Association (ISDA) -puitesopimukset, johon sisältyy netotuslausekkeet ja joissain tapauksissa Credit Support Annex -sopimus. Hyödykejohdannaisten osalta kauppaa käydään pääosin sellaisten vastapuolien kanssa, joilla on hyvä luottoluokitus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA:n tai European Federation of Energy Tradersin (EFET) julkaisema puitesopimus, joissa on netotuslausekkeet. Rahoituksen ja maksuvalmiuden hallinnan tarpeista johtuen, Fortumilla on useaan pankkiin tai rahoituslaitokseen kohdistuva luotto- ja vastapuoliriski pankkitalletusten ja yritystodistusten muodossa erityisesti pohjoismaisilla markkinoilla. Suurin osa luottoriskeistä kohdistuu Fortumin yhteistyöpankkeihin, jotka ovat erittäin luottokelpoisia instituutioita. Asiakkaisiin liittyvä luottoriski on jakautunut laajasti teollisiin vastapuoliin, energiayhtiöihin, valtiollisiin ja kunnallisiin toimijoihin, yleishyödyllisiin palveluyhtiöihin, pienyrityksiin, taloyhtiöihin ja yksityishenkilöihin eri maantieteellisillä alueilla. Pääosa vastapuoliriskipositiosta tulee johdannaisten käyvistä arvoista sekä myyntisaamisista sähkön, kaasun ja lämmön myynnistä Pohjoismaissa ja Puolassa. 4.4.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi Fortum kirjaa odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista rahoitusvaroista jokaisena raportointipäivänä. Luottotappiomallia sovelletaan rahoitusvaroihin kuten myyntisaamisiin, pankkitalletuksiin, yritystodistuksiin, lainasaamisiin ja muihin korollisiin saamisiin. Lisätietoja myyntisaamisten odotettavissa olevista luottotappioista, katso liitetieto 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Odotettavissa oleva luottotappio kirjataan yksittäisen vastapuolten tasolla talletuksista, yritystodistuksista, lainasaamisista sekä muista korollisista saamisista. Odotettavissa olevaa luottotappiota ei kirjata pankkeihin talletettuihin käteisvaroihin, koska luottoriski on epäolennainen alhaisen maksukyvyttömyysriskin takia. Maksukyvyttömyysriski arvioidaan jokaisena raportointipäivänä luottoluokituksen perusteella sen määrittämiseksi, onko luottoriski merkittävästi kasvanut. Vakuudet ja muut luottoriskiä vähentävät seikat (esim. maksukyvyttömyysvakuutus) otetaan huomioon, kun määritetään odotettavissa olevien luottotappioiden tappio-osuus maksukyvyttömyystilanteessa. Rahoitusvaroilla, joilla on hyvä luottoluokitus (investment grade) arvioidaan olevan alhainen luottoriski. Luottoluokituksen muutos hyvästä luottoluokituksesta (investment grade) alhaisempaan luottoluokituksen (non-investment grade) merkitsee | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 130 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 luottoriskin merkittävää kasvua. Jos rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski ei ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjauksen jälkeen, luottotappiovarauksen osuus on 12 kuukauden odotettavissa olevien luottotappioiden määrä. Jos rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, luottotappiovaraus vastaa odotettavissa olevaa luottotappiota luoton koko elinkaaren osalta. Korollisten saamisten luottotappiovaraus oli yhteensä 27 miljoonaa euroa 31.12.2025 (2024: 27). Korolliset saatavat mukaan lukien pankkitalletukset ja taseen saamisina esitetyt johdannaisinstrumentit on esitetty oheisessa taulukossa. Vastapuolen luottoriski on otettu huomioon määritettäessä johdannaisinstrumenttien käypää arvoa. Luottoriskin vaikutus käypään arvoon on määritetty vastapuolikohtaisesti vastuun arvonoikaisumenetelmällä (credit value adjustment), jossa käytetään vastaavia syöttötietoja ja oletuksia kuin odotettavissa olevan luottotappion määrittämisessä. Katso myös liitetieto 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon, käyvän arvon määrittäminen. Kaikilla valuutta- ja korkojohdannaisvastapuolilla ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista on ulkopuolisten luottoluokittajien S&P Global Ratingsin, Fitchin ja/tai Moody’sin luokitus. Vastapuolille, joilla on luottoluokituksia useammalta luottoluokittajalta, luokitus tehdään heikomman luokituksen mukaan. Hyödykejohdannais- ja yritystodistusmarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole S&P Global Ratingsin, Fitchin tai Moody’sin luokitusta. Näille vastapuolille Fortum antaa oman sisäisen luokituksen. Sisäinen luokitus, joka vastaa hyvää luottokelpoisuutta (investment grade) on määritelty samoin perustein kuin S&P Global Ratingsin, Fitchin ja/tai Moody’sin luokitus arvioimaan taloudellisia tunnuslukuja tai historiallista maksukyvyttömyysriskiä. Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi | | | | ---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Tasearvo | josta erääntynyt | Tasearvo | josta erääntynyt Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus | | | | Pankkitalletukset ja yritystodistukset | 2 842| 0| 4 089| 0 Korko- ja valuuttajohdannaisten käyvät arvot | 62| 0| 134| 0 Johdannaisten käyvät arvot energiapörsseistä | 43| 0| 84| 0 Kahdenvälisten hyödykejohdannaisten käyvät arvot | 212| 0| 394| 0 Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) tai vastaava luottokelpoisuus| 3 159| 0| 4 701| 0 | | | | Saamiset yhtiöiltä, joilla alhainen luottoluokitus (non-investment grade) tai vastaava luottoluokitus| | | | Kahdenvälisten hyödykejohdannaisten käyvät arvot | 16| 0| 33| 0 Lainasaamiset ja muut korolliset saamiset | 0| 0| 1| 0 Saamiset yhteensä yhtiöiltä, joilla alhainen luottoluokitus (non- investment grade) tai vastaava luottoluokitus| 16| 0| 34| 0 | | | | Muut saamiset 1)| | | | Saamiset osakkuusyhtiöiltä ja yhteisyrityksiltä | 569| 0| 431| 0 Pantatut rahavarat | 28| 0| 7| 0 Rahavarat muilla tileillä | 60| 0| 47| 0 Muut saamiset yhteensä | 657| 0| 485| 0 Yhteensä | 3 832| 0| 5 220| 0 1) Muut saamiset sisältää rahoitusvaroja, joita ei ole jaettu hyvään luottoluokitukseen ja alhaiseen luottoluokitukseen tai vastaaviin. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 131 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 4.4.2 Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille Alla oleva taulukko esittää sekä netotetut rahoitusinstrumentit että rahoitusinstrumentit ja vastaavat sopimukset, jotka ovat ehdollisten netotussopimusten piirissä, mutta joita ei ole netotettu. Sarakkeessa "nettomäärä" esitetään vaikutus konsernin taseessa, jos kaikki netotusoikeudet käytettäisiin. Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille 2025 | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- milj. euroa | Bruttomäärä | Bruttomäärä, joka on netotettu taseessa 1)| Nettomäärä taseessa| Ehdollisesti netotettava määrä (netotus-sopimukset)| Saatu/ annettu rahoitusvakuus| Nettomäärä Rahoitusvarat | | | | | | Korko- ja valuuttajohdannaiset | 62| 0| 62| 32| 30| 0 Hyödykejohdannaiset | 338| 67| 271| 98| 6| 167 Myyntisaamiset | 766| | 766| | | 766 Yhteensä | 1 166| 67| 1 099| 130| 36| 933 | | | | | | Rahoitusvelat | | | | | | Korko- ja valuuttajohdannaiset | 126| 0| 126| 32| 77| 17 Hyödykejohdannaiset | 372| 67| 305| 98| 0| 207 Ostovelat | 322| | 322| | | 322 Yhteensä | 820| 67| 753| 130| 77| 546 1)Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. Netotussopimukset rahoitusvaroille ja -veloille 2024 | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- milj. euroa | Bruttomäärä| Bruttomäärä, joka on netotettu taseessa 1)| Nettomäärä taseessa| Ehdollisesti netotettava määrä (netotus-sopimukset)| Saatu/ annettu rahoitusvakuus| Nettomäärä Rahoitusvarat | | | | | | Korko- ja valuuttajohdannaiset | 134| 0| 134| 57| 69| 8 Hyödykejohdannaiset | 842| 331| 511| 233| 4| 274 Myyntisaamiset | 812| 0| 812| | | 812 Yhteensä | 1 788| 331| 1 457| 290| 73| 1 094 | | | | | | Rahoitusvelat | | | | | | Korko- ja valuuttajohdannaiset | 89| 0| 89| 57| 9| 22 Hyödykejohdannaiset | 796| 331| 465| 233| | 232 Ostovelat | 361| 0| 361| | | 361 Yhteensä | 1 246| 331| 915| 290| 9| 616 1)Saamiset ja velat sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista netotetaan, kun hyödykepörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 132 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 5 Pääomariskien hallinta Fortum päivitti marraskuussa pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteensa, strategiset tavoitteensa ja strategiset suoritusmittarinsa (KPI, Key Performance Indicator). Konsernin uudeksi pitkän aikavälin tavoitteeksi lisätään 14 %:n vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA). Tavoite vähintään tason BBB luottoluokituksen ylläpitämisestä pysyy ennallaan. Fortumin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat: • Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto (RONA) 14 %. • Vähintään tason BBB luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,5 (aiemmin 2,0–2,5). Fortumin tämänhetkiset luottoluokitukset sekä S&P Global Ratingsiltä että Fitch Ratingsiltä ovat BBB+ vakain näkymin. • Fortum valitsee jatkossakin mahdolliset kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset ja soveltaa aiemmin asetettuja investointikriteerejä: projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus eli pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologian tai hankkeen mukaan sekä yhtiön ympäristötavoitteet. • Fortumin osinkopolitiikan mukainen osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin ylälaitaa sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, ja vaihteluvälin alalaitaa silloin, kun velkaantuneisuusaste on korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja. Fortumin tavoitteena on jatkaa kilpailukykyisen osingon maksamista. • Fortum arvioi vertailukelpoisen liikevoittonsa kasvavan 330 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä verrattuna 930 miljoonaan euroon eli vuoden 2025 syyskuun edeltävien 12 kuukauden tasoon. Kasvu perustuu Fortumin omaan toimintaan eikä sisällä investointeja, yritysostoja tai sähkön hintavaikutuksia Vertailukelpoinen käyttökate ja vertailukelpoinen liikevoitto ovat vaihtoehtoisia tunnuslukuja, ja niitä käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) ja vastaavasti vertailukelpoisen sijoitetun pääoman (RONA) tuotossa. Katso lisätietoja sijoitetun pääoman tuotosta liitetiedoissa 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit, Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat. Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate -tunnusluku | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 \+ Korollinen vieras pääoma | | 4 746| 4 828 \- Likvidit varat | | 2 903| 4 136 \- Vakuusjärjestely | | 241| 213 \- Vakuussaaminen | | 179| 205 \+ Vakuusvelka | | 55| 93 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen | | -124| -111 Rahoitusnettovelka | 27 | 1 479| 367 | | | Liikevoitto | | 939| 1 325 \+ Poistot | | 315| 379 Käyttökate | | 1 254| 1 704 \- Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | | -15| -147 Vertailukelpoinen käyttökate | | 1 240| 1 556 | | | Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate | | 1,2| 0,2 Katso lisätietoa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liitetiedossa 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto, ja lisätietoa rahoituksesta sekä likviditeettitilanteesta liitetiedossa 27 Korolliset velat. Katso myös Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 133 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit OLENNAISET LAADINTAPERIAATTEET MYYNTITUOTTOJEN MÄÄRITTÄMINEN Fortumin liiketoiminta koostuu sähkön, kaukolämmön ja -kylmän, kaasun sekä jätteiden käsittelyn myynnistä, joka sisältää pääasiassa akkujen kierrätysliiketoiminnan sekä kierrätys- ja jäteliiketoiminnan vuonna 2024. Liikevaihto voidaan jakaa viiteen tulonmuodostusprosessiin: sähkön myyntiin tukkumarkkinoille, sähkön myyntiin vähittäisasiakkaille, lämmönmyyntiin, kaasun myyntiin ja jätteiden käsittelyn myyntiin. Liikevaihto kirjataan, kun (tai sitä mukaa kun) tavarat luovutetaan tai palvelut suoritetaan, ts. kun suoritevelvoite täytetään ja asiakas saa määräysvallan kyseisen suoritevelvoitteen alla olevaan tavaraan tai palveluun. Liikevaihto tuloutetaan sillä hinnalla, johon Fortum odottaa olevansa oikeutettu ja esitetään vähennettynä nettohyvityksillä, alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla ja valmisteveroilla, mukaan lukien sähkövero. Liikevaihto sisältää fyysisesti toteutettujen sopimusten vaikutukset, joita ei ole solmittu ja joita ei pidetä edelleen voimassa tarkoituksena vastaanottaa tai toimittaa kohteena oleva hyödyke konsernin osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti ja siten kuuluvat IFRS 9:n soveltamisalaan. Katso liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Eri tulonmuodostusprosesseja koskevat laadintaperiaatteet on esitetty alla. SÄHKÖN MYYNTI TUKKUMARKKINOILLE JA TEOLLISUUSASIAKKAILLE Fyysisen sähkön myynti tuloutetaan toimitushetkellä. Myynti tukkumarkkinoille tehdään spot-hinnalla eikä se siten sisällä muuttuvia elementtejä. Fortum myy sähköä myös teollisuusasiakkaille ja kunnille kahdenvälisillä sopimuksilla (Power Purchase Agreements, PPAs). Nämä sopimukset ovat tyypillisesti kiinteähintaisia ja kestoltaan useampia vuosia. Sopimusten kesto voi olla jopa yli kymmenen vuotta. Ne voivat sisältää myös uusiutuvan energian sertifikaattien kiinteähintaisen myynnin. Molemmat myynnit ovat Fortumin tavanomaista myyntiä ja siten eivät kuulu IFRS 9:n soveltamisalaan. Sopimukset tehdään tasaisen kassavirran varmistamiseksi sekä tuloslaskelman volatiliteetin pienentämiseksi. Myyntituloja kertyy myös uusiutuvan energian sertifikaattien myynnistä. Ne koostuvat pääosin alkuperätakuista, jotka saadaan vastikkeetta ja perustuen uusiutuvaan energian tuotantoon. Toimittamattomat sertifikaatit esitetään varastossa. Kun ne toimitetaan asiakkaalle, ne esitetään myynnissä. Katso liitetieto 23 Vaihto-omaisuus. SÄHKÖN MYYNTI VÄHITTÄISASIAKKAILLE Fortumin sähkön myyntisopimus kuluttaja- ja yritysasiakkaiden kanssa kattaa sähkön myynnin, kun taas sähkönsiirto tapahtuu paikallisen verkkoyhtiön toimesta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa sähköä asiakkaalle. Myyntihinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan osan, joka muodostuu toimitetun sähkömäärän perusteella. Koska Fortumin lupaus on valmius toimittaa sähköä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Jos etäluettavaa mittaria ei ole käytössä, viimeisimmän mittarinluennan ja kuun lopun välinen kulutus arvioidaan. LÄMMÖNMYYNTI Monilla alueilla kaukolämpösopimus kattaa sekä lämmön jakelun että myynnin. Vaikka lämpö joillakin alueilla ostetaankin kolmannelta osapuolelta, Fortum vastaa lämmön toimittamisesta kokonaisuudessaan ja toimii siten päämiehenä myös lämmön myynnin osalta. Fortumilla on yksi suoritevelvoite, eli valmius toimittaa lämpöä asiakkaalle. Lämmön hinta sisältää usein sekä kiinteän että muuttuvan maksun, joka määrittyy toimitetun lämpövolyymin perusteella. Koska Fortumin lupaus on valmius toimittaa lämpöä asiakkaalle, kiinteä ja muuttuva maksu kohdistetaan ja tuloutetaan asiakkaalta veloitettavissa olevien maksujen perusteella. Puolassa on lisäksi alueita, joissa Fortum vastaa ainoastaan lämmöntuotannosta ja lämmön jakelu on puolestaan jonkin kolmannen osapuolen vastuulla. Näissä tapauksissa Fortumin suoritevelvoite on lämmön tuotanto ja liikevaihto tuloutetaan asiakkaalta laskutettavissa olevien myyntivolyymien perusteella. KAASUNMYYNTI Liikevaihto muodostuu kaasunmyynnistä kuluttaja-asiakkaille. Liikevaihto tuloutetaan luovutuksen yhteydessä, kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Sopimukset sisältävät yleensä yhden suoritevelvoitteen, jolle koko kauppahinta kirjataan. Kaasusopimukset sisältävät myös kiinteitä komponentteja, jotka tuloutetaan asiakkaan todellisen kulutuksen perusteella, kun suoritevelvoitteen luonteena on toimittaa kaasua kaasuntoimitusvalmiuden sijaan. JÄTTEIDEN KÄSITTELYN MYYNTI Jätteiden käsittelymyynnin merkittävin osa muodostuu jätteen vastaanottomaksuista. Maksu määrittyy yleensä vastaanotetun jätemäärän perusteella, eikä hintaan sisälly muuttuvia elementtejä. Fortumin velvollisuus on käsitellä jäte ja tämä suoritevelvoite täyttyy, kun jäte on käsitelty. Jätteiden kuljetus muodostaa toisen suoritevelvoitteen, jonka hinta määritetään erikseen asiakassopimuksessa ja se vastaa sitä hintaa, joka palveluista erikseen veloitettaisiin. Kuljetuspalveluiden myynti tuloutetaan, kun jäte on kuljetettu. Jätteiden käsittelyn myynti sisältää lisäksi erilaisia kaatopaikka- ja maanrakennusprojekteja, jotka toteutetaan useimmiten asiakkaan omistamalla maa-alueella. Asiakkaalta veloitettava hinta laskutetaan asiakkaan kanssa sovitun maksuaikataulun mukaan. Asiakas saa ja kuluttaa rakennusprojektista saatavan hyödyn samanaikaisesti, kun rakennusprojekti etenee ja projektit tuloutetaan siten ajan kuluessa. Rakennusprojektin täyttämisaste voidaan mitata parhaiten syntyneiden kulujen tai rakennetun maa-alueen perusteella. NETOTUS JA SEGMENTTIEN VÄLISET TAPAHTUMAT Generation-segmentti myy tuotettua sähköä Nord Pool -sähköpörssiin ja Consumer Solutions -segmentti ostaa kaiken sähkönsä Nord Pool -sähköpörssistä Pohjoismaissa. Näiden segmenttien myyntien eliminoinnit sisältävät ostot ja myynnit Nord Poolissa, jotka netotettiin konsernitasolla tuntiperusteisiin myynteihin ja ostoihin perustuen 30.9.2025 asti, jonka jälkeen on siirrytty 15 minuutin kaupankäyntijaksoon, paitsi Norjassa jossa jatketaan tuntiperusteisella kaupankäyntijaksolla. Netotus esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai netto-ostaja. Konsernin sisäiset toimitukset vaikuttavat eri liiketoimintasegmenttien välisiin myynteihin, kuluihin ja tuloksiin, jotka eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Sisäiset tapahtumat ovat markkinaperusteisia. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 134 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 6.1 Liiketoimintarakenne Fortum esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhtenevä Fortumin hallitukselle ja toimitusjohtajan vetämälle johtoryhmälle tapahtuvan sisäisen raportoinnin kanssa. Fortumin segmentit muodostuvat liiketoiminta-alueittain määritellyistä segmenteistä. Liiketoimintayksiköt on luokiteltu IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti seuraaviin raportoitaviin segmentteihin: • Generation -segmentti sisältää Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Markets- sekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt. Nämä yksiköt on yhdistetty yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi tuotteiden, tuotantoprossessien, asiakkaiden, jakelutavan ja sääntely-ympäristön samankaltaisen luonteen takia. • Consumer Solutions -segmentti sisältää Consumer Solutions -liiketoimintayksikön. • Muut toiminnot -segmenttiin kuuluu Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto. Siihen kuuluu myös Circular Solutions -liiketoiminta, jonka jäljellä oleva toiminta koostuu pääosin akkujen kierrätysliiketoiminnasta. 6.2 Segmenttitietojen määritelmä Fortumin segmenttitiedoissa esitetään taloudelliset tunnusluvut, joita käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa, ennustamisessa, johdon tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa konsernin suoritusjohtamisprosessissa. Lisätietoja liitetiedossa 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen. Segmenttiraportoinnissa on käytetty samoja laadintaperiaatteita kuin Fortum-konsernissa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 135 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 | | | | ---|---|---|---|--- Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta pääasiassa Pohjoismaissa. Segmenttiin kuuluvat vähäpäästöinen vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimatuotanto sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lämpöliiketoiminnassa. Generation-segmentti vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla, palvelee teollisuus- ja kunta-asiakkuuksia vauhdittaen teollisuuden dekarbonisaatiota sekä tarjoaa energiaa suuressa mittakaavassa luotettavasti.| | Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Fortum on Pohjoismaiden suurin eri sähkötuotteiden tarjoaja ja sillä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Consumer Solutions tarjoaa sähköä ja siihen liittyviä lisäarvo- ja digitaalisia palveluja pääasiassa vähittäismyyntiasiakkaille.| | Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto. Siihen kuuluu myös Circular Solutions -liiketoiminta, jonka jäljellä oleva toiminta koostuu pääosin akkujen kierrätysliiketoiminnasta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 136 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 6.3 Segmenttitiedot Konsernin tuloslaskelma | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | Generation 1)| Consumer Solutions | Muut toiminnot | Yhteensä milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Sähkönmyynti| | 2 642| 3 234| 2 607| 2 635| 0| 5| 5 249| 5 873 Lämmönmyynti | | 533| 502| 0| 0| 0| 25| 533| 527 Kaasunmyynti | | 0| 0| 387| 386| 0| 0| 387| 386 Jätteiden käsittelyn myynti | | 20| 11| 0| 0| 2| 212| 21| 223 Muut myynnit | | 51| 48| 35| 53| 185| 355| 271| 456 Liikevaihto | | 3 245| 3 795| 3 029| 3 073| 187| 596| 6 461| 7 464 Eliminoinnit | | -170| -307| -8| -5| -158| -157| -336| -469 Nord Pool -netotus 3)| | | | | | | | -1 136| -1 196 Ulkoinen liikevaihto | | 3 075| 3 488| 3 021| 3 068| 29| 439| 4 989| 5 800 | | | | | | | | | Vertailukelpoinen käyttökate | | 1 098| 1 421| 213| 161| -71| -26| 1 240| 1 556 Poistot | | -204| -204| -92| -85| -19| -90| -315| -379 Vertailukelpoinen liikevoitto | | 893| 1 218| 122| 76| -91| -116| 924| 1 178 Arvonalentumiset ja peruutukset | | -20| 0| 0| 0| -5| -17| -25| -17 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät | 3 | 0| 0| -1| 0| -2| 183| -4| 183 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset | | 40| -107| 6| 46| 0| 0| 47| -61 Muut | | -1| -7| 0| 0| -2| 50| -3| 43 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 7 | 18| -115| 5| 46| -9| 216| 15| 147 Liikevoitto | | 912| 1 103| 127| 122| -100| 100| 939| 1 325 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 7, 19 | 28| -26| 0| 0| 0| -3| 28| -30 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 19 | 56| 22| 0| 0| 0| -3| 56| 19 1)Sekä ulkoinen että sisäinen sähkönmyynti sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Fortumin sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi. Sähkön myynti sisältää myös uusiutuvan energian sertifikaattien myyntiä 134 miljoonaa euroa (2024: 149). 2)Ne myynnit ja ostot, jotka ovat 15 minuuttia- tai tuntiperusteisia, netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 137 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | Generation | Consumer Solutions | Muut toiminnot | Yhteensä milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2024 | 2024 Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 3 | 62| 0| 20| 0| 35| 33| 117| 33 Investoinnit käyttöomaisuuteen | 17, 18 | 438| 355| 58| 71| 4| 57| 500| 483 Osakkeiden bruttodivestoinnit | 3 | -2| 34| 0| 0| -1| 751| -3| 785 Segmenttien varat ja velat | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | Generation | Consumer Solutions | Muut toiminnot | Yhteensä milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Korottomat varat | | 7 491| 7 000| 1 051| 1 061| 286| 302| 8 827| 8 362 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 19 | 1 243| 1 189| 0| 1| 92| 71| 1 335| 1 260 Eliminoinnit | | | | | | | | -107| -126 Segmenttien varat yhteensä | | 8 734| 8 188| 1 051| 1 061| 377| 373| 10 054| 9 496 Korolliset saamiset | 22 | | | | | | | 925| 714 Laskennalliset verosaamiset | 28 | | | | | | | 812| 845 Muut varat | | | | | | | | 1 750| 2 116 Likvidit varat | 25 | | | | | | | 2 903| 4 136 Varat yhteensä | | | | | | | | 16 444| 17 307 | | | | | | | | | Segmenttien velat | | 599| 581| 333| 337| 80| 151| 1 012| 1 068 Eliminoinnit | | | | | | | | -107| -126 Segmenttien velat yhteensä | | | | | | | | 905| 942 Laskennalliset verovelat | 28 | | | | | | | 362| 386 Muu vieras pääoma | | | | | | | | 1 811| 1 998 Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma | | | | | | | | 3 078| 3 325 Korollinen vieras pääoma | 27 | | | | | | | 4 746| 4 828 Oma pääoma | | | | | | | | 8 620| 9 154 Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | | | | | | | | 16 444| 17 307 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 138 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | Generation | Consumer Solutions | Muut toiminnot| Yhteensä milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Vertailukelpoinen liikevoitto | | 893| 1 218| 122| 76| -91| -116| 924| 1 178 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 7, 19 | 28| -26| 0| 0| 0| -3| 28| -30 Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | | 922| 1 191| 122| 76| -91| -120| 952| 1 148 | | | | | | | | | Segmenttien varat | | 8 734| 8 188| 1 051| 1 061| 377| 373| 10 054| 9 496 Segmenttien velat | | 599| 581| 333| 337| 80| 151| 905| 942 Vertailukelpoinen sidottu pääoma | | 8 135| 7 608| 718| 725| 297| 222| 9 150| 8 554 Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1)| | 7 841| 7 425| 666| 683| 240| 744| 8 746| 8 852 | | | | | | | | | Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), % | | 11,8| 16,0| 18,3| 11,2| -38,0| -16,1| 10,9| 13,0 1)Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja. Henkilöstö | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Generation | Consumer Solutions | Muut toiminnot | Yhteensä | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Henkilöstön lukumäärä 31.12. | 2 139| 2 053| 1 134| 1 118| 1 278| 1 295| 4 551| 4 466 Henkilöstö keskimäärin | 2 137| 1 968| 1 124| 1 176| 1 286| 2 158| 4 547| 5 301 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 139 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 6.4 Konserninlaajuiset tiedot Konsernin toimintasegmentit toimivat pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Konsernin kotivaltio on Suomi. Alla on esitetty myyntituotot kohdemaittain asiakkaiden sijainnin mukaan. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, varat ja henkilöstö on ilmoitettu niiden sijainnin mukaan. Osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksiin ei ole jaettu maittain, koska kyseessä olevilla yhtiöillä voi olla liiketoimintaa usealla maantieteellisellä alueella. Koska konsernin asiakkaiden lukumäärä on suuri ja liiketoiminta-alueet erilaiset, konsernilla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joiden merkitys olisi olennainen Fortumin koko liiketoiminnan kannalta. Liikevaihto asiakkaiden maantieteellisen sijainnin mukaan | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Pohjoismaat | 3 345| 4 084 Puola | 1 484| 1 473 Muut | 160| 242 Yhteensä | 4 989| 5 800 Pohjoismaista sähköntuotantoa ei ole jaettu esitettäväksi kohdemaittain, sillä pohjoismainen sähköntuotanto myydään pääsääntöisesti Nord Pool -sähköpörssiin. Maakohtainen tieto myynneistä Nord Poolissa ei ole saatavilla. Investoinnit käyttöomaisuuteen maittain | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Suomi | 260| 242 Ruotsi | 134| 144 Norja | 9| 17 Puola | 85| 61 Muut | 12| 20 Yhteensä | 500| 483 Pitkäaikaiset varat maittain 31.12. | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Suomi | 3 141| 2 929 Ruotsi | 4 242| 3 932 Norja | 319| 343 Puola | 681| 610 Muut ja eliminoinnit | 82| 65 Yhteensä | 8 465| 7 880 Pitkäaikaiset varat sisältää aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, käyttöoikeusomaisuuserät ja osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Henkilöstön lukumäärä maittain 31.12. | | ---|---|--- | 2025 | 2024 Suomi | 2 278 | 2 189 Ruotsi | 968 | 931 Norja | 296 | 316 Puola | 881 | 779 Muut | 128 | 251 Yhteensä | 4 551 | 4 466 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 140 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto 7.1 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM) taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen (EBITDA). Tunnuslukujen määritelmät on esitetty Tunnuslukujen laskentakaavat -osiossa. Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon, 2025 | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- milj. euroa | Oikaisematon | Arvon- alentumiset ja peruutukset| Myyntivoitot ja samankaltaiset erät| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset| Muut | Raportoitu Liikevaihto | 5 006| 0| 0| -17| 0| 4 989 Muut tuotot | 47| 0| 0| -23| 0| 24 Materiaalit ja palvelut | -2 900| 0| 0| -2| 0| -2 901 Henkilöstökulut | -420| 0| 0| 0| 1| -419 Poistot | -341| 25| 0| 0| 0| -315 Muut kulut | -453| 0| 3| -5| 2| -454 Vertailukelpoinen liikevoitto| | 25| 4| -47| 3| 924 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät| | -25| -4| 47| -3| 15 Liikevoitto | 939| | | | | 939 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon, 2024 | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- milj. euroa | Oikaisematon | Arvon- alentumiset ja peruutukset| Myyntivoitot ja samankaltaiset erät| Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset| Muut | Raportoitu Liikevaihto | 5 742| 0| 0| 58| 0| 5 800 Muut tuotot | 240| 0| -183| 49| -58| 48 Materiaalit ja palvelut | -3 289| 0| 0| -12| 6| -3 295 Henkilöstökulut | -485| 0| 0| 0| 0| -485 Poistot | -396| 17| 0| 0| 0| -379 Muut kulut | -486| 0| 0| -34| 9| -511 Vertailukelpoinen liikevoitto| | 17| -183| 61| -43| 1 178 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät| | -17| 183| -61| 43| 147 Liikevoitto | 1 325| | | | | 1 325 Arvonalentumiset ja peruutukset Arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset oikaistaan poistoista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Vuoden 2025 arvonalentumiset ja peruutukset sisältävät pääasiassa Intiassa sijaitsevan omaisuuden arvonalentumiset. Katso myös liitetieto 20 Arvonalentumistestaus. Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät sisältää myyntivoittoja ja hankintoihin liittyviä transaktiokuluja, jotka oikaistaan vastaavasti muista tuotoista ja kuluista vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Vuonna 2024 Myyntivoitot ja samankaltaiset erät olivat 183 miljoonaa euroa sisältäen 176 miljoonan euron verovapaan myyntivoiton kierrätys- ja jäteliiketoiminnan divestoinnista. Katso liitetieto 3.2 Yritysmyynnit. Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisinstrumenttien realisoitumattomat muutokset, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä, ja johdannaisiksi käsiteltävät fyysiset sopimukset kirjataan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin. Katso liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 141 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Johdannaisina käsiteltyjen fyysisten sopimusten selvittämisen vaikutukset oikaistaan muista tuotoista ja muista kuluista myyntiin sekä materiaaleihin ja palveluihin, jotta erät kuvaisivat näiden sopimusten osalta niiden sopimusperusteista myynti- tai hankintahintaa, eikä vastaavaa markkinahintaa toimitushetkellä. Oikaisuja tarvitaan taloudellisen tuloksen ymmärtämisen parantamiseksi, kun verrataan eri tilikausien tuloksia. Muut Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut sekä muut sekalaiset liiketoimintaan kuulumattomat erät oikaistaan pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista. Vuonna 2024, erä "Muut" sisältää 58 miljoonaa euroa kaupallisen riidan ratkaisusta. Siihen liittyvä 13 miljoonan korkotuotto esitetään erässä Rahoituskulut - netto. 7.2 Vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon Vertailukelpoinen kauden voitto ja vertailukelpoinen tulos/osake | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Vertailukelpoinen liikevoitto | | 924| 1 178 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 19 | 28| -30 Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto | 11 | -54| -36 Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja | | 898| 1 112 Vertailukelpoiset tuloverot | 12 | -163| -219 Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat | | 4| 7 Vertailukelpoinen kauden voitto | | 739| 900 | | | Vertailukelpoinen tulos/osake, euroa | 13 | 0,82| 1,00 Kauden voiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Kauden voitto | | 763| 1 160 \- Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 7 | -15| -147 \- Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 19 | -27| -49 \- Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut | 11 | 4| -91 \- Tuloveroihin liittyvät oikaisut | | 10| 20 \- Määräysvallattomat omistajat | | 2| 4 \- Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut | | 1| 3 Vertailukelpoinen kauden voitto | 7 | 739| 900 Katso Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat. Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta Osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oikaistaan merkittävillä erillä, jotka vastaavat vertailukelpoiseen kauden voittoon sisältyviä oikaisuja. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto Rahoituskuluja – netto oikaistaan esimerkiksi muut rahoituserät – nettoon kirjatuilla ydinjätehuoltoon liittyvillä erillä, rahoituserien käypien arvojen muutoksilla, sekä rahoituserien arvonalentumisilla ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutuksilla sekä muilla kertaluonteisilla oikaisuilla. Vuonna 2024 ydinvoimaan liittyvät oikaisut rahoituserät - nettoon olivat -86 miljoonaa euroa. Katso liitetieto 11 Rahoituskulut – netto. Vertailukelpoiset tuloverot Tuloveroja oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvien oikaisujen, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutuksilla. Katso liitetieto 12 Tuloverot sekä liitetieto 28 Tuloverosaamiset ja -velat. Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat Määräysvallattomien omistajien osuutta oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä, oikaisuilla osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, rahoituskuluihin - netto ja tuloveroihin. | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Määräysvallattomat omistajat | 2| 4 Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut | 1| 3 Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat | 4| 7 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 142 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 8 Muut kulut | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Käyttö- ja kunnossapitokulut | 70| 107 Tietotekniikka- ja tietoliikennekulut | 113| 110 Kiinteistöverot| 63| 41 Muut | 208| 253 Yhteensä | 454| 511 Suurimmat Muut kulut -ryhmään kirjatut erät olivat voima- ja lämpölaitosten ulkoisia käyttö- ja kunnossapitokuluja. Kiinteistöveroihin sisältyy suoraan omistettuun vesivoimatuotantoon liittyviä veroja 48 miljoonaa euroa (2024: 25). Muut-erä sisältää kiinteistöihin liittyviä kuluja ja muita operatiivisia kuluja. Tilintarkastajan palkkiot | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Tilintarkastuspalkkiot | 1,9| 2,0 Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista | 0,3| 0,5 Palkkiot veropalveluista | 0,0| 0,0 Yhteensä | 2,2| 2,5 Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudelle 2025. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön ja sen tytäryritysten tarkastamisesta. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunnon kestävyysraportista. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. 9 Materiaalit ja palvelut | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Ostot 1)| 2 271| 2 531 Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | 581| 626 Muut | 49| 138 Yhteensä | 2 901| 3 295 1)Ostot sisältävät uusiutuvan energian sertifikaattien ostoja 45 miljoonaa euroa (2024: 66) ja CO2-päästöoikeuksien ostoja 57 miljoonaa euroa (2024: 67). Ostot koostuvat pääosin sähkön ja kaasun hankinnasta vähittäismyyntiä ja lämmön tuotantoa varten sekä polttoaineista, joita käytetään sähkön ja lämmön tuotannossa. Sähkön ostot sisältävät uusiutuvan energian sertifikaatit ja polttoaineiden ostot sisältävät CO2-päästöoikeudet. Sähkön osto Nord Pool -sähköpörssistä netotetaan konsernitasolla 15 minuutin tai tuntitasolla markkina-alueesta riippuen, ja netto esitetään joko myynneissä tai ostoissa sen perusteella, onko Fortum nettomyyjä vai -ostaja kyseisellä 15 minuutin tai tunnin aikavälillä. Katso liitetieto 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit ja liitetieto 23 Vaihto-omaisuus. Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä sisältävät ydin- ja vesivoimalla tuotetun sähkön hankinnan omakustannushintaan (sisältäen korkokulut ja tuotantoverot). Materiaalit ja palvelut yhteensä -erä sisältää ydinvoimatuotantoon liittyviä kiinteistöveroja 14 miljoonaa euroa (2024: 6) ja vesivoimatuotantoon liittyviä kiinteistöveroja 14 miljoonaa euroa (2024: 14). Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä ostetun ydinvoiman ja vesivoiman tuotantoverot esitetään rivillä Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä. Katso liitetieto 38 Lähipiiritapahtumat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 143 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Palkat ja palkkiot | 311| 364 Eläkkeet | | Maksupohjaiset järjestelyt | 46| 53 Etuuspohjaiset järjestelyt | 3| 4 Sosiaalikulut | 38| 41 Osakeperusteiset kannustimet | 5| 6 Muut henkilöstökulut | 17| 18 Yhteensä | 419| 485 Fortumin työntekijöille tarjoamat kokonaispalkkiot muodostuvat palkoista, luontoiseduista, lyhyen aikavälin kannustimista, henkilöstörahastolle maksetusta voittopalkkiosta Suomessa sekä pitkän aikavälin kannustimista. Tarkempia tietoja Fortumin eläkevastuista 32 Eläkevelvoitteet. 10.1 Lyhyen aikavälin kannustimet Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on tukea yhtiön taloudellisten ja muiden keskeisten vuositason tavoitteiden toteuttamista. Pääperiaatteena on, että kaikki työntekijät ovat mukana kannustinjärjestelmässä tai vaihtoehtoisesti liiketoimintokohtaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Hallitus määrittää vuosittain johtoryhmän tulostavoitteiden tason ja määräytymisperusteet. Mittarit voivat vaihdella vuosittain liiketoiminnan ensisijaisten tavoitteiden perusteella. Lyhyen aikavälin kannustin­ohjelmista maksettavat palkkiot toimitusjohtajalle olivat enintään 100 % tavoitetason ollessa 50 % vuotuisesta kiinteästä palkasta. Muun johtoryhmän osalta palkkiot olivat enintään 50 % tavoitetason ollessa 25 % vuotuisesta kiinteästä palkasta. Yhtiön hallitus arvioi säännöllisesti toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten suoriutumista. Muun henkilöstön palkitseminen muodostuu konsernin, yksikön ja henkilökohtaisten tai tiimin tavoitteiden yhdistelmästä. Tavoitteet sovitaan alkuvuodesta käytävissä kehityskeskusteluissa. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmien palkkiot maksetaan rahana. 10.2 Pitkän aikavälin kannustimet Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmien tarkoituksena on tukea konsernin pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista kestävästi, yhdenmukaistaa johdon ja omistajien edut sekä auttaa sitouttamaan avainhenkilöt ja pitämään heidät yhtiön palveluksessa. Pitkän aikavälin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä tarjoaa osallistujilleen mahdollisuuden ansaita yhtiön osakkeita. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mukaisesti hallitus päättää vuosittain uuden pitkän aikavälin kannustinohjelman aloittamisesta. Hallitus hyväksyy Fortumin johtoryhmän jäsenet, joilla on oikeus osallistua vuosittain alkavaan pitkän aikavälin kannustinohjelmaan. Fortumin hallitus on valtuuttanut toimitusjohtajan päättämään kannustinohjelman osallistujista ja mahdollisista enimmäispalkkioista muiden paitsi Fortumin johtoryhmän jäsenten osalta hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Osallistujat eivät voi samanaikaisesti olla Fortumin Henkilöstörahaston jäseniä. Kukin kannustinohjelma alkaa kolmen kalenterivuoden ansaintajaksolla, jonka aikana osallistujat voivat ansaita osakeoikeuksia, jos hallituksen asettamat tavoitteet täyttyvät. Osakkeita ei jaeta, jos vähimmäistavoitteet eivät täyty. Muuttuvien palkkioiden yhteenlaskettu kokonaissumma ei saa ylittää 200 %:a saajan vuosipalkasta kalenterivuoden aikana, vaikka suoritus olisi ollut erityisen hyvä ja hallituksen hyväksymät tavoitteet saavutettu. Kun ansaintajakso on päättynyt ja asiaan kuuluvat verot ja muut työsuhteeseen liittyvät kulut on vähennetty, osallistujat saavat nettomäärän osakkeina. Pitkän aikavälin kannustinohjelmissa ei ole lainkaan rajoitusjaksoa. Fortumin johtoryhmän jäsenten yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus on kuitenkin oltava suurempi tai yhtä suuri kuin heidän vuosipalkkansa. Niiden johtoryhmän jäsenten, joiden yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus ei vielä ole osakkeenomistusvaatimuksen mukainen, on säilytettävä vähintään 50 % saamistaan osakkeista, kunnes vaadittu osakeomistuksen taso on saavutettu. Rajoitettu osakeohjelma (Restricted Share -ohjelma, RS) täydentää pitkän aikavälin osakeperusteista kannustinjärjestelmää. RS-ohjelma noudattaa yleisen kannustinjärjestelmän pääehtoja sillä poikkeuksella, että allokoidut osakkeet toimitetaan kolmivuotisen RS-jakson jälkeen ilman erillisiä suorituskriteereitä edellyttäen, että henkilön työsuhde jatkuu. RS-ohjelma on suunnattu hallituksen määrittelemiin erityistarkoituksiin, kuten henkilöstön sitouttamiseen. Fortumin hallituksella on oikeus muuttaa kannustinohjelman tavoitteet, päättää poiketa tavoitteiden mukaisesta maksusta tai keskeyttää menossa oleva kannustinohjelma. Osakepalkkiojärjestelmän mukaiset osakeohjelmat luokitellaan osakeperusteisiksi ja palkkio maksetaan osakkeina. Palkkio kirjataan kuluksi ansaintajakson aikana ja vastaava lisäys merkitään omaan pääomaan. Järjestelyyn liittyvistä henkilöstösivukuluista kirjataan varaus. Osakepalkkiovelka sosiaalikuluineen oli vuoden 2025 lopussa 9 miljoonaa euroa (2024: 8), sisältäen omaan pääomaan kirjatun 8 miljoonan euron erän (2024: 7). Vuoden 2025 lopussa noin 120 avainhenkilöä on mukana ainakin yhdessä meneillään olevasta vuosittaisesta osakeohjelmasta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 144 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Myönnetyt osakkeet Alla olevassa taulukossa on esitetty muutokset pitkän aikavälin kannustinohjelmien osakemäärissä: | | ---|---|--- Osakkeiden lukumäärä | 2025 | 2024 1.1. | 2 051 323 | 1 458 811 Myönnetyt | 954 769 | 1 117 235 Lunastetut | -109 535 | -52 292 Toteutumattomat tai menetetyt | -301 571 | -472 431 31.12. | 2 594 986 | 2 051 323 10.3 Henkilöstön osakesäästöohjelma Fortumin henkilöstön osakesäästöohjelman tarkoituksena on kannustaa työntekijöitä sijoittamaan yhtiön osakkeisiin ja säilyttämään omistusta yhtiössä. Osakesäästöohjelma koostuu vuosittain alkavista säästökausista, joiden käynnistämisestä päättää yhtiön hallitus. Ohjelmaan osallistuvat työntekijät säästävät osan kuukausipalkoistaan, ja kertyneillä säästöillä heille ostetaan Fortumin osakkeita. Kannustimena Fortum tarjoaa jokaiseen alkaneeseen säästökauteen osallistuneille bruttona yhden lisäosakkeen kahta säästöillä hankittua osaketta kohti noin kolmen vuoden kuluttua säästökauden alkamisesta. Lisäosakkeiden saamisen edellytyksenä on, että osallistuja pitää osakkeet omistusjakson loppuun saakka ja että hänen työsuhteensa ei ole päättynyt ennen omistusjakson päättymistä. Kukin ohjelma koostuu yhden vuoden säästökaudesta ja sen lisäksi kahden vuoden omistusjaksosta. Osakkeet ostetaan kvartaaleittain kertyneillä säästöillä markkinahintaan Fortumin osavuosikatsausten julkistamisen jälkeen. Ohjelma luokitellaan osakkeina maksettavaksi järjestelyksi ja lisäosakkeet kirjataan kuluksi ansaintajakson ajalle. 10.4 Fortumin henkilöstörahasto Fortumin hallitus määrittelee vuosittain rahastoon maksettavan voittopalkkioerän määräytymisperusteet. Henkilöstörahaston jäseniä ovat sekä vakituisessa että määräaikaisessa työsuhteessa olevat konsernin työntekijät Suomessa. Konsernin rahastoon maksamat voittopalkkioerät jaetaan rahaston jäsenille tasasuuruisina. Kunkin työntekijän rahasto- osuudet on jaettu sidottuun osaan ja nostettavissa olevaan osaan. Sidotusta osasta voi vuosittain siirtää nostettavaksi enintään 15 % pääomasta vastaavan määrän. Rahaston edellinen tilivuosi päättyi 30.4.2025, ja rahastossa oli tällöin 2891 jäsentä (2024: 2 794). Vuonna 2025 Fortum maksoi vuoden 2024 tuloksen perusteelle henkilöstörahastoon 3,4 miljoonan euron (2024: 1,2) vuotuisen voittopalkkioerän. Rahaston jäsenten rahasto-osuuksien yhteenlaskettu määrä oli 21 miljoonaa euroa (2024: 18). 10.5 Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkitseminen Vuoden 2025 lopussa konsernin johtoryhmään kuului kymmenen jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja. Seuraava taulukko esittää toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot kunkin toimikauden ajalta. Alla esitetyt palkkiot ovat suoriteperusteisia. Suomen valtion kanssa solmitun Solidium-siltarahoitusjärjestely ehtojen mukaisesti johtoryhmän jäsenille ei maksettu lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimia, jotka kertyivät vuosina 2022 ja 2023. Rajoitukset vaikuttivat neljään pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, joista viimeinen jatkui vuoden 2025 loppuun saakka. Kustannukset näihin ohjelmiin liittyen kuitenkin jaksotettiin ansaintajakson ajalle. Johdon palkitseminen | | | | ---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 Tuhatta euroa | Markus Rauramo, toimitus-johtaja | Muut johtoryhmän jäsenet | Markus Rauramo, toimitus-johtaja | Muut johtoryhmän jäsenet Palkat ja luontoisedut | 1 255| 3 152| 1 586| 3 844 Lyhyen aikavälin kannustimet | 542| 718| 239| 660 Pitkän aikavälin kannustimet | 523| 1 041| 459| 668 Eläke-etuudet (lakisääteiset) | 302| 588| 296| 776 Eläke-etuudet (vapaaehtoiset) | 252| 579| 315| 718 Sosiaalikulut | 57| 370| 42| 273 Yhteensä | 2 931| 6 447| 2 937| 6 938 Vuosimaksu toimitusjohtaja Markus Rauramon lisäeläkejärjestelystä on 20 % kiinteästä vuosipalkasta. Kiinteä vuosipalkka koostuu peruspalkasta ja luontoiseduista. Toimitusjohtajan eläkeikä perustuu Työntekijän eläkelakiin. Mikäli toimitusjohtaja irtisanotaan ennen eläkeikää, on hän oikeutettu siihen mennessä eläkejärjestelyyn maksettuihin varoihin. Muiden johtoryhmän jäsenten eläkeikä on tyypillisesti paikallisen lainsäädännön mukainen. Lisäksi kolmen jäsenen eläkeikä on 63 vuotta. Konsernipolitiikan mukaan kaikki uudet lisäeläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia. Johtoryhmän jäsenten eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksuperusteisia, lukuun ottamatta kahta jäsentä, jotka ovat Fortumin eläkesäätiössä (etuuspohjainen järjestely). Vuoden 2025 lopussa taseeseen oli kirjattu varoja 22 tuhatta euroa (2024: velka 222) etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen osalta. Mikäli Fortum irtisanoo toimitusjohtajan, tämä on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan (6 kuukautta) sekä irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on 6 kuukautta riippumatta siitä, kumpi osapuoli irtisanoo sopimuksen. Fortumin irtisanoessa sopimuksen, jäsenet ovat pääsääntöisesti oikeutettuja irtisanomisajan palkkaan ja irtisanomiskorvaukseen, joka vastaa 6 kuukauden palkkaa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 145 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Johdolle toimitetut osakkeet Seuraavassa taulukossa esitetään osakepalkkiojärjestelmän myötä toimitusjohtajalle ja muille Fortumin johtoryhmän jäsenille toimitetut osakkeet. Johtoryhmän jäsenet, joiden yhteenlaskettu Fortumin osakkeiden omistus ei vielä ole osakkeenomistus­ vaatimuksen mukainen, on säilytettävä vähintään 50 % saamistaan osakkeista, kunnes vaadittu osakeomistuksen taso on saavutettu. | | | ---|---|---|--- | | 2025 | 2024 Johtoryhmän jäsenet 31.12.2025 | | | Markus Rauramo, toimitusjohtaja | | 1 785 | 0 Nebahat Albayrak | | 476 | 0 Mikael Lemström | | 281 | 0 Kati Levoranta | Johtoryhmän jäsen 1.6.2025 alkaen | 0 | N/A Petra Lundström| | 368 | 0 Simon-Erik Ollus | | 422 | 0 Mikael Rönnblad | | 375 | 0 Peter Strannegård | | 198 | 0 Karin Svenske Nyberg | Johtoryhmän jäsen 1.5.2025 alkaen | 0 | N/A Tiina Tuomela | | 0 | 0 Entiset johtoryhmän jäsenet | | | Eveliina Dahl | Johtoryhmän jäsen 31.12.2024 saakka | N/A | 0 Bernhard Günther | Johtoryhmän jäsen 31.12.2024 saakka | N/A | 0 Nora Steiner-Forsberg | Johtoryhmän jäsen 31.12.2024 saakka | N/A | 0 Yhteensä | | 3 905 | 0 Vuonna 2025 johtoryhmän jäsenille toimitettiin henkilöstön osakesäästöohjelman perusteella 825 (2024: 599) lisäosaketta. Vuonna 2024 johtoryhmä ilmoitti luopuvansa vapaaehtoisesti osakepalkkioista, jotka eivät ole siltarahoitusjärjestelyn rajoitusten piirissä ja joiden toimitusaika olisi ollut keväällä 2024, joten osakkeita ei toimitettu vuonna 2024. 10.6 Johdon omistamat osakkeet Fortum Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2025 yhteensä 52 842 (2024: 48 015) osaketta, eli 0,01 % (2024: 0,01 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Hallituksen jäsenten omistamat osakkeet (kpl) | | ---|---|--- | 2025 | 2024 Hallituksen jäsenet 31.12.2025 | | Mikael Silvennoinen, puheenjohtaja | 17 826 | 13 515 Jonas Gustavsson, varapuheenjohtaja | 5 429 | 3 065 Ralf Christian | 6 414 | 4 050 Luisa Delgado | 5 941 | 4 050 Stefanie Kesting | 1 891 | N/A Marita Niemelä | 4 956 | 3 065 Teppo Paavola | 0 | 8 780 Johan Söderström | 4 956 | 3 065 Vesa-Pekka Takala | 5 429 | 3 065 Entiset hallituksen jäsenet | | Essimari Kairisto | N/A | 5 360 Yhteensä | 52 842 | 48 015 Toimitusjohtaja ja muut Fortumin johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 232 366 (2024 : 229 623) osaketta, eli noin 0,03 % (2024: 0,03 %) yhtiön osakkeista ja äänivallasta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 146 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Fortumin johtoryhmän omistamat osakkeet (kpl) | | ---|---|--- | 2025 | 2024 Johtoryhmän jäsenet 31.12.2025 | | Markus Rauramo | 118 858 | 115 997 Nebahat Albayrak | 4 661 | 3 557 Mikael Lemström | 15 577 | 15 155 Kati Levoranta | 0 | N/A Petra Lundström | 15 470 | 14 314 Simon-Erik Ollus | 9 153 | 7 664 Mikael Rönnblad | 21 430 | 20 887 Peter Strannegård | 5 701 | 4 380 Karin Svenske Nyberg | 0 | N/A Tiina Tuomela | 41 516 | 40 772 Entiset johtoryhmän jäsenet | | Eveliina Dahl | N/A | 3 414 Bernhard Günther | N/A | 1 392 Nora Steiner-Forsberg | N/A | 2 091 Yhteensä | 232 366 | 229 623 10.7 Hallituksen jäsenten palkkiot Hallitukseen kuuluu viidestä kymmeneen jäsentä. Yhtiökokous valitsee jäsenet yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka päättyy valintaa seuraavaan ensimmäiseen varsinaiseen yhtiökokoukseen. Vuoden 2025 lopussa hallitukseen kuului yhdeksän jäsentä. Varsinainen yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten vuosipalkkiot. Hallituksen jäsenille ei tarjota pitkän aikavälin kannustinohjelmia eikä mahdollisuutta osallistua muihin kannustinohjelmiin. Fortumilla ei myöskään ole heitä koskevaa eläkejärjestelmää. Vuonna 2025 lakisääteiset sivukulut olivat 63 tuhatta euroa (2024: 51). Hallituksen palkkiot | | ---|---|--- Tuhatta euroa | 2025 | 2024 Vuosipalkkio hallitustyöstä | | Puheenjohtaja | 155,0| 128,2 Varapuheenjohtaja | 85,0| 79,4 Valiokuntien puheenjohtajat 1)| 85,0| N/A Jäsenet | 68,0| 56,8 Kiinteä palkkio valiokuntatyöstä | | Valiokuntien puheenjohtajat | N/A | 22,6 Valiokuntien jäsenet | N/A | 5,4 1)Ellei samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan kiinteä vuosipalkkio ja osallistumisperusteinen kokouspalkkio. Hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. kiinteiden palkkioiden maksaminen valiokuntatyöstä päätettiin lopettaa vuonna 2025 hallitustyön palkkiokäytännön virtaviivaistamiseksi. Kokouspalkkio maksetaan niin hallituksen kuin valiokuntienkin kokouksista. Kokouspalkkio on 1 000 euroa kultakin kokoukselta tai 2 000 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta pitämättä, kokouspalkkio on 1 000 euroa. Jäsenen matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 147 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Hallituksen kokonaispalkkiot | | | ---|---|---|--- Tuhatta euroa | | 2025 | 2024 Hallituksen jäsenet 31.12.2025 | | Mikael Silvennoinen | Hallituksen puheenjohtaja, Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja| 179| 167 Jonas Gustavsson | Varapuheenjohtaja 1.4.2025 alkaen | 111| 90 Ralf Christian | Teknologia- ja investointivaliokunnan puheenjohtaja | 115| 109 Luisa Delgado | | 92| 91 Stefanie Kesting | Hallituksen jäsen 1.4.2025 alkaen | 89| N/A Marita Niemelä | | 86| 82 Teppo Paavola | | 93| 94 Johan Söderström | | 90| 79 Vesa-Pekka Takala | Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja | 105| 83 Entiset hallituksen jäsenet | | Essimari Kairisto | Varapuheenjohtaja, Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtaja 1.4.2025 saakka | 8| 118 Maija Strandberg | Hallituksen jäsen 1.4.2025 saakka | N/A | 5 Yhteensä| | 968 | 916 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 148 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 11 Rahoituskulut – netto | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Korkokulut | | | Lainat | | -164| -233 Vuokrasopimusvelkojen korot ja muut korkokulut | | -3| -3 Aktivoidut korkokulut | 18 | 10| 10 Yhteensä | | -157| -226 | | | Korkotuotot | | | Lainasaamiset ja talletukset | | 104| 189 Muut korkotuotot 1)| | 7| 45 Yhteensä | | 111| 234 | | | Muut rahoituserät – netto | | | Ydinjätehuoltorahaston tuotto | 29 | 43| 85 Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | | 4| 40 Ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen | | -31| -38 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset ja peruutukset | | -20| -27 Muut rahoituskulut ja -tuotot | | -8| -12 Yhteensä | | -13| 47 Rahoituskulut – netto | | -59| 55 | | | milj. euroa | | 2025 | 2024 Rahoituskulut – netto | | -59| 55 Oikaisut rahoituskuluihin – netto | | | Ydinjätehuoltorahaston tuotto | | -43| -85 Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu | | -4| -40 Ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen | | 31| 38 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset, peruutukset ja muut oikaisut 1)| | 20| -5 Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto | | -54| -36 1) Muut oikaisut vuonna 2024 sisältävät 19 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää korkotuloa veroviranomaiselta ja 13 miljoonaa euroa korkotuloa kaupallisen riidan sopimisesta. Katso myös liitetieto 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt. Katso Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat. Lainojen korkokulut olivat yhteensä 164 miljoonaa euroa (2024: 233), sisältäen lainojen korkoja 149 miljoonaa euroa (2024: 211) ja 15 miljoonaa euroa (2024: 22) korkokuluja lainasalkkua suojaavista johdannaisista. Lainasaamisten ja talletuksien korkotuotot olivat yhteensä 104 miljoonaa euroa (2024: 189) sisältäen 83 miljoonaa euroa (2024: 162) talletusten ja pankkisaamisten korkoja sekä 21 miljoonaa euroa (2024 : 27) osakaslainasaamisten ja muiden lainasaamisten korkoja. Muut korkotuotot, 7 miljoonaa euroa (2024: 45), sisälsi vuonna 2024 19 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää kertynyttä korkotuloa veroviranomaiselta, 13 miljoonaa euroa korkotuloa kaupallisen riidan sopimisesta ja 13 miljoonaa euroa liittyy pääasiassa hyödykejohdannaisten kaupankäyntivakuuksiin. Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen liittyvät Loviisan ydinvoimalaan. Katso lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Muut rahoituskulut ja -tuotot olivat yhteensä -8 miljoonaa euroa (2024: -12). Korko- ja valuuttajohdannaiset rahoituskuluissa (netto) | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | | Lainojen korkokulut | -1| -10 Johdannaisten valuuttakurssierot | -7| 5 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero 1)| -9| 15 Korkojohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) | -17| 10 | | Valuuttajohdannaiset | | Lainojen korkokulut | -14| -12 Johdannaisten valuuttakurssierot | -188| 145 Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutokset - korkoero | -2| 1 Valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos yhteensä rahoituskuluissa (netto) | -204| 134 Yhteensä | -222| 144 1)Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutoksiin sisältyy käyvän arvon suojauslaskennassa olevien suojausinstrumenttien arvostusmuutokset -9 miljoonaa euroa (2024: 15). | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 149 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 12 Tuloverot 12.1 Tulos ennen veroja maittain | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Suomi | 333| 528 Ruotsi | 215| 309 Puola | 90| 85 Irlanti | 333| 233 Alankomaat | 16| 265 Muut | -52| -21 Yhteensä | 936| 1 399 Maakohtainen erittely tuloksesta ennen veroja esittää kunkin maan osuuden Fortum-konsernin tuloksesta ennen veroja, joka perustuu kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisiin konsernin laadintaperiaatteisiin. Kunkin maan tulos sisältää siten esimerkiksi osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, johdannaisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisen kirjaamisen vaikutukset ja muut konserniyhdistelyyn liittyvät oikaisut, jotka eivät sisälly paikallisten tytäryritysten verotettavaan tuloon. 12.2 Tuloverojen merkittävimmät osatekijät maittain | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero | | Suomi | -55| -126 Ruotsi | -61| -88 Puola | -25| -13 Irlanti | 0| 0 Alankomaat | -14| -2 Muut | -3| -9 Yhteensä | -158| -238 Laskennalliset verot| | Suomi | -5| 11 Ruotsi | 20| 22 Puola | 7| -9 Irlanti | -48| -36 Alankomaat | 4| -20 Muut 1)| 9| 18 Yhteensä | -14| -14 Edellisten tilikausien verojen oikaisut | | Suomi | 0| 11 Ruotsi | -2| 0 Puola | 2| 3 Irlanti | 0| 0 Alankomaat | 0| 0 Muut | 0| 0 Yhteensä | -1| 13 Tuloverot | -173| -239 1) Sisältää verokantaeron omaan pääomaan kirjatun konsernin sisäisen lainan korosta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 150 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 12.3 Efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma Konsernin tuloksesta ennen veroja laskettu vero eroaa Suomen nimellisen verokannan mukaan lasketusta verosta seuraavasti: | | | | ---|---|---|---|--- milj. euroa | 2025 | % | 2024 | % Tulos ennen veroja | 936| | 1 399| Vero laskettuna Suomen nimellisellä verokannalla | -187| 20,0| -280| 20,0 Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja -säännösten erot | 24| -2,6| 4| -0,3 Verovapaat myyntivoitot | 0| 0,0| 47| -3,4 Muut vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttavat erät | -8| 0,9| -3| 0,2 Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut | -1| 0,1| 4| -0,3 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 11| -1,2| 3| -0,2 Laskennallisten verosaamisten muutoksen ja kirjaamatta jättämisen vaikutukset| -3| 0,3| -5| 0,4 Muut erät | -7| 0,7| -3| 0,2 Edellisiin tilikausiin perustuva verojen korjaus | -1| 0,2| -5| 0,4 Tuloverot | -173| 18,5| -239| 17,1 Tärkeimmät verotuksen tunnusluvut: • Painotettu keskimääräinen tuloverokanta vuodelle 2025 on 17,4 % (2024: 19,7 %). • Tuloslaskelman efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2025 on 18,5 % (2024: 17,1 %). • Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta vuodelle 2025 on 18,8 % (2024: 19,1 %). Katso liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto, Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat. Pääasialliset efektiiviseen tuloverokantaan vaikuttavat tekijät ovat: • Suomen ja ulkomaisten verokantojen ja säännösten erot sekä osuudet osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta laskivat efektiivistä verokantaa vastaavasti -2,6 %:lla (2024: -0,3 %) ja -1,2 %:lla ( 2024: -0,2 %). • Verovapaat myyntivoitot vuonna 2024 syntyivät pääasiassa kierrätys- ja jäteliiketoiminnan divestoinnista, mikä laski efektiivistä verokantaa 3,4 %:lla. • Muut vertailukelpoisiin tuloveroihin vaikuttavat erät nostivat efektiivistä verokantaa 0,9 %:lla (2024: 0,2 %). Erät liittyvät osakkeiden alaskirjauksiin. • Muut erät sisältävät -7 miljoonaa, joka liittyy sivuliikkeiden voittoihin, joissa verohyvityksiä ei voida hyödyntää Irlannissa. Tämä nosti verokantaa 0,7 %:lla (2024: 0,4 %). Vuonna 2024 muut erät sisälsivät omaan pääomaan kirjatun konsernin sisäisen lainan koron verokantaeron, joka syntyy Irlannin 12,5 %:lla verotettavasta korkotulosta sekä Suomen 20 prosentilla verotettavasta korkokulusta. Erä laski efektiivistä tuloverokantaa 0,6 %:lla. Vaikutus ei ole merkittävä vuonna 2025, koska suurin osa pääomalainoista on maksettu takaisin. 12.4 Vertailukelpoisen efektiivisen tuloverokannan täsmäytyslaskelma | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Tuloverot | -173| -239 Tuloveroihin liittyvät oikaisut | 10| 20 Vertailukelpoiset tuloverot | -163| -219 12.5 Pilari 2 -mallisäännöt Konserni kuuluu OECD:n Pilari 2 -mallisääntöjen soveltamisalaan maailmanlaajuisen vähimmäisveron osalta. Pilari 2:ta koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin Suomessa, joka on emoyhtiö Fortum Oyj:n kotipaikka, ja se astui voimaan 1.1.2024. Tämä lainsäädäntö oli voimassa vuonna 2025 myös seuraavissa Fortumin toimintamaissa: Ruotsi, Norja, Tanska, Puola, Alankomaat, Irlanti, Belgia, Yhdistynyt kuningaskunta, Sveitsi, Espanja, Ranska ja Saksa. Lainsäädännön mukaan konserni on velvollinen maksamaan täydennysveroa Pilari 2 -mallisääntöjen kautta määritettävän valtiokohtaisen efektiivisen verotason ja 15 % minimiverokannan erotuksesta, mikäli Pilari 2:ssa määritetyt siirtymäkauden olettamasäännökset (Safe Harbours) eivät ole voimassa. Fortumin arvion mukaan konsernille ei aiheudu täydennysveroa Pilari 2 -lainsäädännöstä vuonna 2025. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 151 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 13 Osakekohtainen tulos ja osinko LAADINTAPERIAATTEET OSAKEKOHTAINEN TULOS Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva voitto liikkeeseen laskettujen kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, josta on vähennetty konsernin hankkimat ja omistuksessaan pitämät omat osakkeet. OSINKO Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osingonjakoa ei kirjata velaksi tilinpäätökseen ennen kuin yhtiön osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa. 13.1 Osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos | | ---|---|--- | 2025 | 2024 Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj. euroa) | 765| 1 164 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl | 897 264| 897 264 | | Osakekohtainen tulos (euroa) | 0,85| 1,30 Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos | | ---|---|--- | 2025 | 2024 Vertailukelpoinen tilikauden voitto (milj. euroa) | 739| 900 Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl | 897 264| 897 264 | | Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (euroa) | 0,82| 1,00 Katso Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat. 13.2 Osakekohtainen osinko Hallitus ehdottaa, että Fortum jakaa tilikaudelta 2025 osinkona 0,74 euroa osaketta kohti, joka vastaa 90 %:a vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta (0,82 euroa). 2.2.2026 rekisteriin merkittyjen osakkeiden lukumäärän perusteella kokonaisosingon määrä olisi yhteensä 664 miljoonaa euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä. Vuoden 2024 osingonjaosta, 1,40 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 256 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 1.4.2025. Osinko maksettiin 10.4.2025. Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti, yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2024. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti ja yhteensä 520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti ja yhteensä 511 miljoonaa euroa, maksettiin 9.10.2024. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 152 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 14 Rahavirtalaskelman lisätietoja 14.1 Nettovelan muutokset | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Rahoitusnettovelka kauden alussa | | 367| 942 Nettorahavirta: | | | Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | | 1 240| 1 556 Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät | | -30| -2 Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot | | -37| 25 Realisoituneet valuuttakurssierot ja muut rahoituserät| | -113| -87 Maksetut tuloverot | | -147| -196 Käyttöpääoman muutos | | -73| 95 Käyttöomaisuusinvestoinnit | | -499| -472 Yrityshankinnat | | -88| -33 Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit | | 0| 767 Muutos korollisissa saamisissa | | -53| -44 Osingonjako emoyhtiön omistajille | | -1 256| -1 032 Muut rahoitustoiminnot | | 2| 2 Nettorahavirta ('-' rahoitusnettovelan kasvu) | | -1 054| 580 Muuntoerot ja muut muutokset | | 57| 5 Rahoitusnettovelka kauden lopussa | 27 | 1 479| 367 14.2 Rahavirtalaskelman lisätietoja Käyttöpääoman muutos | | | ---|---|---|--- milj. euroa | | 2025 | 2024 Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | | 94| 243 Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-) | | -94| -17 Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+) | | -72| -131 Yhteensä | | -73| 95 Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Käyttöomaisuusinvestoinnit | 17, 18 | 500| 483 Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-) | | 10| -2 Aktivoidut vieraan pääoman menot | | -10| -10 Yhteensä | | 499| 472 Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2025 aikana 88 miljoonaa euroa (2024: 33 ). Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit. Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat | 3 | -1| 726 Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman palautukset | 3, 19 | 0| 38 Yhteensä | | -1| 764 Vuoden 2025 aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä. Vuonna 2024 Fortum sai päätökseen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnin, sekä jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) myynnin 185 MW:n aurinkovoimatoiminnoistaan Intiassa. Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit . | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 153 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain LAADINTAPERIAATTEET RAHOITUSVARAT Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin IFRS 9:n mukaisiin luokkiin: rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti sekä rahoitusvarat käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja se riippuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen luonteesta sekä konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavasta liiketoimintamallista. Rahoitusvaroihin kuuluvan instrumentin arvostaminen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta edellyttää sopimusperusteisten rahavirtojen koostumista pelkästään korosta ja pääoman takaisinmaksusta (ns. SPPI-kriteeri). SPPI-kriteerin täyttymistä arvioidaan rahoitusinstrumenttikohtaisesti. Jos SPPI-kriteeri ei täyty, rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarat esitetään lyhytaikaisina varoina, jos niiden maturiteetti on lyhempi kuin 12 kuukautta, sijoituksesta aiotaan luopua 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä tai niitä pidetään kaupankäyntitarkoituksessa. Muussa tapauksessa erä esitetään pitkäaikaisina varoina. JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT Konserni arvostaa rahoitusvarat jaksotettuun hankintamenoon, jos rahoitusomaisuutta pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien kiinteiden tai ennalta määritettyjen rahavirtojen kerääminen. Rahavirrat muodostuvat pääomasta ja jäljellä olevan pääoman korosta, ja ne syntyvät, kun konserni antaa lainaa tai toimittaa tuotteita ja palveluja suoraan velalliselle. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät johdannaisia lukuun ottamatta kaikki rahoitusvarat, joiden rahavirrat perustuvat kiinteisiin tai ennalta määritettyihin maksuihin, ja joilla ei ole toimivilla markkinoilla noteerattua hintaa. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen arvosta vähennetään mahdolliset arvonalentumistappiot käyttäen odotettuun luottotappioon perustuvaa arvostusmallia. Taseesta pois kirjaamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaiset kaupankäyntitarkoituksessa olevat rahoitusvarat, rahoitusvarat, jotka ovat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti, sekä rahoitusvarat, jotka ovat IFRS 9:n mukaan pakotetusti arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa oleviksi, ellei niitä määritellä tehokkaiksi suojausinstrumenteiksi. Voitot ja tappiot, jotka johtuvat käyvän arvon muutoksista, sisältyvät sen kauden tuloslaskelmaan, jonka aikana ne syntyvät. KÄYPÄÄN ARVOON MUIDEN LAAJAN TULOKSEN ERIEN KAUTTA KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatuista muista oman pääoman ehtoisista sijoituksista ei kirjata luottotappiovarauksia, ja kertyneitä käyvän arvon muutoksia ei kirjata tuloslaskelmaan, kun rahoitusvara kirjataan pois taseesta. Saadut osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. TASEESTA POIS KIRJAAMINEN Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet niiden kassavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai kun konserni on siirtänyt olennaisilta osin omistamiseen liittyvät riskit ja edut. ARVONALENTUMINEN Konserni kirjaa jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen osalta luottotappiovarauksen perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9:n mukaan. Katso lisätietoja liitetiedossa 4.4.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi ja liitetiedossa 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ei kirjata odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvaa luottotappiovarausta, koska ne ovat jo arvostettu käypään arvoon. Rahoitusvarat kirjataan kokonaan alas, kun konserni ei voi kohtuudella odottaa saavansa sopimukseen perustuvia rahavirtoja. RAHOITUSVELAT Kaikki rahoitusvelat merkitään alun perin käypään arvoon. Lainojen sekä osto- ja muiden velkojen osalta vähennetään transaktiomenot. Myöhemmillä kausilla kaikki rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia sekä rahoitusvelkoja, jotka konserni on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä peruuttamattomasti valinnut kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan jaksotettuun hankintamenoon; maksetun rahamäärän (josta transaktiomenot vähennetty) ja lunastusarvon välinen erotus kirjataan korkokuluksi kyseisen lainan laina-ajalle käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä rahoitusveloista syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Konsernin johdannaiset, joita ei ole määritetty suojausinstrumenteiksi, arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät osto- ja muut velat, lainat ja johdannaissopimukset. Sellaiset lainat tai niiden osa, jotka ovat käyvän arvon suojauksen kohde-etuutena, arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun konserni on täyttänyt sopimusvelvoitteensa. JOHDANNAISINSTRUMENTTEIHIN JA SUOJAUSTOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT LASKENTAPERIAATTEET Konsernin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvat hyödykkeiden myynti- ja osto. Liiketoimet, jotka on solmittu ja jotka pidetään edelleen voimassa tarkoituksena vastaanottaa tai toimittaa kohteena oleva hyödyke konsernin osto-, myynti- ja käyttötarpeiden mukaisesti (oman käytön poikkeus), eivät kuulu IFRS 9:n soveltamisalaan. Fyysiset sopimukset muiden kuin rahoituserien ostamiseksi ja myymiseksi, jotka arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon optiolla kumoamaan arvostuksesta johtuvaa tuloslaskelmaeroa, tai jotka eivät täytä oman käytön poikkeuksen kriteerejä, tai joille ei voida soveltaa suojauslaskentaa, arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 154 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Konserni tekee johdannaissopimuksia johdannaispörsseissä, joissa johdannaiset selvitetään keskusselvitysosapuolten (central clearing parties, CCPs) tai selvityspankkien kautta, sekä kahdenvälisesti (over-the-counter) suoraan johdannaisvastapuolten kanssa. Kaupankäynti johdannaispörsseissä vaatii rahavakuuksia (vakuusmaksuja) keskusselvitysosapuolten ja selvityspankkien markkinariskin kattamiseksi. Katso lisätietoja liitetiedossa 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta ja liitetiedossa 4.4 Luottoriskit. Johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, käsitellään joko CTM (collatralised-to-market) tai STM (settled-to-market) -johdannaisina riippuen niiden päivittäisten maksusuoritusten (variation margin) sopimuksen mukaisista oikeuksista ja velvoitteista. CTM-johdannaisten päivittäiset maksusuoritukset käsitellään käteisvakuutena ja kirjataan taseeseen vakuussaamisiin ja -velkoihin. Lisäksi johdannaissopimus arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan taseeseen käteisvakuudesta erilliseksi johdannaissaamiseksi tai -velaksi. STM-johdannaisten päivittäiset maksusuoritukset kirjataan johdannaissopimuksen realisoituneeksi käyvän arvon muutokseksi. Tällöin johdannaissopimukselle ei jää realisoitumatonta käyvän arvon muutosta, joka kirjattaisiin taseeseen johdannaissaamiseksi tai -velaksi. CTM- ja STM-johdannaisten alkuvakuus (initial margin) kirjataan taseeseen vakuussaamisiin ja -velkoihin. Tällä hetkellä johdannaiset, joilla käydään kauppaa pörsseissä, ovat pääasiassa CTM-johdannaisia, kun taas STM-johdannaisten määrä on epäolennainen. Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jolloin johdannaissopimus tehdään, ja arvostetaan aina jatkossa tilinpäätöshetken käypään arvoon. Alkuperäisestä käypään arvoon arvoituksesta syntyvät voitot ja tappiot (”ensimmäisen päivän” voitot ja tappiot) eliminoidaan vastaavaa johdannaissaamista tai -velkaa vastaan, jos johdannaisen alkuperäinen käypä arvo on määritetty käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka sisältävät syöttötietoja, jotka eivät ole havainnoitavissa toimivilta markkinoilta. Johdannaisten, joiden alkuperäinen käypä arvo perustuu vastaavanlaisten sopimusten markkinanoteerauksiin toimivilla markkinoilla tai arvostusmenetelmiin, jotka sisältävät vain toimivilta markkinoilta havainnoitavissa olevia syöttötietoja, kirjataan samalla tavalla kuin myöhemmästä käypään arvoon arvostuksesta syntyvät voitot ja tappiot. Myöhemmissä käypään arvoon arvostamisissa syntyvän voiton tai tappion kirjaamistapa riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojauslaskennassa hyväksyttäväksi suojausinstrumentiksi, ja jos on, suojatun kohteen luonteesta. Konserni määrittää tietyt johdannaiset joko: (1) erittäin todennäköisten ennakoitujen liiketoimien suojauksiksi (kassavirran suojaus); (2) taseeseen merkittyjen varojen tai velkojen tai taseeseen merkitsemättömien kiinteäehtoisten sitoumusten käypien arvojen suojauksiksi (käyvän arvon suojaus); tai (3) ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi. Konserni dokumentoi liiketoimen syntymisajankohtana suojausinstrumenttien ja suojattujen kohteiden välisen suhteen, sen muodostuvatko suojatut kohteet erillisistä riskikomponenteista tai riskikomponenttien yhdistelmästä, sekä riskienhallinnan tavoitteensa ja erilaisiin suojauksiin ryhtymisen strategiansa. Konserni dokumentoi myös arvionsa siitä, täyttävätkö suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset suojauksen tehokkuudelle asetetut vaatimukset: (1) suojaavan instrumentin ja suojatun kohteen välillä on taloudellinen suhde, (2) luottoriskin vaikutus ei dominoi tästä taloudellisesta suhteesta aiheutuvia arvonmuutoksia, (3) suojausaste on sama kuin mitä käytetään riskien hallinnassa. Konserni dokumentoi myös sekä suojausta aloitettaessa, että sen jälkeen arvionsa siitä, ovatko suojausliiketoimissa käytettävät johdannaiset prospektiivisesti erittäin tehokkaita kumoamaan suojattavien kohteiden käypien arvojen tai kassavirtojen muutokset. Suojauslaskenta lopetetaan siinä tapauksessa, kun suojaussuhde ei täytä suojauksen tehokkuuden vaatimuksia. KASSAVIRRAN SUOJAUS Johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus merkitään omaan pääomaan, jos johdannais­ instrumentti on määritetty kassavirran suojaukseksi ja se täyttää kassavirran suojauksen ehdot. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan niillä kausilla, jolloin suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon (esimerkiksi silloin, kun ennakoitu suojattu myyntitapahtuma toteutuu). Kuitenkin silloin, kun suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuulumattoman omaisuuserän tai velan kirjaamiseen (esimerkiksi vaihto-omaisuus), omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään omasta pääomasta ja sisällytetään kyseisen omaisuuserän tai velan alkuperäiseen kirjanpito­ arvoon. Kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, kyseisellä hetkellä omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun myös ennakoitu liiketoimi toteutuu ja merkitään tuloslaskelmaan. Kun ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta tapahtuvan, omassa pääomassa oleva kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Fortum suojaa altistumisensa hyödykkeiden markkinariskille ja soveltaa suojauslaskentaa riskikomponenteittain. Suojauslaskentaa sovelletaan pohjoismaiseen sähkön hintariskiin, jonka fyysinen toimitus jaetaan yleisesti kolmeen riskikomponenttiin: (1) systeemihintariskiin, (2) aluehintaeroriskiin (EPAD) sekä (3) valuuttariskiin. Jokaiselle edellä mainitulle riskikomponentille on yleisesti saatavilla niille nimenomaisesti kohdennettuja johdannaissopimuksia, jotka ovat kyseisen riskikomponentin tehokkaita suojauksia. Suojauslaskentaa sovelletaan myös tiettyihin kaasun hintariskiä suojaaviin johdannaissopimuksiin, jotka efektiivisesti suojaavat toimitettavan kaasuvolyymin kassavirtaa. KÄYVÄN ARVON SUOJAUKSET Käyvän arvon suojauksiksi määritettyjen ja nämä ehdot täyttävien johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan, samoin ne suojatun omaisuuserän tai velan käyvän arvon muutokset, jotka ovat kohdistettavissa suojatulle riskille. Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä, suojattavan kohteen kirjanpitoarvoa oikaistaan efektiivisen koron menetelmällä tulosvaikutteisesti suojauskohteen juoksuajalle. ULKOMAISIIN YKSIKÖIHIN TEHTYJEN NETTOSIJOITUSTEN SUOJAUS Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaukset käsitellään kirjanpidossa kassavirran suojausten tavoin. Se osa suojausinstrumentin voitosta tai tappiosta, joka liittyy suojauksen tehokkaaseen osuuteen, merkitään omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan. JOHDANNAISET, JOTKA EIVÄT TÄYTÄ SUOJAUSLASKENNAN SOVELTAMISEDELLYTYKSIÄ Tietyt johdannaisinstrumentit, jotka ovat osa taloudellista suojaussuhdetta, eivät täytä suojauslaskennan ehtoja. Realisoitumattomat käypien arvojen muutokset raportoidaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä suojauslaskennan ulkopuolella olevista tulevaisuuden kassavirtoja suojaavista hyödykejohdannaisista sekä IFRS 9:n mukaan johdannaisina käsiteltävistä fyysistä sopimuksista. Vastaavat käypien arvojen muutokset valuutta- ja korkojohdannaisista kirjataan suojauskohteen mukaisesti rahoituskulut – nettoon. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 155 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvarat ja -velat on seuraavassa taulukossa jaettu IFRS 9:n mukaisiin kategorioihin. Kategoriat on edelleen jaettu luokkiin, joiden perusteella rahoitusvarat ja -velat arvostetaan. Rahoitusvarat luokittain 2025 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | | Jaksotettu hankintameno | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta| milj. euroa | Liite | | Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus| Ei sovelleta suojauslaskentaa | Muut rahoitusvarat | Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus| Rahoitusvarat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat | | | | | | | Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 21 | 152| | | 123| | 274 Johdannaisinstrumentit | 4 | | | | | | Hyödykejohdannaiset | | | | 46| | 40| 85 Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | 49| 0| | 11| 59 Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 22 | 565| | | | | 565 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat yhteensä | | 717| 49| 46| 123| 51| 985 | | | | | | | Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat | | | | | | | Johdannaisinstrumentit | 4 | | | | | | Hyödykejohdannaiset | | | | 58| | 128| 186 Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | 0| 0| | 1| 2 Myyntisaamiset | 24 | 766| | | | | 766 Muut saamiset | 24 | 108| | | | | 108 Lyhytaikaiset korolliset saamiset | 22 | 119| | | 241| | 359 Likvidit varat | 25 | 2 903| | | | | 2 903 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat yhteensä | | 3 895| 0| 58| 241| 129| 4 323 Yhteensä | | 4 612| 49| 104| 363| 180| 5 308 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 156 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvarat luokittain 2024 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | | Jaksotettu hankintameno | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta| milj. euroa | Liite | | Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus| Ei sovelleta suojauslaskentaa | Muut rahoitusvarat | Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus| Rahoitusvarat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat | | | | | | | Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 21 | 99| | | 139| | 238 Johdannaisinstrumentit | 4 | | | | | | Hyödykejohdannaiset | | | | 83| | 79| 162 Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | 79| 5| | 21| 105 Pitkäaikaiset korolliset saamiset | 22 | 431| | | | | 431 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset varat yhteensä | | 530| 79| 87| 139| 100| 935 | | | | | | | Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat | | | | | | | Johdannaisinstrumentit | 4 | | | | | | Hyödykejohdannaiset | | | | 85| | 264| 349 Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | | 26| | 4| 30 Myyntisaamiset | 24 | 812| | | | | 812 Muut saamiset | 24 | 195| | | | | 195 Lyhytaikaiset korolliset saamiset | 22 | 70| | | 213| | 283 Likvidit rahat | 25 | 4 136| | | | | 4 136 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset varat yhteensä | | 5 212| 0| 111| 213| 268| 5 804 Yhteensä | | 5 742| 79| 198| 352| 368| 6 739 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 157 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvelat luokittain 2025 | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | Jaksotettu hankintameno | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta| | milj. euroa | Liite | | Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus 1)| Ei sovelleta suojauslaskentaa | Muut rahoitusvelat | Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus| Vuokrasopimusvelat | Rahoitusvelat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat | | | | | | | | Korolliset velat | 27 | 2 517| 990| | | | 87| 3 595 Johdannaisinstrumentit | 4 | | | | | | | Hyödykejohdannaiset | | | | 64| | 66| | 131 Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | 31| 7| | 5| | 43 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat yhteensä | | 2 517| 1 021| 71| | 71| 87| 3 768 | | | | | | | | Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat | | | | | | | | Korolliset velat | 27 | 803| | | 330| | 18| 1 151 Johdannaisinstrumentit | 4 | | | | | | | Hyödykejohdannaiset | | | | 80| | 94| | 175 Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | 1| 71| | 11| | 83 Ostovelat | 33 | 322| | | | | | 322 Muut velat | 33 | 128| | | | | | 128 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat yhteensä | | 1 253| 1| 151| 330| 105| 18| 1 858 Yhteensä | | 3 770| 1 022| 223| 330| 177| 105| 5 627 1)Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 158 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvelat luokittain 2024 | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | Jaksotettu hankintameno | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta| | milj. euroa | Liite | | Suojauslaskenta, käyvän arvon suojaus 1)| Ei sovelleta suojauslaskentaa | Muut rahoitusvelat | Nettosijoituksen ja rahavirran suojaus| Vuokrasopimusvelat | Rahoitusvelat yhteensä Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat | | | | | | | | Korolliset velat | 27 | 3 268| 990| | | | 78| 4 336 Johdannaisinstrumentit | 4 | | | | | | | Hyödykejohdannaiset | | | | 104| | 61| | 165 Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | 54| 0| | 2| | 56 Rahoitusinstrumentit, pitkäaikaiset velat yhteensä | | 3 268| 1 044| 104| | 63| 78| 4 557 | | | | | | | | Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat | | | | | | | | Korolliset velat | 27 | 200| | | 275| | 16| 492 Johdannaisinstrumentit | 4 | | | | | | | Hyödykejohdannaiset | | | | 137| | 163| | 300 Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | | 22| | 11| | 32 Ostovelat | 33 | 361| | | | | | 361 Muut velat | 33 | 136| | | | | | 136 Rahoitusinstrumentit, lyhytaikaiset velat yhteensä | | 697| 0| 159| 275| 173| 16| 1 321 Yhteensä | | 3 965| 1 044| 263| 275| 236| 94| 5 878 1)Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 159 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon LAADINTAPERIAATTEET Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusvarat ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä. TASON 1 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA Tasoon 1 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän oikaisemattomiin markkinanoteerauksiin toimivilla markkinoilla. Taso 1 sisältää esimerkiksi hyödykejohdannaisia, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla. TASON 2 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA Tasoon 2 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin, jotka ovat muita kuin markkinanoteerauksia. Tasoon 2 luokiteltujen rahoitusinstrumenttien, joilla käydään kauppaa toimivilla markkinoilla, käypien arvojen laskennassa on käytetty hintoja, jotka ovat johdettu tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksista. Olemassa olevia arvostusmenetelmiä, kuten arvioituja diskontattuja kassavirtoja, käytetään määritettäessä korko- ja valuuttainstrumenttien käypiä arvoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvona. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän termiinikurssia. Optioiden käyvät arvot määritetään optioiden arvostusmallien avulla. Rahoitusvelkojen käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla vastaiset sopimusperusteiset kassavirrat vastaavalla markkinakorkokannalla, jolla konserni saisi samantyyppisen velkainstrumentin. Vastapuoliriski on otettu huomioon määriteltäessä käypää arvoa. Luottoriskin määritys pohjautuu kahdenvälisten transaktioiden salkkukohtaiseen arvostukseen. Konsernin laskelmat perustuvat kunakin tilinpäätöspäivänä vallinneeseen markkinatilanteeseen. Fortumissa käytetyt rahoitusinstrumentit ovat standardoituja tuotteita, jotka joko selvitetään pörssien kautta tai joilla on vakiintuneet toimivat markkinat. Hyödykejohdannaisten luottoriskiä pienennetään selvittämällä kaupat pörsseissä tai käymällä kauppaa luottokelpoisten vastapuolten kanssa, tai vaatimalla luottokelpoisia takauksia. Rahoitusjohdannaiset tehdään luottokelpoisten rahoituslaitosten kanssa. TASON 3 MUKAINEN KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMISHIERARKIA Tasoon 3 luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei havainnoitavissa olevat tiedot). Taso 3 sisältää pääsääntöisesti investoinnit listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, jotka on luokiteltu muihin sijoituksiin ja joiden käypää arvoa ei pystytä määrittelemään luotettavasti ja johdannaisinstrumentit, joiden käypä arvo on määritetty käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka sisältävät ei-havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Muut sijoitukset Tasossa 3 on arvostettu hankintahintaan, ja arvioitu arvonalentumisen ja muun käyvän arvon muutoksen varalta jokaisena raportointipäivänä. Käyvät arvot on oikaistu vastapuoliriskillä. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 160 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvarat | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 1)| Yhteensä milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Pitkäaikaisissa varoissa | | | | | | | | | | | Muut sijoitukset 2)| 21 | | | | | 123| 139| | | 123| 139 Johdannaisinstrumentit | | | | | | | | | | | Hyödykejohdannaiset| 4 | | | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa| | 0| 3| 40| 76| | | 0| | 40| 79 Ei sovelleta suojauslaskentaa| | 5| 6| 20| 57| 20| 21| | 0| 46| 83 Korko- ja valuuttajohdannaiset| 4 | | | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa| | | | 59| 100| | | | | 59| 100 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | | 0| 5| | | | | 0| 5 Yhteensä pitkäaikaisissa varoissa | | 5| 9| 120| 237| 143| 159| 0| 0| 268| 405 | | | | | | | | | | | Lyhytaikaisissa varoissa | | | | | | | | | | | Johdannaisinstrumentit | | | | | | | | | | | Hyödykejohdannaiset | 4 | | | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa | | 68| 198| 94| 184| | | -35| -117| 128| 264 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | 39| 199| 50| 90| 0| | -32| -205| 58| 85 Korko- ja valuuttajohdannaiset | 4 | | | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa | | | | 2| 4| | | | | 2| 4 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | | 0| 26| | | | | 0| 26 Korolliset saamiset 3)| 22, 27 | 241| 213| | | | | | | 241| 213 Yhteensä lyhytaikaisissa varoissa | | 348| 610| 147| 304| 0| 0| -67| -322| 429| 592 Yhteensä rahoitusvaroissa | | 353| 619| 267| 541| 143| 159| -67| -322| 696| 997 1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista. 2)Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista. 3)Korolliset saamiset, Taso 1, sisältää vakuusjärjestelyn, joka kattaa kaupankäynnin vakuusvaateita. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 161 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Rahoitusvelat | | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Netotus 1)| Yhteensä milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Pitkäaikaisissa veloissa | | | | | | | | | | | Korolliset velat 2)| 27 | | | 983| 990| | | | | 983| 990 Johdannaisinstrumentit | | | | | | | | | | | Hyödykejohdannaiset | 4 | | | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa | | 6| 2| 61| 59| | | 0| | 66| 61 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | 43| 42| 17| 51| 5| 11| | 0| 64| 104 Korko- ja valuuttajohdannaiset | 4 | | | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa | | | | 35| 56| | | | | 35| 56 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | | 7| 0| | | | | 7| 0 Yhteensä pitkäaikaisissa veloissa | | 49| 44| 1 103| 1 156| 5| 11| 0| 0| 1 157| 1 211 | | | | | | | | | | | Lyhytaikaisissa veloissa | | | | | | | | | | | Korolliset velat | 27 | | | 330| 275| | | | | 330| 275 Johdannaisinstrumentit | | | | | | | | | | | Hyödykejohdannaiset | 4 | | | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa | | 84| 187| 45| 93| | | -35| -117| 94| 163 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | 65| 245| 44| 92| 4| 6| -32| -205| 80| 137 Korko- ja valuuttajohdannaiset | 4 | | | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa | | | | 12| 11| | | | | 12| 11 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | | 71| 22| | | | | 71| 22 Yhteensä lyhytaikaisissa veloissa | | 149| 432| 502| 492| 4| 6| -67| -322| 588| 608 Yhteensä rahoitusveloissa | | 198| 476| 1 605| 1 649| 8| 17| -67| -322| 1 745| 1 820 1)Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista. 2)Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 162 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Joulukuun 2025 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona on -34 miljoonaa euroa, josta varoja 271 miljoonaa euroa ja velkoja 305 miljoonaa euroa (2024: 46 miljoonaa euroa, josta varoja 511 miljoonaa euroa ja velkoja 465 miljoonaa euroa). Korko- ja valuuttajohdannaisten käypä arvo on nettona -64 miljoonaa euroa, josta varoja 62 miljoonaa euroa ja velkoja 126 miljoonaa euroa. (2024: 45 miljoonaa euroa, joista varoja 134 miljoonaa euroa ja velkoja 89 miljoonaa euroa). Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2025 lopussa Fortum oli saanut 30 miljoona euroa ja maksanut 77 miljoonaa euroa Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista. Siirtoja tasoista 1, 2 ja 3 tai tasoihin 1, 2 ja 3 ei ollut vuonna 2025. Voitot ja tappiot tason 3 eristä on konsernin tuloslaskelmassa esitetty pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Lisätietoja liitetiedossa 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Muutokset käypien arvojen hierarkiatasossa 3 | | | | ---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Varat | Velat | Varat | Velat Kirjanpitoarvo 1.1. | 160| 17| 147| 11 Ostot ja lisäykset | 12| 0| 14| 0 Myynnit ja vähennykset | -12| 0| 0| 0 Selvitykset ja realisoituneet voitot ja tappiot tuloslaskelmassa | 0| -6| -4| -2 Realisoitumattomat voitot ja tappiot tuloslaskelmassa | -16| -2| 2| 8 Tasearvo 31.12. | 143| 8| 160| 17 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 163 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 17 Aineettomat hyödykkeet LAADINTAPERIAATTEET Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja kertyneillä arvonalentumistappioilla. Ne poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta liitetiedossa 20 Arvonalentumistestaus . LIIKEARVO Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön, osakkuusyrityksen tai yhteisyrityksen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin ja testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Osakkuusyritysten ja yhteisyritysten hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy sijoituksen tasearvoon ja nämä liikearvot testataan arvonalentumisen varalta ao. kokonaisuuden osana. Liikearvo on merkitty taseeseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen luovutuksen yhteydessä syntyneet voitot ja tappiot sisältävät myydyn yhtiön liikearvon kirjanpitoarvon. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tavallisesti kuluksi, kun ne syntyvät, ja ne sisältyvät konsernin tuloslaskelman muihin kuluihin. Mikäli tietyt kriteerit täyttyvät, kehittämismenot aktivoidaan aineettomiksi hyödykkeiksi ja kirjataan poistoina kuluksi taloudellisen vaikutusajan kuluessa. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET – KÄYVÄT ARVOT JA POISTOAJAT Aineeton ja aineellinen omaisuus arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Niiden jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika määritetään ja päivitetään myöhemmin vastaamaan jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan ja jäännösarvon muutoksia. Yhtiön johto uskoo, että liiketoimintojen hankinnoissa määritetyt käyvät arvot ovat perusteltuja ja että poistot heijastavat hyödykkeiden todellisia taloudellisia vaikutusaikoja. Eriävät arviot ja vaikutusajat voisivat vaikuttaa merkittävästi raportoituihin lukuihin. Konsernin aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja osakkuus- ja yhteisyritysten arvot ovat merkittäviä. Nämä kirjanpitoarvot testataan arvonalentumisten varalta laadintaperiaatteiden mukaisesti. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta liitetiedossa 20 Arvonalentumistestaus. | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | Liikearvo | Muut | Yhteensä milj. euroa | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Hankintameno 1.1. | 207| 249| 957| 962| 1 164| 1 212 Kurssierot ja muut oikaisut | 0| -9| 5| -36| 5| -45 Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta | 5| 0| 41| 0| 46| 0 Investoinnit | 0| 0| 64| 80| 64| 80 Vähennykset | 0| 0| -20| -22| -20| -22 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 1)| 0| -34| 0| -35| 0| -69 Uudelleenryhmittelyt | 0| 0| 2| 8| 2| 8 Hankintameno 31.12. | 211| 207| 1 049| 957| 1 260| 1 164 | | | | | | Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | 1| 0| 614| 569| 615| 569 Kurssierot ja muut oikaisut | -1| 0| 5| -26| 3| -26 Vähennykset | 0| 0| -20| -21| -20| -21 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 1)| 0| 0| 0| -24| 0| -24 Tilikauden poistot | 0| 0| 104| 108| 104| 108 Arvonalentumiset | 0| 1| 0| 8| 0| 9 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0| 1| 702| 614| 702| 615 Tasearvo 31.12. | 211| 206| 347| 343| 558| 549 1) Katso lisätietoja 3 Yrityshankinnat ja -myynnit. Liikearvo rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmittäin Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, jotka hyötyvät synergiaeduista, joita liiketoimintojen yhdistämisessä saatiin. Lisätietoja on liitetiedossa 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit. | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Consumer Solutions | 211| 205 Yhteensä | 211| 206 Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät asiakassopimuksia, ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 164 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät LAADINTAPERIAATTEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön- ja lämmöntuotantoon käytettävistä rakennuksista ja koneista, vesiputousoikeuksista sekä muista rakennuksista ja koneista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta, sekä aktivoidut vieraan pääoman menot. Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Katso lisätietoja liitetiedossa 31 Muut varaukset hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvistä velvoitteista. Katso lisätietoja ydinjätelaitosten käytöstäpoistamisvarauksista liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Katso lisätietoja käyttöoikeusomaisuuseristä 34 Vuokrasopimukset. Maa- ja vesialueista sekä vesiputousoikeuksista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määritellä, lukuun ottamatta vuokrattuja maa-alueita, jotka poistetaan vuokra-ajan kuluessa. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti: | ---|--- Vesivoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet | 40–50 vuotta Lämpövoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet | 25 vuotta Ydinvoimalaitoksen rakennukset, rakennelmat ja koneet | 25 vuotta Yhdistettyjen sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten (CHP) rakennukset, rakennelmat ja koneet | 15–25 vuotta Kierrätys- ja jätteenkäsittelylaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet | 15–40 vuotta Tuulivoimalaitosten rakennelmat ja koneet | 35 vuotta Kaukolämpöverkko | 30–40 vuotta Muut rakennukset ja rakennelmat | 20–40 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet | 20–40 vuotta Muut koneet ja muu kalusto | 3–20 vuotta Muut pitkäaikaiset omaisuuserät | 5–10 vuotta Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Katso lisätietoja arvonalentumistestauksesta 20 Arvonalentumistestaus. VIERAAN PÄÄOMAN MENOT Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän rakentamisesta, kirjataan taseeseen osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Ehdot täyttää sellainen omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii huomattavan pitkän ajan. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 165 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 | | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Maa- ja vesialueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet, kalusto ja muut | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Yhteensä milj. euroa | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Hankintameno 1.1. | 2 351| 2 433| 2 555| 2 626| 4 918| 5 868| 393| 485| 10 216| 11 413 Kurssierot ja muut oikaisut | 130| -71| 70| -26| 94| -52| 8| -6| 301| -155 Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta | 0| 0| 0| 0| 0| 0| 43| 0| 43| 0 Investoinnit 1)| 0| 0| 0| 1| 0| 2| 436| 402| 436| 404 Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset | 12| 4| 22| 12| 9| 13| 0| 0| 43| 29 Käyttöoikeusomaisuuserien vähennykset | 0| -1| -15| -1| 0| -1| 0| 0| -15| -3 Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut | 0| 0| 0| 0| 17| 31| 0| 0| 17| 31 Vähennykset | -1| -1| -6| -22| -16| -74| 0| -3| -24| -99 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 2)| 0| -15| -2| -205| -1| -1 127| -15| -49| -18| -1 396 Uudelleenryhmittelyt | 16| 1| 53| 169| 126| 259| -197| -437| -2| -8 Hankintameno 31.12. | 2 507| 2 351| 2 676| 2 555| 5 146| 4 918| 667| 393| 10 997| 10 216 | | | | | | | | | | Kertyneet poistot 1.1. | 9| 7| 1 366| 1 447| 2 767| 3 341| 3| 5| 4 145| 4 800 Kurssierot ja muut oikaisut | 0| 0| 34| -14| 55| -34| 1| 0| 90| -47 Vähennykset | -1| 0| -6| -21| -16| -74| 0| -3| -23| -98 Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen 2)| 0| -2| -2| -122| -1| -657| -6| 0| -9| -780 Tilikauden poistot | 3| 3| 67| 76| 140| 190| 0| 1| 211| 271 Arvonalentumiset | | 0| | 0| 4| 0| 6| 0| 11| 0 Kertyneet poistot 31.12. | 11| 9| 1 460| 1 366| 2 950| 2 767| 3| 3| 4 425| 4 145 Tasearvo 31.12. | 2 496| 2 342| 1 216| 1 188| 2 195| 2 151| 664| 390| 6 572| 6 070 1) Sisältää 0 miljoonaa euroa (2024: 1) muita käytöstäpoistamiskuluja. 2) Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit. Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä on pantattu kiinteistökiinnityksin 163 miljoonan euron arvosta (2024: 166). Katso liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut. Vuonna 2025 taseeseen aktivoitiin vieraan pääoman menoja 10 miljoonaa euroa (2024: 10). Käytetty korkokanta vaihteli välillä 2–9 % (2024: 4–8 %). Rahoitusvelkojen, mukaan lukien vuokrasopimusvelkojen, korkoihin perustuvaa yhdenmukaistettua korkokantaa saatetaan käyttää konsernin rahoittamien omaisuuserien rakentamiseen liittyvissä tapauksissa. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät käyttöoikeusomaisuuserät vuokrasopimuksista, joissa Fortum on vuokralle ottaja. Katso liitetieto 34 Vuokrasopimukset. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 166 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Ilmastoasiat Fortumin ilmastotavoitteisiin liittyvät toimenpiteet huomioidaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisissa käyttöajoissa ja kirjanpitoarvoissa. Kunnossapitoinvestointeja tehdään Fortumin omaisuuden suojelemiseksi ilmastoon liittyviltä riskeiltä. Esimerkkinä jälkimmäisestä ovat investoinnit vesivoimalaitosten patoturvallisuuteen. Fortumilla on hiilivoimantuotantokapasiteettia pääasiassa Meri-Porin voimalaitoksella sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla (CHP) Zabrzessa ja Czestochowassa Puolassa. Fortum investoi noin 300 miljoonaa euroa Espoo Clean Heat -ohjelman (Suomi) hankkeisiin vuosina 2023–2027. Hankkeet edistävät hiilestä irtautumista ja lisäävät kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2025 investointeja kirjattiin yhteensä 101 miljoonaa euroa (2024: 77). Vuonna 2025 jatkettiin vuoden 2024 aikana aloitettua sähkökattilan/lämpövaraston rakentamista Nuijalan alueelle ja lämpöpumppujen rakentamista Kolabackenin ja Hepokorven alueelle. Huhtikuussa 2024 Fortum sulki viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikkönsä Suomenojalla. Sulkemisella ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetti on varattu 1.4.2024–31.12.2026 vakavia häiriö- ja hätätilanteita varten sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi Suomessa. Meri-Porin voimalaitoksen taloudellinen käyttöaika ja kirjanpitoarvo heijastavat Fortumin hiilestä irtautumiseen liittyviä suunnitelmia. Czestochowan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautumiseen investoidaan noin 100 miljoonaa euroa vuosina 2024–2026. Vuonna 2025 investointeja kirjattiin yhteensä 42 miljoonaa euroa (2024: 3). Zabrzen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen hiilestä irtautumiseen investoidaan noin 85 miljoonaa euroa vuosina 2025–2027. Vuonna 2025 investointeja kirjattiin yhteensä 4 miljoonaa euroa. Vähähiilisen sähköntuotantokapasiteetin lisäämiseksi Fortum investoi noin 1 000 miljoonaa euroa vuosina 2023–2050 Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttöiän pidentämiseen, josta 62 miljoonaa euroa kirjattiin vuonna 2025 (2024: 54). Fortum investoi 360 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024 Pjelaxin tuulipuistoon Suomessa. Vuonna 2024 investointeja kirjattiin yhteensä 28 miljoonaa euroa. Vesivoimalaitosten modernisointi- ja patoturvallisuusinvestointeihin liittyen, Fortum investoi esimerkiksi Ruotsissa noin 58 miljoonaa euroa (640 miljoonaa kruunua) Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajoihin parannustöihin vuosina 2021–2025; 80 miljoonaa euroa (890 miljoonaa kruunua) Untran vesivoimalaitoksen peruskorjaukseen vuosina 2023–2030; sekä noin 20 miljoonaa euroa (250 miljoonaa kruunua) vuosina 2024–2026 Maltan laitoksen tuotantokapasiteetin modernisointiin ja lisäämiseen. Vuonna 2025 kirjattiin yhteensä 141 miljoonaa euroa (2024: 130) liittyen vesivoiman tuotantoon, pääasiassa kunnossapitoon, lainsäädäntöön ja tuottavuuteen liittyviin investointeihin. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 167 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin LAADINTAPERIAATTEET Konsernin sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuus- tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen yhteydessä hankitut varat ja vastuulle otetut velat arvostetaan alun perin niiden hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Se määrä, jolla sijoituksen hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Konsernin osuus sen osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan vähennettynä kuluilla, jotka syntyvät varojen ja velkojen käypien arvojen oikaisuista. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pääoman muutoksilla. Konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä oman pääoman oikaisuista, joita ei ole kirjattu osakkuus- tai yhteisyritysten tuloslaskelmaan, kirjataan suoraan konsernin omaan pääomaan ja sijoituksen kirjanpitoarvon oikaisuksi. Kun konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen sijoitus osakkuus- tai yhteisyritykseen, muut vakuudettomat saamiset mukaan lukien, konserni ei kirjaa sijoitusta suurempaa tappiota, ellei konsernilla ole näihin liittyviä velvoitteita tai ellei se ole suorittanut maksuja osakkuus- tai yhteisyrityksen puolesta. Konsernin ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisistä liiketoimista syntyneet olennaiset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Myös olennaiset realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna näyttöä siitä, että siirretyn omaisuuserän arvo on alentunut. Osakkuus- tai yhteisyritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. Jos raportointikauden tietoja ei ole saatavilla, osuus eräiden osakkuus- tai yhteisyritysten voitosta on sisällytetty konsernitilinpäätökseen perustuen viimeisimpiin saatavilla oleviin tietoihin. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT Johto käyttää harkintaa arvioidessaan Fortumin omistuksien luonnetta ja yhteisjärjestelyjen luokittelua. Luokittelun määrittelemisessä tarkastellaan erityisesti sovittua päätöksentekomekanismia ja juridista rakennetta sekä järjestelyjen riskejä. Osakkuus- ja yhteisyritysten kirjanpitoarvojen arvonalennustestaus edellyttää johdon harkintaa. Lisätietoja liitetiedossa 20 Arvonalentumistestaus. 19.1 Merkittävimmät osakkuus- ja yhteisyritykset | | | | ---|---|---|---|--- | Forsmarks Kraftgrupp AB| Kemijoki Oy | OKG AB | TVO Oyj Sijoituksen luonne| Yhteisomistettuydinvoimayhtiö| Yhteisomistettuydinvoimayhtiö| Yhteisomistettuydinvoimayhtiö| Yhteisomistettuydinvoimayhtiö Luokittelu| Osakkuusyritys| Osakkuusyritys| Osakkuusyritys| Yhteisyritys Segmentti| Generation | Generation | Generation | Generation Kotipaikka| Ruotsi| Suomi| Ruotsi| Suomi Osallistumisosuus, % 1)| 26 | 58 | 46 | 26 Äänimäärä, %| 26 | 28 | 46 | 26 1)Kemijoki Oy:ssä ja TVO:lla on erilaisia osakesarjoja. Osakesarjoille kohdistuva oman pääoman määrä vaikuttaa Fortumin omistusosuuteen yhtiöissä. Vuonna 2025 Kemijoen ja TVO:n omistusosuuksissa ei ollut muutoksia. Osakeomistukset energiatuotantoyhtiöissä Voimalaitoksia rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa. Yhteisissä järjestelyissä jokainen omistaja on oikeutettu osuuteen tuotetusta sähköstä joko omistamiensa osakkeiden tai muun sopimuksen mukaisesti ja toisaalta jokainen omistaja vastaa yhtäläisellä osuudellaan kustannuksista. Tuotantoyhtiöt eivät tee taloudellista tulosta, sillä omistajat ostavat sähkötuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia mukaan lukien korkokulut ja tuotantoverot. Koska yhtiöt eivät paikallisten kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti tuota taloudellista tulosta, konsernin kirjaama tulosvaikutus yhtiöistä koostuu pääasiassa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisista oikaisuista (esimerkiksi ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpito) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseella. Fortumilla on merkittäviä osakeomistuksia sellaisissa energiatuotantoyhtiöissä (pääasiassa ydinvoima ja vesivoima), jotka yhdistellään pääomaosuusmenetelmää käyttäen konserniin joko osakkuusyrityksenä (Forsmarks Kraftgrupp AB, Kemijoki Oy ja OKG) tai yhteisyrityksenä (Teollisuuden Voima Oyj (TVO)). Ruotsissa osuudet ydinvoimalaitoksissa ovat 25,5 % Forsmarks Kraftsgrupp AB:n osakkeista ja 45,5 % OKG AB:n osakkeista. Fortumin tytäryhtiöiden määräysvallattomien omistajien osuus huomioiden omistusosuudet ovat 22,2 % ja 43,4 %. Tämä osuus vastaa sitä osaa sähköntuotannosta, jonka Fortum voi myydä markkinoilla. Vähemmistön osuus ostetusta sähköstä laskutetaan vähemmistöosakkailta näiden omistusosuuksien suhteessa ja käsitellään läpikulkueränä. Suomessa Fortumilla on omistusosuus ydinvoimaa tuottavassa TVO:ssa. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, jotka oikeuttavat osakkeenomistajat TVO:n eri voimalaitoksilla tuotettuun sähköön. A-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 1 ja 2 -voimalaitosten ydinvoimalla tuottamaan sähköön. Fortum omistaa 26,6 % näistä osakkeista. B-sarjan osakkeet oikeuttavat Olkiluoto 3:n tuottamaan sähköön. B-sarjan osakkeista Fortum omistaa 25,0 %. Katso myös liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Merkittävin vesivoimaomistus on 63,8 %:n vesivoimaosakkeiden ja 26,7 %:n rahaosakkeiden omistus Kemijoki Oy:ssä. Vesivoimaosakkeet oikeuttavat omistusosuuden mukaiseen tuottoon yhtiön vesivoimatuotannosta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 168 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Yhteenveto merkittävimpien osakkuusyritysten taloudellisista tiedoista | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | 2025| 2024 milj. euroa | Forsmarks Kraftgrupp AB | Kemijoki Oy | OKG AB | Forsmarks Kraftgrupp AB | Kemijoki Oy | OKG AB Tase | 31.12.2024 | 31.12.2024 | 31.12.2024 | 31.12.2023 | 31.12.2023 | 31.12.2023 Pitkäaikaiset varat | 1 498| 495| 859| 1 570| 487| 800 Lyhytaikaiset varat | 1 454| 11| 235| 1 379| 37| 185 Pitkäaikainen vieras pääoma | 2 068| 334| 969| 2 769| 323| 868 Lyhytaikainen vieras pääoma | 123| 121| 110| 143| 149| 104 Oma pääoma | 761| 52| 15| 38| 52| 13 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 761| 52| 15| 38| 52| 13 | | | | | | Laaja tuloslaskelma | 1.1.–31.12.2024 | 1.1.–31.12.2024 | 1.1.–31.12.2024 | 1.1.–31.12.2023 | 1.1.–31.12.2023 | 1.1.–31.12.2023 Liikevaihto | 689| 93| 413| 556| 97| 319 Tulos | 0| 1| 2| 8| 1| 1 Emoyhtiön omistajille | 0| 1| 2| 8| 1| 1 Laaja tulos yhteensä | 0| 1| 2| 8| 1| 1 Emoyhtiön omistajille | 0| 1| 2| 8| 1| 1 | | | | | | Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa | | | | | | Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 1.1. | 10| 30| 6| 8| 30| 6 Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä | 0| 0| 1| 2| 0| 0 Konsernin osuus osakkuusyrityksen omasta pääomasta 31.12. | 194| 30| 7| 10| 30| 6 Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 1)| 116| 143| -7| 269| 145| -6 Kirjanpitoarvo 31.12. | 310| 173| 0| 279| 174| 0 1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin, aktivoituja vieraan pääoman eriä sekä hankintoihin liittyviä käyvän arvon oikaisuja. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Vuonna 2024 Forsmarkin lukuun sisältyy osakaslainojen muuntaminen omaksi pääomaksi. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 169 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Yhteenveto merkittävimpien yhteisyritysten taloudellisista tiedoista | | ---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | TVO Oyj | TVO Oyj Tase | 30.9.2025 | 30.9.2024 Pitkäaikaiset varat | 7 992| 8 140 Lyhytaikaiset varat | 906| 1 034 josta rahat ja pankkisaamiset | 211| 366 Pitkäaikainen vieras pääoma | 5 955| 5 956 josta korollinen pitkäaikainen vieras pääoma | 4 590| 4 658 Lyhytaikainen vieras pääoma | 666| 974 josta lyhytaikaiset rahoitusvelat | 462| 704 Oma pääoma | 2 278| 2 244 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 2 278| 2 244 | | Laaja tuloslaskelma | 1.10.2024– 30.9.2025| 1.10.2023– 30.9.2024 Liikevaihto | 878| 990 Poistot ja arvonalentumiset | -256| -249 Korkotuotot | 131| 128 Korkokulut | -236| -194 Tuloverot | 0| 0 Tulos | 80| 79 Muut laajan tuloksen erät | -21| -29 Laaja tulos yhteensä | 59| 50 Emoyhtiön omistajille | 59| 50 | | Täsmäytys kirjanpitoarvoon Fortum-konsernissa | | Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 1.1. | 578| 572 Muutos osuuksissa osakkuusyhtiön tuloksesta ja muista laajan tuloksen eristä | 7| 6 Konsernin osuus yhteisyrityksen omasta pääomasta 31.12. | 585| 578 Hankintojen käypään arvoon arvostaminen ja erilaiset laadintaperiaatteet 1)| -19| -18 Kirjanpitoarvo 31.12. | 566| 561 1) Erilaiset laadintaperiaatteet sisältävät pääosin IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia oikaisuja ydinvoimaan liittyviin varoihin ja velkoihin. Fortum kirjaa osuutensa ydinvoimaliiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista pääomaosuusmenetelmällä. Laskentaperusteet ovat samat kuin Loviisan voimalaitokselle, lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. 19.2 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä taseessa | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Merkittävimmät osakkuusyritykset | 483| 453 Merkittävimmät yhteisyritykset | 566| 561 Muut osakkuusyritykset | 69| 52 Muut yhteisyritykset | 217| 194 Yhteensä | 1 335| 1 260 Muutokset osuuksissa tilikauden aikana | | | | ---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Osakkuus- yritykset| Yhteis- yritykset | Osakkuus- yritykset| Yhteis- yritykset Kirjanpitoarvo 1.1. | 505| 755| 326| 733 Hankinnat | 3| 24| 0| 19 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 42| 14| -7| 26 Saadut osingot | -1| -22| -1| -12 Myynnit ja pääoman palautukset | 0| 0| 0| -21 Uudelleenryhmittelyt | -16| 6| 193| 7 Osakkuus- ja yhteisyritysten muut laajan tuloksen erät | 4| 1| -2| -24 Muuntoerot ja muut oikaisut | 15| 4| -4| 28 Tasearvo 31.12. | 552| 783| 505| 755 Uudelleenryhmittelyt vuonna 2024 sisälsivät pääasiassa Forsmarkin osakaslainojen muuntamisen omaksi pääomaksi ja sen seurauksena uudelleenryhmittelyn erään "Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä". Muuntamisella ei ollut kassavirtavaikutusta. Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnoista ja myynneistä liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 170 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Merkittävimmät osakkuusyritykset | | Forsmarks Kraftgrupp AB | 13| 9 Kemijoki Oy | -1| -2 OKG AB | 16| -17 Merkittävimmät osakkuusyritykset, yhteensä | 28| -10 Merkittävimmät yhteisyritykset | | TVO Oyj | 14| 20 Merkittävimmät yhteisyritykset, yhteensä | 14| 20 Muut osakkuusyritykset | 14| 3 Muut yhteisyritykset | 0| 6 Yhteensä | 56| 19 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 56| 19 Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | -27| -49 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 28| -30 Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisista oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää Posivan loppusijoitustoimintaan liittyvien käytöstäpoisto- ja sulkemiskustannusten ja niitä vastaavien omaisuuserien siirrosta aiheutuneen positiivisen vaikutuksen vuoden 2025 aikana. Tähän liittyvä vastakkainen vaikutus sisältyy eriin Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu (Rahoituskulut - netto) ja Tuloverot. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat . 20 Arvonalentumistestaus LAADINTAPERIAATTEET Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden, käyttöoikeusomaisuuserien ja rahoitusvaroihin kuulumattomien sijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumisen varalta. Viitteitä mahdolliseen arvonalentumiseen tarkastellaan erikseen segmenttikohtaisesti, koska ne vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. Tarkasteltavia riskejä ovat mm. sähkön, kaasun, lämmön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai poliittiset päätökset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin, rajoitukset omaisuuserien käyttöikiin sekä ilmastonmuutokseen liittyvät siirtymäriskit ja fyysiset riskit. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Lisäksi liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ja joista ei tehdä poistoja, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus suoritetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla ja dokumentoidaan vuosittain konsernin pitkän aikavälin ennusteprosessin yhteydessä. Fortum määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät määrittämällä rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvon tai käyvän arvon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut tulevat nettorahavirrat nykyarvoon. Käypä arvo myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettynä vastaa markkinalähtöistä menetelmää, ja se määritetään diskontattujen rahavirtaennusteiden perusteella käyttäen markkinaperusteisia oletuksia. Testattavat varat sisältävät liiketoiminnan varat, mukaan lukien liikearvon sekä hankinnasta aiheutuvat käyvän arvon kohdistukset. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT: RAHAVIRTAA TUOTTAVIEN YKSIKÖIDEN KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAT RAHAMÄÄRÄT Arvonalentumistestaus perustuu tulevaisuuden rahavirtoihin ja vaatii johdolta oletusten ja ennusteiden tekemistä. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat diskontattuihin ennakoituihin rahavirtoihin. Testauksessa käytettävät arvioidut tulevat kassavirrat perustuvat viimeisimpiin johdon hyväksymiin pitkän aikavälin ennusteisiin paikallisessa valuutassa ja/tai johdon hyväksymiin pitkän aikavälin oletuksiin. Nämä ennusteet kattavat kuuden vuoden (2024: kolmen vuoden) ajanjakson. Viittä vuotta pidempi ajanjakso johtuu siitä, että konsernilla on käytössä merkittävä määrä pitkäaikaisia hyödykkeitä, kuten voimalaitoksia, joiden taloudellinen vaikutusaika ylittää 20 vuotta. Kassavirtaennusteiden ajanjakso on suhteutettu testattavien omaisuuserien taloudelliseen vaikutusaikaan. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttäen tasaista tai alenevaa kasvuvauhtia. Kasvuennuste, jota käytetään ekstrapoloimaan ennusteisiin perustuvat ennakoidut rahavirrat omaisuuserien taloudellisen pitoajan loppuun, on linjassa inflaatioennusteiden kanssa ja huomioi markkinanäkymät. Tulevista investoinneista, kuten rakennettavista tuotantolaitoksista aiheutuvat rahavirrat sisällytetään laskelmiin vain, jos laitosten rakentaminen on jo aloitettu. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 171 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Näiden ennusteiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista, mukaan lukien ilmastonmuutoksen arvioidut vaikutukset. Arvioiden luonne vaihtelee riippuen siitä, mihin liiketoimintaan testattavat hyödykkeet kuuluvat. Hyväksytyt toimenpiteet Fortumin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on huomioitu arvonalentumistestauksessa käytetyissä oletuksissa. Diskonttauskorot kuvastavat tarkasteluhetken näkemystä rahan aika-arvosta ja erityisriskeistä, jotka liittyvät testauksen kohteena olevaan rahavirtaa tuottavaan yksikköön, ja joita ei ole jo otettu huomioon oikaisemalla rahavirtaennusteita. Arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset sekä perusteet kunkin oletuksen arvon määritykselle on listattu alla olevassa taulukossa. Oletukset perustuvat sisäisiin ja ulkoisiin tietoihin, ja ne ovat soveltuvin osin yhteneviä havainnoitavissa olevan markkinatiedon kanssa. | ---|--- Keskeiset oletukset | Perusteet oletusten arvon määritykselle Sähkömarkkinoiden kehitys | Markkinoiden analysointi ja tulevaisuuden ennustaminen Markkinamekanismi ja -sääntely | Nykyinen mekanismi ja sääntely sekä viranomaisilta saatuihin tietoihin perustuvat ennusteet Voimalaitosten ja jätteenkäsittelylaitosten käyttöaste | Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja ennustettu markkinakehitys Arvioidut kunnossapito- ja korjausinvestoinnit | Toteutunut käyttöaste, tekninen arviointi ja suunnitellut kunnossapitotyöt Diskonttauskorko | Pääosin markkinainformaatio Vuosittainen arvonalentumistestaus Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin 31.12.2025 Heating and Cooling Nordics- ja Consumer Solutions -rahavirtaa tuottaville yksiköille. Heating and Cooling Nordics -rahavirtaa tuottava yksikkö testattiin meneillään olevan investointiohjelman vuoksi, ja Consumer Solutions -rahavirtaa tuottavana yksikkönä testattiin, koska sillä on liikearvoa. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti niiden kirjanpitoarvot, eikä arvonalentumisia kirjattu. Fortum määrittää rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuen niiden käyttöarvoon. Tällä hetkellä liikearvoa on vain Consumer Solutions -yksikössä. Katso liikearvon kohdistus rahavirtaa tuottaville yksiköille liitetiedossa 17 Aineettomat hyödykkeet. Katso myös liitetieto 2 Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat. Heating and Cooling Nordics -yksikön arvonalentumistestaus sisältää kassavirrat Espoo Clean Heat -ohjelmasta. Ohjelman hankkeet edistävät dekarbonisaatiota ja lisäävät kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Katso lisätietoja liitteessä 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät. Consumer Solutions -yksikön arvonalentumistestauksessa käytetyt rahavirrat ovat linjassa Fortumin tavoitteen kanssa vähentää Scope 3 -päästöjä, olettaen esimerkiksi, että Puolan kaasun myyntimäärät laskevat vuoteen 2031 mennessä ja että jäljelle jäävät kaasumyyntiin liittyvät päästöt kompensoidaan. Oletuksena on, että kompensoinnin kustannukset voidaan sisällyttää hintaan. Arvonalentumistestauksessa käytetyt diskonttauskorot ja pitkän aikavälin kasvuennusteet olivat: | | | | ---|---|---|---|--- | Diskonttauskorko ennen veroja| Pitkän aikavälin kasvuennuste %| 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Consumer Solutions| 11,2| 12,4| 2,0| 2,5 Heating and Cooling Nordics| 7,2| 6,9| 2,0| 2,0 Arvonalentumistestauksen yhteydessä konserni on analysoinut testausten tulosten herkkyyttä keskeisten oletusten muutoksille liikearvoa ja poistamattomia aineettomia hyödykkeitä sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta. Tässä tarkastelussa on huomioitu myös seurannaisvaikutukset yhden oletuksen muutoksen vaikutuksista muihin muuttujiin. Testaustulokset ovat herkimpiä muutoksille käyttökate-ennusteissa ja diskonttauskoroissa. Johdon arvion mukaan mikään jokseenkin mahdollinen muutos diskonttauskorossa tai tuottotasossa ei aiheuttaisi sitä, että testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot ylittäisivät kerrytettävissä olevat rahamäärät. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 172 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 21 Muut pitkäaikaiset sijoitukset | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Muut sijoitukset | | 123| 139 Etuuspohjainen omaisuuserä | 32 | 64| 40 Korottomat saamiset | | 88| 59 Yhteensä | | 274| 238 Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista. Korottomat saamiset sisältävät lähinnä ennakkomaksuja, siirtosaamisia ja pitkäaikaisia korottomia lainasaamisia. 22 Korolliset saamiset | | | | ---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Tasearvo | Käypä arvo 1)| Tasearvo | Käypä arvo 1) Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | 565| 567| 431| 431 Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 565| 567| 431| 431 Vakuusjärjestely | 241| 241| 213| 213 Vakuusrahaston vakuus| 87| 87| 62| 62 Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset | 32| 32| 7| 7 Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä | 359| 359| 283| 283 Yhteensä | 925| 926| 714| 714 1)Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja. Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä, 565 miljoonaa euroa (2024: 431), sisältävät 480 miljoonaa euroa (2024: 352) saamisia ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja OKG AB:lta. Näitä yhtiöitä rahoitetaan pääasiassa osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Katso liitetieto 27 Korolliset velat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 173 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 23 Vaihto-omaisuus LAADINTAPERIAATTEET Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on lopputuotteen arvioitu myyntihinta vähennettynä muuttuvilla myyntikuluilla ja muilla tuotantokuluilla. Hankintameno määritetään pääasiallisesti käyttämällä painotetun keskihinnan menetelmää. PÄÄSTÖOIKEUDET JA ENERGIASERTIFIKAATIT Vaihto-omaisuudessa esitetään EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset CO2 -päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit, jotka pohjautuvat pakolliseen kiintiövelvoitejärjestelmään tai muuhun vapaaehtoiseen järjestelmään, jotka kannustavat vihreän energian tuotantoa Pohjoismaissa ja Puolassa. Nämä järjestelmät edellyttävät sähkön toimittajia hankkimaan uusiutuvan energian sertifikaatteja kansallisen kiintiövelvoitteen täyttämiseksi tai velvoittavat uusiutuvaa energiaa tai ydinvoimaa markkinoivia sähkön myyjiä todentamaan näiden energialähteiden alkuperän ja osuuden. Energiasertifikaatit myönnetään uusiutuvan energian ja ydinvoiman tuottajille. CO2-päästöoikeuksia käytetään sähkön- ja lämmöntuotannossa syntyneiden päästöjen kattamiseen. EU:n päästökauppajärjestelmän asetuksen mukaisesti Fortum saa osan CO2-päästöoikeuksistaan ilmaiseksi. Fortum saa energiasertifikaatteja uusiutuvan energian ja ydinvoiman tuotannosta Generation-segmentissä, mutta Fortumilla on myös kiintiöön perustuvia sertifikaattien palautus- tai mitätöintivelvoitteita vähittäismyynnin osalta Consumer Solutions -segmentissä. Ilmaiseksi saadut CO2-päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sekä ydinvoiman sertifikaatit kirjataan nimellisarvoon nolla. Ostetut CO2-päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit, jotka ovat Fortumin normaaleja ostoja, kirjataan sopimukselliseen hankintahintaan. Ostetut CO2-päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit, jotka eivät ole Fortumin normaalia odotettua myyntiä, ostoa tai käyttöä, käsitellään johdannaisina ja kirjataan toimitushetkellä vallinneeseen markkinahintaan. CO2-päästökustannusvelka ja uusiutuvan energian sertifikaattien kiintiövelvoite katetaan palauttamalla tai mitätöimällä päästöoikeuksia ja uusiutuvan energian sertifikaatteja. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia ja uusiutuvan energian sertifikaatteja kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan niiden vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeuksia ja uusiutuvan energian sertifikaatteja ei ole riittävästi kattamaan palautusvelvollisuutta, arvostetaan vajaus päästöoikeuksien ja uusiutuvan energian sertifikaattien markkina-arvoon. Tämä velvoite esitetään Muussa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa, joiden maturiteetti on alle 1 vuosi, katso liitetieto 33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma. Päästökustannus - ja kiintiövelvoitekulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut -ryhmään. Myös ostetut CO2 -päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit esitetään materiaaleissa ja palveluissa, kun vastaavat myynnit esitetään liikevaihdossa. Katso liitetiedot 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit ja 9 Materiaalit ja palvelut. | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Aineet ja tarvikkeet | 318| 298 Päästöoikeudet ja uusiutuvan energian sertifikaatit | 64| 70 Muut | 130| 53 Yhteensä | 512| 420 Aineet ja tarvikkeet sisältävät pääosin polttoaineita, joita käytetään valmistusprosessissa tai palvelujen tuottamisessa, ja sisältävät erityisesti uraania, ydinpolttoainesauvoja ja hiiltä. Muut sisältää lähinnä ennakkomaksuja tilatuista tuotteista, joita ei ole vielä toimitettu. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 174 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 24 Myyntisaamiset ja muut saamiset LAADINTAPERIAATTEET Myyntisaamisiin sisältyvät tuotot sähköstä, kaasusta, lämmöstä ja jäähdytyksestä, jotka on toimitettu, mitattu ja laskutettu sekä saatavat jo toimitetusta, mutta vielä laskuttamattomasta energiasta. Myyntisaamisten arvonalentumistappiot lasketaan odotettavissa olevan luottotappiomallin mukaisesti (ECL, Expected Credit Loss). Myyntisaamisten luottotappiovaraus arvostetaan määrään, joka vastaa voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden määrää. Taseeseen tehdään varaus odotettavissa olevista luottotappioista. Varaus säilyy taseessa, kunnes se kirjataan luottotappioksi tai peruutetaan. Luottotappiovaraukset voivat olla taseessa useita vuosia, riippuen perintäprosessien ja oikeudellisten menettelyjen tuloksista. Alaskirjauskäytännöt ovat riippuvaisia eri maiden lainsäädännöstä ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Suurille myyntisaamisille odotettavissa oleva luottotappio lasketaan yksittäiselle asiakkaalle maksukyvyttömyyden arvioidun todennäköisyyden ja asiakkaan odotetun takaisinperintäasteen perusteella. Tämä arvio perustuu käytettävissä olevaan markkinadataan, jos mahdollista, tai asiakkaan luottoluokitukseen. Arviota oikaistaan, mikäli asiakkaan luottokelpoisuuden voidaan nähdä heikentyneen esim. asiakkaan maksukäyttäytymisen perusteella. Pienasiakkaiden myyntisaamisten odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan asiakasportfolion perusteella maittain ja liiketoimintasegmenteittäin. Luottotappiovaraukset voivat perustua toteutuneiden luottotappioiden historialliseen analyysiin tai ulkopuolelta saatuun tietoon asiakkaiden keskimääräisistä maksukyvyttömyysasteista. Varausta voidaan oikaista, jos tulevaisuudessa ilmenee muutoksia, jotka vaikuttavat odotettavissa olevaan luottotappion määrään. Yli 180 päivää viivästyneitä myyntisaamisia pidetään yleensä arvoltaan alentuneina ja arvonalennukset tehdään saatavan kokonaismäärälle, jota oikaistaan odotettavissa olevan luottotappion takaisinperintäasteella. | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Myyntisaamiset | | 766| 812 Siirtosaamiset | | 51| 134 Tuloverosaamiset | 28 | 16| 101 Muut | | 58| 61 Yhteensä | | 889| 1 108 Siirtosaamisten muutos liittyy lyhytaikaiseen saamiseen, 7 miljoonaa euroa, Valtion ydinjätehuoltorahastolta. Katso lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. Muut sisältää pääosin muita lyhytaikaisia korottomia saamisia. Myyntisaamiset Myyntisaamisten ikäjakauma | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Brutto | Odotetta- vissa oleva luotto- tappio | Luotto-tappio- suhde, % | Brutto | Odotetta- vissa oleva luotto- tappio | Luotto-tappio- suhde, % Erääntymättömät | 728| 7| 1| 776| 7| 1 1–30 päivää erääntyneet | 37| 2| 5| 34| 2| 6 31–90 päivää erääntyneet | 4| 1| 30| 4| 1| 25 91–180 päivää erääntyneet | 1| 1| 63| 2| 1| 76 Yli 181 päivää erääntyneet | 48| 42| 88| 44| 36| 83 Yhteensä | 819| 53| 6| 859| 48| 6 Odotettavissa olevan luottotappion muutos | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 1.1. | 48| 44 Tilikauden aikana kirjattu odotettavissa oleva luottotappio | 7| 5 Alaskirjaukset | -1| -2 Muuntoerot ja muut muutokset | 0| 0 31.12. | 53| 48 Myyntisaamisten valuuttajakauma (brutto) | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 EUR | 234| 272 PLN | 287| 288 SEK | 166| 179 NOK | 130| 120 Muut | 1| 0 Yhteensä | 819| 859 Myyntisaamiset koostuvat suuresta joukosta asiakkaita pääasiassa euroissa, Puolan zlotyissa, Ruotsin kruunuissa ja Norjan kruunuissa mikä pienentää riskien keskittymistä. Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä, katso Vastapuoli- ja luottoriskit Hallituksen toimintakertomuksessa sekä 4.4 Luottoriskit. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 175 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 25 Likvidit varat LAADINTAPERIAATTEET Likvideihin varoihin sisältyvät rahat ja pankkisaamiset koostuvat käteisestä rahasta, nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on kolme kuukautta tai sitä lyhyempi. Rahat ja pankkisaamiset sekä talletukset ja yritystodistukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Nostettu määrä käytössä olevista luottolimiiteistä esitetään lainojen ryhmässä taseen lyhytaikaisissa veloissa. Kaupankäyntiin liittyvät käteisvakuudet sisällytetään vakuussaamisiin ja muut pantatut varat esitetään erässä Lyhytaikaiset korolliset saamiset. | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Käteinen raha ja pankkitilit | 2 869| 1 713 Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti alle 3kk | 0| 2 332 Rahat ja pankkisaamiset | 2 869| 4 045 Talletukset ja yritystodistukset, joiden maturiteetti yli 3kk mutta alle 12 kk | 33| 90 Yhteensä | 2 903| 4 136 Konsernin likvidit varat olivat 2 903 miljoonaa euroa (2024: 4 136). Likvideistä varoista 2 773 miljoonaa euroa (2024: 4090) on talletettu vastapuolille, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus. Likvidien varojen keskimääräinen korkotuotto tilinpäätöspäivänä oli 2,1 % (2024: 3,0 %). Fortumilla oli 3 806 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä, jotka koostuvat 2 206 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy kesäkuussa 2027 ja kahdesta 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä, jotka erääntyvät kesäkuussa 2027 ja tammikuussa 2028. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi. Lisätietoja luottoriskien hallinnasta ja luottoriskeistä liitetiedossa 4.4 Luottoriskit. 26 Osakepääoma | | ---|---|--- | 2025 | 2024 Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä 1.1. ja 31.12. | 897 264 465| 897 264 465 Osakepääoma, miljoonaa euroa, 1.1. ja 31.12. | 3 046| 3 046 Fortum Oyj:llä on yksi osakesarja. Vuoden 2025 lopussa osakkeita oli laskettu liikkeeseen kaikkiaan 897 264 465 kappaletta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Vuoden 2025 lopussa Fortum Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli 3 046 185 953,00 euroa. Fortum Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on FORTUM. Fortum Oyj:n osakkeet kuuluvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Liitetiedossa 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot on esitetty toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistukset. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 176 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 27 Korolliset velat Rahoitusnettovelka | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 \+ Korollinen vieras pääoma | 4 746| 4 828 \- Likvidit varat | 2 903| 4 136 \- Vakuusjärjestely | 241| 213 \- Vakuussaaminen | 179| 205 \+ Vakuusvelka | 55| 93 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen | -124| -111 Rahoitusnettovelka | 1 479| 367 Korollinen vieras pääoma, 4 746 miljoonaa euroa, sisältää Fortumin 328 miljoonan euron (2024: 275) vakuusjärjestelyn pohjoismaisessa sähköpörssissä. Vastaava määrä sisältyy lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, joista 241 miljoonan euron (2024: 213) vakuus kaupankäynnin vakuusvaateita varten netotetaan rahoitusnettovelasta rivillä Vakuusjärjestely. Vakuusrahastoa varten annettua 87 miljoonan (2024: 62) euron vakuutta ei kuitenkaan ole netotettu rahoitusnettovelasta. Katso liitetieto 22 Korolliset saamiset. Korolliset velat | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Pitkäaikaiset lainat | 3 507| 4 258 Lyhytaikaiset lainat | 1 133| 476 Lainat yhteensä | 4 641| 4 733 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 87| 78 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 18| 16 Vuokrasopimusvelat yhteensä | 105| 94 Yhteensä | 4 746| 4 828 | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Joukkovelkakirjalainat | 2 000| 2 755 Lainat rahoituslaitoksilta | 362| 374 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 951| 951 Vuokrasopimusvelat | 87| 78 Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 195| 178 Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä | 3 595| 4 336 Lyhytaikainen osuus joukkovelkakirjalainoista | 750| 0 Lyhytaikainen osuus lainoista rahoituslaitoksilta | 17| 17 Yritystodistusvelka | 5| 105 Lyhytaikainen osuus vuokrasopimusveloista | 18| 16 Vakuusjärjestelyvelat | 360| 350 Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 1| 3 Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä | 1 151| 492 Yhteensä | 4 746| 4 828 Lainat | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | | | Uudelleenhinnoittelu | | | milj. euroa | Efektiivi- nen korko, % | Tase- arvo 2025 | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Käypäarvo2025 5)| Tase- arvo 2024 | Käypäarvo2024 5) Joukkovelkakirjalainat | 3,0| 2 750| 749| 1 248| 753| 2 770| 2 755| 2 757 Lainat rahoituslaitoksilta 1)| 4,0| 379| 379| | | 379| 390| 396 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuolto-rahastosta 2)| 3,0| 951| 951| | | 951| 951| 953 Muut pitkäaikaiset lainat | 4,3| 195| 195| | | 194| 179| 179 Pitkäaikaiset lainat yhteensä 3)| 3,2| 4 274| 2 274| 1 248| 753| 4 295| 4 274| 4 284 Vakuusjärjestelyvelat | 1,6| 360| 360| | | 360| 350| 350 Yritystodistusvelka | 2,6| 5| 5| | | 5| 105| 105 Muut lyhytaikaiset lainat | 1,9| 1| 1| | | 1| 3| 3 Lyhytaikaiset lainat yhteensä | 1,6| 366| 366| | | 366| 459| 459 Yhteensä 4)| 3,1| 4 641| 2 640| 1 248| 753| 4 661| 4 733| 4 743 1) Efektiivinen korko sisältää jaksotettuja kuluja nostamattomista valmiusluottolimiiteistä. 2)Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta. 3)Sisältää pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 767 miljoonaa euroa (2024: 17). 4)Lainasalkun ja johdannaisten keskikorko oli 3,1 % (2024: 3,8 %). 5)Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 177 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Toukokuussa Fortum jatkoi 300 miljoonan euron vihreän lainan eräpäivää vuodella. Lainan uusi eräpäivä on kesäkuussa 2030. Lisäksi kesäkuussa 800 miljoonan euron kahdenvälinen valmiusluottolimiitti jälleenrahoitettiin erääntymään kesäkuussa 2027 (sisältäen lainanantajan yhden vuoden jatko-option). Joulukuussa uudelleenrahoitettiin tammikuussa 2027 erääntyvä 800 miljoonan euron kahdenvälinen valmiusluottolimiitti, uusi sopimus erääntyy tammikuussa 2028. Seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lyhytaikaiset lainat olivat yhteensä 1 133 miljoonaa euroa (2024: 476) sisältäen lyhytaikaiset lainat 366 miljoonaa euroa (2024: 459) sekä pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet 767 miljoonaa euroa (2024: 17). Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet 767 miljoonaa euroa sisältävät 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja 17 miljoonaa euroa erääntyviä rahoituslaitoslainoja. Lyhytaikaiset lainat, 366 miljoonaa euroa, sisältävät 360 miljoonaa euroa vakuusjärjestelyvelkaa ja 5 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa. Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korko 31.12.2025 oli 3,0 % (2024: 3.6 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korko sisältäen johdannaiset 31.12.2025 oli 3,1 % (2024: 3,8 %). Katso lisätietoa liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta, liitetiedossa 34 Vuokrasopimukset, liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut ja liitetiedossa 38 Lähipiiritapahtumat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 178 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | | | | Muutokset, joilla ei ole vaikutusta rahavirtaan | milj. euroa | 1.1.2025 | Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen| Rahoituksen rahavirta | Vakuusjärjestelysopimus | Arvostuserot / muutokset konsolidoinnissa| Vuokrasopimus- velat | 31.12.2025 Joukkovelkakirjalainat | 2 755| | | | -5| | 2 750 Lainat rahoituslaitoksilta | 390| | -17| | 6| | 379 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 951| | | | | | 951 Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 179| | 14| | 2| | 195 Lyhytaikaiset lainat yhteensä | 459| | -149| 58| -2| | 366 Vuokrasopimusvelat | 94| -1| -18| | | 30| 105 Yhteensä | 4 828| -1| -170| 58| 1| 30| 4 746 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | | | | Muutokset, joilla ei ole vaikutusta rahavirtaan | milj. euroa | 1.1.2024 | Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen| Rahoituksen rahavirta| Vakuusjärjestelysopimus | Arvostuserot / muutokset konsolidoinnissa| Vuokrasopimus- velat | 31.12.2024 Joukkovelkakirjalainat | 2 736| | | | 19| | 2 755 Lainat rahoituslaitoksilta | 1 306| | -917| 0| 1| | 390 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 951| | | | | | 951 Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 200| | | | -21| | 179 Lyhytaikaiset lainat yhteensä | 599| | -37| -100| -3| | 459 Vuokrasopimusvelat | 118| -25| -22| | | 23| 94 Yhteensä | 5 909| -25| -975| -100| -4| 23| 4 828 Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskut | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- Laskettu liikkeeseen/erääntyy | Koron peruste | Korko, % | Efektiivinen korko, % | Valuutta | Nimellisarvo, milj. euroa | Tasearvo, milj. euroa Fortum Oyj 6 000 miljoonan euron EMTN-ohjelma 1)| | | | | | 2019/2026 | Kiinteä | 1,625| 1,638| EUR | 750| 749 2023/2028 | Kiinteä | 4,000| 4,078| EUR | 500| 503 2019/2029 | Kiinteä | 2,125| 2,247| EUR | 750| 745 2023/2033 | Kiinteä | 4,500| 4,537| EUR | 650| 656 2013/2043 | Kiinteä | 3,500| 3,719| EUR | 100| 97 Tasearvo yhteensä 31.12.2025 | | | | | | 2 750 1)EMTN = Euro Medium Term Note | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 179 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 28 Tuloverosaamiset ja -velat LAADINTAPERIAATTEET Kuluvan tilikauden tuloverot perustuvat konsernin verotettavaan tulokseen. Verotettava tulos eroaa yleensä kirjanpidollisesta IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesta tuloksesta johtuen tuottojen ja kulujen kirjanpitokäsittelyn ja verokäsittelyn eriaikaisuudesta tai siitä, että tietyt erät eivät ole lainkaan verotettavia tai verotuksessa vähennyskelpoisia. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu käyttämällä niitä verokantoja, joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennalliset verot kirjataan täysimääräisesti kaikista väliaikaisista eroista omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvojen ja niiden verotuksellisten arvojen välillä. Pääsäännöstä poiketen laskennallista veroa ei kirjata väliaikaisista eroista, jotka syntyvät, kun omaisuuserä tai velka alun perin merkitään kirjanpitoon ja kyseinen liiketoimi ei ole liiketoimintojen yhdistäminen, ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon (tai verotukselliseen tappioon) liiketapahtuman toteutumisajankohtana. Tällaisissa tilanteissa laskennallisen veron kirjaaminen ei olisi perusteltua, koska liiketapahtuma ei alun perin vaikuta tulokseen. Laskennallinen vero määritetään käyttämällä niitä verokantoja (ja soveltaen niitä verolakeja), joista on säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä ja joiden oletetaan olevan voimassa, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai verovelka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä (enemmän todennäköistä kuin epätodennäköistä), että väliaikaiset erot, verotukselliset tappiot tai veronhyvitykset voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Toisin sanoen yhtiön johto arvioi, että tulevaisuudessa syntyy riittävästi verotettavaa tuloa perustelemaan laskennalliset verosaamiset. Laskennalliset verosaamiset vähennetään laskennallisista veroveloista taseella vain silloin, kun ne syntyvät samalla lainkäyttöalueelle ja yhtiöllä on lainmukainen oikeus netottaa kuluvan kauden verosaamisten ja -velkojen saldot. Laskennalliset verovelat kirjataan väliaikaisista eroista, jotka liittyvät tytäryhtiöihin sekä osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehtyihin sijoituksiin (esimerkiksi jakamattomat voitot) , paitsi silloin, kun konserni voi määrätä väliaikaisen eron purkautumisajankohdan ja väliaikainen ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Näissä tapauksissa tytäryhtiön tai osakkuusyrityksen jakamattomista voitoista ei kirjata laskennallista veroa. Fortum kirjaa verovelan (ja siihen liittyvän kulun) epävarmoissa verotustilanteissa, jos yhtiö arvioi, että on todennäköistä, että veroviranomainen (tarvittaessa tuomioistuin tai muu toimivaltainen elin) vaatii lisäveroja ja -maksuja. Vastaavasti, jos konserni katsoo, ettei veroviranomaisen vaatimusta todennäköisesti vahvisteta (eli vaatimus katsotaan perusteettomaksi), velkaa ei kirjata. Kiistatilanteissa maksetut verot kirjataan saamiseksi (ennakoksi), kunnes asia ratkeaa. Jos verokiistan lopullinen ratkaisu eroaa alun perin kirjatusta määrästä, ero oikaistaan verokulun (ja siihen liittyvän verosaamisen tai -velan) kautta sillä tilikaudella, jolloin asia ratkeaa. Tämä menettely on yhteneväinen IFRIC 23:n kanssa, jonka mukaan epävarmuus tuloveroissa on otettava huomioon silloin, kun ei ole todennäköistä, että verokäsittely hyväksytään viranomaisten tai tuomioistuimen toimesta. Fortumin toimintaperiaatteena on läpinäkyvyys ja yhteistyö veroviranomaisten kanssa olettaen, että veroviranomainen on tietoinen kaikesta asiaankuuluvasta tiedosta. Fortum soveltaa IAS 12-mukaista tilapäistä poikkeusta OECD:n Pilari 2 -mallisääntöihin liittyen. Tämä tarkoittaa, että konserni ei kirjaa tai esitä mallisääntöihin liittyviä laskennallisia verosaamisia tai -velkoja tässä tilinpäätöksessä. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: TULEVIIN VEROSEURAAMUKSIIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA ARVIOT Fortumin laskennallisten verosaamisten ja -velkojen arvioidaan realisoituvan pitkien ajanjaksojen kuluessa tulevaisuudessa. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa Fortumin täytyy tehdä tiettyjä oletuksia ja arvioita liittyen tulevaisuuden veroseuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden verotuksellisten arvojen eroista. Keskeisiä oletuksia näiden arvioiden taustalla ovat: (i) tulevaisuudessa suurimpien tytäryhtiöiden liiketoiminnalliset tulokset ovat yhdenmukaisia historiallisiin tasoihin verrattuna (eli tytäryhtiöiden odotetaan tuottavan verotettavaa tuloa aikaisempien tasojen mukaisesti), (ii) vähennyskelpoisten vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisajan odotetaan pysyvän nykyisten säännösten mukaisina (eli tappioiden hyödyntämisaikoja ei odoteta lyhennettävän odottamattomasti), ja (iii) voimassa olevat verolait ja verokannat Fortumin keskeisissä toimintamaissa pysyvät oleellisesti muuttumattomina lähitulevaisuudessa. Fortum pitää laskennallisten verosaamisten ja -velkojen laskennassa käyttämiään oletuksia kohtuullisina ja käyttää niitä määrittäessään laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Fortum arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä. Arvioissa Fortum ottaa menneiden vuosien toteutuneiden ja suunniteltujen tuottojen lisäksi huomioon keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmat ja ennusteet. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siltä osin kuin ennusteiden valossa on todennäköistä, että yhtiö kykenee tulevaisuudessa tuottamaan riittävästi verotettavaa tuloa verotuksellisten tappioiden, hyvitysten tai väliaikaisten erojen hyödyntämiseksi. Arvio päivitetään jokaisella raportointijaksolla uuden tiedon perusteella. Fortum arvioi epävarmoja verotustilanteita Fortumin veroperiaatteita ja IFRS-tilinpäätösstandardeja noudattaen sekä arvioiden todennäköisyyttä siitä, hyväksyykö veroviranomainen tai tuomioistuin ennakoitavissa olevan oikeudenkäynnin tapauksessa verokäsittelyn. Tarvittaessa Fortum hankkii oikeudellisia lausuntoja tukeakseen verotus- ja kirjanpitokäsittelyn arviointia. 28.1 Laskennalliset verot taseessa | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Laskennalliset verosaamiset| Laskennalliset verovelat| Laskennalliset verot, netto| Laskennalliset verosaamiset| Laskennalliset verovelat| Laskennalliset verot, netto 1.1. | 845| -386| 459| 958| -428| 530 Muutos | -33| 24| -8| -113| 42| -71 31.12. | 812| -362| 451| 845| -386| 459 Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että käyttämättömät verotukselliset tappiot, veron hyvitykset ja verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 180 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 verotettavaa tuloa vastaan kyseisillä lainkäyttöalueilla. Fortum on 31.12.2025 kirjannut laskennallisia verosaamisia 812 miljoonaa euroa (2024: 845). Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on vähennetty toisistaan siinä tapauksessa, kun ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla netottaa keskenään ja ne liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2025 | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- milj. euroa | Aineettomat hyödykkeet | Aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet ja käyttöoikeus-omaisuuserät | Eläkevelvoitteet | Varaukset | Johdannais-instrumentit | Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset | Muut erät | Laskennalliset verot, netto 1.1.2025 | -55| -365| -5| -28| -14| 907| 19| 459 Tuloslaskelmaan kirjatut erät | 3| -4| 0| -3| 1| -24| 12| -14 Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät | 0| 0| -7| 0| 22| 0| 0| 16 Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset | 0| -8| 0| -2| 0| 3| 1| -8 Tytäryritysten ostot 1)| -3| 0| 0| 1| 0| 0| 1| -2 31.12.2025 | -55| -378| -12| -33| 9| 886| 33| 451 1)Tytäryritysten hankinnat vuonna 2025 sisälsi Orange Energia SP. z o.o -yhtiön hankinnan Puolassa. Katso liitetieto 3.1 Yrityshankinnat . Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos 2024 | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- milj. euroa | Aineettomat hyödykkeet | Aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet ja käyttöoikeus-omaisuuserät | Eläkevelvoitteet | Varaukset | Johdannais-instrumentit | Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät hyvitykset | Muut erät | Laskennalliset verot, netto 1.1.2024 | -61| -452| -2| -12| 90| 915| 52| 530 Tuloslaskelmaan kirjatut erät | 4| 2| 0| -12| 11| 9| -27| -14 Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät | 0| 0| -4| 0| -114| 0| 0| -118 Kurssierot, erien väliset siirrot ja muut muutokset | 3| 5| 0| 1| -1| -14| -7| -13 Tytäryritysten myynnit 1)| 0| 81| 0| -5| 0| -3| 0| 74 31.12.2024 | -55| -365| -5| -28| -14| 907| 19| 459 1)Tytäryritysten myynnit vuonna 2024 sisälsi kierrätys- ja jäteliiketoiminnan divestoinnin. Katso liitetieto 3.2 Yritysmyynnit Laskennallisten verojen nettomuutos vuonna 2025 johtuu pääasiassa laajaan tulokseen kirjattuihin johdannaisiin liittyvien laskennallisten verojen noususta. Vahvistetuista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset liittyvät pääosin Irlantiin ja johtuvat Uniperin divestoinnista vuonna 2022 sekä Venäjään liittyvistä alaskirjauksista vuosina 2022 ja 2023. Fortum on laatinut kattavan ennusteen kyseiset tappiot kantavan irlantilaisen konserniyhtiön tulevaisuuden tulontuottokyvyn arvioimiseksi. Fortum on käyttänyt tätä arviota kirjatun 731 miljoonan euron laskennallisen verosaamisen arvon tukena 31.12.2025 (2024: 780). Verotappioita hyödynnettiin Irlannissa ennusteen mukaisesti vuonna 2025. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 181 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Vahvistetut tappiot sekä kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut sekä niihin liittyvät laskennalliset verosaamiset | | | | ---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Vahvistetut tappiot ja vähennys- kelvottomat korkokulut| Lasken- nallinen verosaa- minen | Vahvistetut tappiot ja vähennys- kelvottomat korkokulut| Lasken- nallinen verosaa- minen Vahvistetut tappiot, joiden vanhentumisaika on alle vuoden| 0| 0| 0| 0 Vahvistetut tappiot, joiden vanhentumisaika on 1–5 vuotta| 0| 0| 3| 1 Vahvistetut tappiot, joiden vanhentumisaika on yli 5 vuotta| 10| 1| 6| 2 Vahvistetut tappiot, joilla ei ole vanhentumisaikaa| 6 003| 771| 6 369| 812 Yhteensä | 6 013| 772| 6 378| 815 Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut, joiden vanhentumisaika on alle vuoden| 0| 0| 0| 0 Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut, joiden vanhentumisaika on 1–5 vuotta| 140| 58| 132| 27 Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut, joiden vanhentumisaika on yli 5 vuotta| 306| 35| 190| 40 Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut, joilla ei ole vanhentumisaikaa| 87| 20| 108| 25 Yhteensä | 533| 113| 430| 92 Laskennalliset verosaamiset kirjataan vahvistetuista tappioista ja vähennyskelvottomista korkokuluista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että ne voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Vahvistettujen tappioiden pienentyminen johtuu pääasiassa Irlannin tappioiden hyödyntämisestä. Irlannin vahvistetuilla tappioilla ei ole vanhentumisaikaa. Vähennyskelvottomien korkokulujen kasvu johtuu suurelta osin lainojen korkojen noususta ja riittämättömistä voitoista Ruotsissa ja Norjassa, missä korkokulujen vähennyskelpoisuutta on paikallisen lainsäädännön mukaan rajoitettu prosenttiosuuteen verotettavasta käyttökatteesta (EBITDA) EU:n veronkierron estämistä koskevan direktiivin (ATAD) vaatimusten mukaisesti. Kirjaamatta jätetyt laskennalliset verot Alla olevassa taulukossa on esitetty vähennyskelpoiset väliaikaiset erot, käyttämättömät verotukselliset tappiot, vähennyskelvottomat korkokulut ja veronhyvitykset, joista laskennallista verosaamista ei ole kirjattu niiden hyödyntämiseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen. | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Verotukselliset tappiot| Veronhyvitykset| Kuluvana ja aiempina tilikausina vähennyskelvottomat korkokulut| Väliaikaiset erot milj. euroa | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Vanhentumisaika alle vuoden| 6| 3| 0| 0| 0| 0| 0| 0 Vanhentumisaika 1–5 vuotta| 5| 9| 0| 0| 1| 0| 0| 0 Vanhentumisaika yli 5 vuotta| 2| 17| 0| 0| 0| 0| 0| 0 Ei vanhentumisaikaa| 181| 252| 5| 5| 65| 84| 1 095| 997 Yhteensä | 194| 280| 5| 5| 66| 84| 1 095| 997 Väliaikaiset erot, vähennyskelvottomat korkokulut sekä verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, muodostuivat pääosin vuonna 2023 seuraavien tapahtumien seurauksena: Suomessa 475 miljoonan euron väliaikainen ero liittyy Venäjän osakkeiden alaskirjaukseen ja 746 miljoonan euron verotuksellinen tappio, vähennyskelvoton korkokulu sekä vähennyskelpoinen väliaikainen ero Alankomaissa liittyy Venäjän lainojen alaskirjauksiin. Näihin tappioihin liittyvä laskennallinen verosaaminen kirjattiin Irlannissa. Laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu 23 miljoonan euron (2024: 23) määräisistä väliaikaisista eroista tytäryritysten nettovarojen ja verotuksellisen arvon välillä, koska näiden purkautuminen on Fortumin määräysvallassa ja on todennäköistä, että väliaikaiset erot eivät purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. 28.2 Tuloverosaamiset ja -velat Tuloverosaamiset 16 miljoonaa euroa (2024: 101) sekä tuloverovelat 20 miljoonaa euroa (2024: 93) vaihtelevat pääasiassa kuluvan vuoden arvioitujen tai paikallisen verolainsäädännön perusteella määrättyjen tuloverojen kertymisen ja maksujen seurauksena sekä muutamien yhtiöiden osalta aiempiin vuosiin liittyvien, paikallisen verolainsäädännön mukaisten maksujen johdosta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 182 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat LAADINTAPERIAATTEET Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan ydinvoimalaitosta. Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velvoitteiden arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastoissa. Viranomaiset hallinnoivat Valtion ydinjätehuoltorahastoa. Varaukset kattavat velvoitteet, jotka ulottuvat hyvin pitkälle tulevaisuuteen, usein useita vuosikymmeniä ydinvoimalaitoksen käyttöiän päättymisen jälkeen. Näihin varauksiin sisältyvät laitoksen käytöstä poistamiseen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät varaukset. Varausten käypä arvo on laskettu IAS 37 -standardin mukaan diskonttaamalla kassavirrat, jotka perustuvat arvioituihin tuleviin kustannuksiin ja jo tehtyihin toimenpiteisiin. Käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen alkuperäinen nettonykyarvo (ydinvoimalaitoksen käyttöönottohetkellä) on kirjattu kyseisen investoinnin hankintamenon osana taseeseen ja poistetaan voimalan käyttöajan kuluessa. Muutokset teknisissä suunnitelmissa, jotka vaikuttavat käytöstä poistamisesta aiheutuviin tulevaisuuden kassavirtoihin, diskontataan tähän hetkeen ja tällä oikaistaan ko. investoinnin hankintamenoa taseessa. Käytöstä poistamiseen liittyvästä investoinnista tehdään poistot ydinvoimalaitoksen oletetun käyttöajan kuluessa. Käytöstä poistetuissa voimalaitosyksiköissä velvoitteen kasvu kirjataan kuluksi heti. Käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvä varaus kattaa tulevat loppusijoituskustannukset kunkin tilikauden loppuun mennessä käytetyn ydinpolttoaineen osalta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi laitoksen käyttöaikana polttoaineen käytön perusteella. Suunnitelmiin mahdollisesti tulevien muutosten vaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan perustuen tähän asti käytetyn polttoaineen määrään kunkin tilikauden loppuun mennessä. Varauksen diskonttaukseen liittyvä korkokulu vastaavalta kaudelta kirjataan erään Muut rahoituserät - netto. Fortumin ydinjätehuoltorahaston osuudelle kertyvä korko ja mahdolliset käypään arvoon arvostuksen vaikutukset esitetään erässä Muut rahoituserät - netto. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvä rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on suurempi kuin rahasto- osuutta vastaava taseessa esitetty omaisuuserä. Ydinjätehuoltovastuun tulee olla maksuilla tai takauksilla täysin katettu Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaisesti. Ydinjätehuoltovarauksesta poiketen lainmukaista ydinjätehuoltovastuuta ei diskontata. Koska tulevat kassavirrat ulottuvat hyvin pitkälle ajanjaksolle, erot lainmukaisen vastuun ja ydinjätehuoltovarauksen välillä ovat merkittävät. Vuosittainen maksu ydinjätehuoltorahastoon perustuu ydinjätehuoltovastuun muutokseen ja osuuteen ydinjätehuoltorahaston tuotoista. Maksua pienentävät tehdyt toimenpiteet. Fortumilla on vähemmistöosuuksia myös muissa ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä OKG Aktiebolag (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen suhteen on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia konsernin laadintaperiaatteita. KRIITTISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA -HARKINNAT: YDINVOIMATUOTANTOON LIITTYVIEN VARAUSTEN MÄÄRITTÄMISESSÄ TEHTÄVÄT OLETUKSET Fortumin ydinvoimalaitoksen tulevaan käytöstäpoistoon ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu kassavirtaennusteisiin arvioiduista kustannuksista. Nämä velvoitteet ulottuvat hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtioiden viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet. Muutokset oletetuissa diskonttokoroissa vaikuttavat varauksen määrään. Jos diskonttokorkoa pienennetään, varaus kasvaa. Ydinvoimalaitoksissa, joissa osuus ydinjätehuoltorahastossa on suurempi kuin varaus, varauksen kasvun vaikutus kompensoituu taseeseen kirjattavalla vastaavalla kasvulla Fortumin osuudessa Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista. Tuloslaskelmavaikutus on tällöin positiivinen, koska käytöstä poistamisen osuus varauksesta kirjataan kuten menot hyödykkeen purkamisesta. Tämä pätee niin kauan kuin todellinen osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on korkeampi kuin taseessa esitetty, ja niin kauan kuin IFRS-tilinpäätösstandardien mukaan varojen kirjanpitoarvo ei voi ylittää varauksen arvoa, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa ydinjätehuoltorahastossa. Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstä poistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 183 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 29.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Taseeseen sisältyvät erät | | Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 1 153| 1 117 Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 153| 1 117 Lyhytaikainen saaminen Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 7| 65 | | Fortumin rahoitusosuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa | 1 228| 1 253 Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 69| 70 IFRS-tilinpäätösstandardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstä poistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset kasvoivat 36 miljoonaa euroa vuoden 2024 lopusta ja olivat 1 153 miljoonaa euroa 31.12.2025. Suomalaiset ydinvoimaoperaattorit toimittivat päivitetyn teknisen suunnitelman ja kustannusarvion Työ- ja elinkeinoministeriöön kesäkuussa 2025. Kustannusarvion ja teknisen suunnitelman päivityksillä ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin tuloslaskelmaan ja taseeseen. Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS-tilinpäätösstandardien näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 69 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastosta 31.12.2025 oli 1 228 miljoonaa euroa ja rahaston käypä arvo taseella oli 1 153 miljoonaa euroa ja rahastoon liittyvän lyhytaikaisen saamisen tasearvo oli 7 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS-tilinpäätösstandardien näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus muihin rahoituseriin, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan muihin rahoituseriin aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu. Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2025 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.12.2025 oli yhteensä 1 290 miljoonaa euroa. Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain tehtävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi tehtävään tekniseen suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa, ja vastuuta ei diskontata nykyarvoon. Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen Valtion ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2025 päätökseen ja on yhteensä 1 264 miljoonaa euroa. Vastuu kapselointilaitoksen käytöstäpoiston ja loppusijoituslaitoksen sulkemisen aiheuttamista kustannuksesta siirtyi Posivalle vuoden 2025 aikana alentaen Fortumin rahastotavoitetta ja vastuumäärää. Posiva on Fortumin ja TVO:n yhdessä omistama yritys. Ydinvoimaan liittyvät varaukset | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 1.1. | 1 117| 1 058 Varausten lisäykset | 44| 51 Käytetyt varaukset | -23| -31 Varausten purku | -16| 0 Diskonttauksesta johtuvat muutokset | 31| 38 31.12. | 1 153| 1 117 Fortumin Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuuden tasearvo | 1 153| 1 117 Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan joka kolmas vuosi. Katso liitetieto 27 Korolliset velat ja liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut. 29.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista. Alla olevissa taulukoissa on esitetty osakkuusyhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100 %) sekä Fortumin osuudet näistä. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 184 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 TVO:n taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna | | Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 1 701| 1 673 TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 293| 1 246 Nettomäärä | -408| -427 joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | -102| -107 | | TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | | Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinergialain mukaan | 1 882| 1 960 Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta | 1 438| 1 525 Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus | 145| 279 josta OL1/OL2 osuus (ylirahastoitu) | 197| 292 josta OL3 osuus (alirahastoitu) | -52| -13 TVO:n lainmukainen vastuu, varaus ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta. OL1/OL2-laitosyksiköiden ja OL3-laitosyksikön vastuumäärät ja rahasto-osuudet lasketaan ja kirjataan erikseen, koska vastaavat ydinjätehuollon kokonaiskustannusarviot laaditaan myös erikseen. Teknisen suunnitelman ja kustannusarvion päivityksillä ei ollut olennaista vaikutusta Fortumin osuuteen TVO:n ydinvoimaan liittyvistä varoista ja veloista. TVO:n osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja taseessa esitetyn osuuden välinen ero johtuu IFRIC 5 -tulkinnasta, jonka mukaan Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuus arvostetaan taseella joko käypään arvoon tai siihen liittyvän velan määrään, sen mukaan kumpi niistä on pienempi. 31.12.2025 OL1/OL2-laitosyksiköiden rahasto-osuus on suurempi kuin IFRS-tilinpäätös­ standardien mukainen varaus. OL3-laitosyksikön rahasto-osuus puolestaan on pienempi kuin IFRS-tilinpäätösstandardien mukainen varaus. TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS-tilinpäätösstandardien näkökulmasta ylirahastoitu 145 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 39 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.12.2025 oli 1 438 miljoonaa euroa ja tasearvo 1 293 miljoonaa euroa. Fortumin osakaslainasaaminen TVO:n OL3 -laitosyksikön rakentamiseen liittyen oli 157 miljoonaa euroa 31.12.2025 (2024: 157). TVO:n osakaslaina on luokiteltu osuudeksi yhteisyrityksissä. Suomalaisilla Valtion ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetieto 27 Korolliset velat. OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %) | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan | | Ydinvoimaan liittyvät varaukset | 5 475| 5 064 Osuus Ruotsin ydinjätehuoltorahastosta | 3 949| 3 590 Nettomäärä | -1 526| -1 474 joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä | -484| -476 Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion Ydinjätehuoltorahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama. Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin valtiovelkakonttorin (Riksgälden) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan kustannusarvioon. SKB hyväksyi ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman joulukuussa 2022 ja se on perustana ydinjätehuoltomaksuille 2024–2026. Ydinjätehuoltomaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta. Vuoden 2026 ydinjätehuoltomaksut perustuvat oletukseen 60 vuoden käyttöiästä, 50 vuoden sijaan. Maksu määräytyy tuotetun energian mukaan. SKB toimitti Ruotsin valtiovelkakonttorille 30.9.2025 uuden teknisen suunnitelman ja kustannusarvion. Tämä päivitetty kustannusarvio kattaa kulut vuodesta 2027 ja tulee olemaan ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden perustana vuodesta 2027 ja siitä eteenpäin. Ydinvoimaan liittyvät varaukset (pääomaisuusmenetelmällä yhdisteltyinä) 31.12.2025 perustuvat päivitettyihin laskelmiin. Ydinvoimaan liittyvät vakuudet Ydinjätehuoltomaksun lisäksi energiayhtiöt antavat vakuuksia turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen ydinvoimaan. Lisätietoja Fortumin vakuuksista ydinvoimalaitoksiin liittyen, katso liitetieto 36 Pantatut varat ja vastuut. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 185 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 30 Muut pitkäaikaiset velat | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Liittymismaksut | | 69| 69 Muut varaukset | 31 | 76| 81 Eläkevelvoitteet| 32 | 4| 12 Muut | | 103| 55 Yhteensä | | 252| 216 Liittymismaksut koostuvat Suomen kaukolämpöverkon palautettavista liittymismaksuista. Palautusvelvollisuus koskee ennen vuotta 2013 sekä osittain vuoden 2013 aikana saatuja liittymismaksuja. Muut sisältää useita eriä, jotka eivät yksittäin ole olennaisia. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 186 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 31 Muut varaukset LAADINTAPERIAATTEET Konserni kirjaa varauksen silloin, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan, kun on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää resurssien käyttöä tulevaisuudessa, ja kun velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset diskontataan, kun rahan aika-arvon vaikutus on olennainen. Ajan kulumisesta johtuva varauksen määrän kasvu ja diskonttauskoron muutoksista johtuvat muutokset varauksissa kirjataan korkokuluksi. Muutokset varauksissa, lukuun ottamatta muutoksia käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvissä velvoitteissa, esitetään tuloslaskelmassa. KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEEN KÄYTÖSTÄ POISTAMISEEN LIITTYVÄT VELVOITTEET Käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan joko silloin, kun on olemassa kolmanteen osapuoleen kohdistuva sopimukseen perustuva velvoite, tai kun on olemassa oikeudellinen velvoite. Velvoitteen määrä perustuu tyypillisesti ulkoisen asiantuntijan vahvistamaan perusteelliseen menoarvioon. Käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa, kun hyödyke otetaan käyttöön. Menot kirjataan poistoina hyödykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Muutokset käytöstä poistamisvarauksissa kirjataan käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenon oikaisuksi taseeseen, paitsi jos omaisuuserä on loppuun poistettu, jolloin muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. YMPÄRISTÖVARAUKSET Ympäristövaraus kirjataan ympäristölakien ja -säännöksien voimassa olevaan tulkintaan perustuen, kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. | | | | ---|---|---|---|--- milj. euroa | Käytöstä- poistamis- varaukset | Ympäristö- asioihin liittyvät varaukset| Muut | Yhteensä 1.1.2025 | 24| 2| 58| 84 Varausten lisäykset | 0| 0| 8| 8 Käytetyt varaukset | 0| 0| -12| -12 Käyttämättömien varausten purku | -1| 0| 0| -1 Muuntoerot ja muut muutokset | 0| 0| 1| 1 Uudelleenluokittelut kategorioiden välillä | 0| 44| -44| 0 Lisäykset tytäryhtiöiden hankintojen kautta | 0| 0| 3| 3 31.12.2025 | 23| 47| 10| 80 | | | | Josta lyhytaikaiset varaukset | 0| 0| 4| 4 Josta pitkäaikaiset varaukset | 23| 47| 6| 76 Käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyvät varaukset liittyvät sekä tavanomaisen että uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin. Varauksista suurimman osuuden arvioidaan tulevan käytetyksi seuraavien 5 vuoden aikana. Ympäristöasioihin liittyvien varausten arvioidaan tulevan käytetyksi pääosin seuraavien 30 vuoden aikana. Tietoja ydinvoimalaitosten käytöstä poistamiseen ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen liittyvistä varauksista löytyy liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 187 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 32 Eläkevelvoitteet LAADINTAPERIAATTEET Konserniyhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Näiden eläkejärjestelyjen rahoitus on yleensä järjestetty maksuilla vakuutusyhtiöihin tai eläkesäätiöön. Konsernilla on sekä etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut arvioidaan käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkkeiden suorittamisesta johtuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan tavoitteena jakaa työsuoritukseen perustuva meno työntekijöiden palvelusajalle. Kauden työsuoritukseen ja aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, kuten myös voitot ja tappiot velvoitteiden täyttämisestä, kirjataan henkilöstökuluihin. Nettokorko esitetään rahoituserissä. Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä velvoite lasketaan vuosittain tilinpäätöspäivänä ja arvostetaan arvioitujen vastaisten kassavirtojen nykyarvoon käyttäen sellaisten korkealuokkaisten yritysten joukkovelkakirjalainojen tai vastaavien korkoa, joiden juoksuaika vastaa suunnilleen kyseisen eläkevelan kestoaikaa. Järjestelyyn kuuluvat varat arvostetaan käypään arvoon. Taseeseen merkitty velka on etuuspohjaisen järjestelyn velvoite tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla. Jos velvoitteen nykyarvo vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla muodostaa nettona omaisuuserän, otetaan huomioon voimassa olevat omaisuuserän enimmäismäärän rajoitukset. Omaisuuserä esitetään taseen erässä Muut pitkäaikaiset sijoitukset. Jos järjestelyä muutetaan, supistetaan tai velvoitteet täytetään (”järjestelyyn kohdistuva tapahtuma”) tilikauden aikana, kauden työsuoritukseen perustuva meno ja nettovelan tai omaisuuserän nettokorko määritetään uudelleen järjestelyyn kohdistuvan tapahtuman jälkeiselle raportointiajanjaksolle. Uudelleen määrittämisessä käytetään järjestelyyn kohdistuvan tapahtuman hetkellä voimassa olevia vakuutusmatemaattisia oletuksia. Jos järjestelyn etuuksia muutetaan tai jos järjestelyä supistetaan, tästä aiheutuva aiempaan työsuoritukseen liittyvä etuuksien muutos tai supistamisesta aiheutuva voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Velvoitteiden täyttämiseen liittyvät voitot tai tappiot kirjataan velvoitteen täyttämishetkellä. Etuuspohjaisen nettovelan tai omaisuuserän uudelleen määrittämisestä johtuviin eriin kuuluvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka saattavat syntyä etenkin arvioiden ja toteuman eroista, liittyen oletuksiin demografisista ja taloudellisista muuttujista ja lisäksi näiden oletusten muutoksista eri raportointipäivien välillä. Tämän lisäksi näihin eriin kuuluu ero järjestelyyn kuuluvien varojen varsinaisen tuoton ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettokoroissa esitetyn korkotuoton välillä, sekä kaikki muutokset omaisuuserän enimmäismäärän rajoituksissa, lukuun ottamatta nettokorkoihin jo sisällytettyjä määriä. Uudelleen määrittämisen vaikutus ja tästä aiheutuva laskennallinen vero kirjataan kokonaisuudessaan muihin laajan tuloksen eriin tapahtumahetkellä. Konsernin maksuperusteisiin järjestelyihin suorittamat maksut kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, johon kyseiset maksut kohdistuvat. Fortumin eläkejärjestelyt Suomi Suomessa työntekijöiden lakisääteiset työeläke-etuudet (TyEL) takaavat työntekijälle työeläketurvaa vanhuus-, työkyvyttömyys- tai leskeneläkkeen muodossa. Etuudet on järjestetty eläkevakuutusyhtiön kautta ja luokiteltu maksuperusteisiksi järjestelyiksi. Lisäksi konsernilla on rajattu määrä lisävanhuuseläke- ja perhe-eläke-etuuksia, jotka on järjestetty Fortumin eläkesäätiössä. Eläkesäätiö on suljettu säätiö, jota hallinnoi sekä työnantajien että työntekijöiden edustajista koostuva hallitus. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen maksettavat etuudet tarkistetaan vuosittain TyEL-indeksin mukaan. Luvatut etuudet on määritetty säätiön säännöissä, joiden mukaan etuuden määrä lasketaan osuutena palkkasummasta. Osuus on useimmiten 66 % palkasta. Etuuden laskennassa käytettävä palkkasumma on viimeisten kymmenen vuoden keskimääräinen palkka, joka on indeksoitu yleisellä ansiotasoindeksillä laskentavuoteen. Säätiö toimii Finanssivalvonnan (FIVA) sääntöjen mukaan. Eläkevelan tulee olla sääntöjen mukaan täysin katettu. Kansallinen etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvä velvoite lasketaan niin, että luvattu etuus on täysin katettu eläkkeelle siirtymiseen asti. Muut maat Vuoden 2025 lopussa Fortumilla ei ollut muissa maissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 188 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Merkittävimmät eläkejärjestelyihin liittyvät riskit Tyypilliset eläkejärjestelyihin liittyvät riskitekijät muodostuvat muutoksista diskonttauskorossa, muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa sekä sijoitus- ja volatiliteettiriskistä. Diskonttauskoron muutokset IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisen etuuspohjaisen eläkevelvoitteen laskennassa käytettävä diskonttauskorko riippuu yritysten joukkovelkakirjalainojen korosta tilinpäätöspäivänä. Korkojen lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää, mitä yleensä tasoittaa vastaavasti kiinteän tuoton sijoitusten arvon nousu. Oletuksiin liittyvät riskit Aktuaarilaskelmat edellyttävät oletusten tekemistä inflaatiosta, palkkatasosta sekä kuolleisuudesta. Jos toteumat poikkeavat oletuksista, eläkevelvoitteen määrä voi muuttua. Sijoitusriski ja volatiliteettiriski Eläkejärjestelyihin kuuluvat varat sijoitetaan eri omaisuusluokkiin riippuen kunkin maan lainsäädännöstä tai eläkejärjestelyn investointistrategiasta. Sijoitussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti eläkejärjestelykohtaisesti. Jos eläkejärjestelyn varojen tuotto ei riitä kattamaan velvoitteen määrän kasvua ja maksuja tilikauden aikana, työnantaja on velvoitettu kattamaan maksuilla syntyneen vajeen, ellei eläkejärjestelyllä ole riittäviä varoja. Velvoitteen nykyarvon muutokset | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | Etuuspohjainen velvoite | Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | Etuuspohjainen netto- omaisuuserä(-)/-velka(+) milj. euroa | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Tasearvo 1.1. | 249| 263| -277| -273| -28| -9 Tuloslaskelmaan kirjatut erät 1)| | | | | | Työsuoritukseen perustuva meno | 1| 1| 0| 0| 2| 2 Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot tai tappiot | -2| -1| 3| 3| 1| 2 Nettokorko | 8| 8| -9| -9| -1| 0 | 7| 8| -6| -5| 2| 3 Laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät | | | | | | Uudelleen määrittämisestä johtuvat voitot(-)/ tappiot(+) | -20| -4| -13| -15| -33| -20 Taloudellisten oletuksien muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot| -15| -1| 0| 0| -15| -1 Kokemusperäisistä tarkistuksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot| -5| -3| 0| 0| -5| -3 Järjestelmään kuuluvien varojen tuotto (pois lukien tuloslaskelmaan kirjattu nettokorko)| 0| 0| -13| -15| -13| -15 Kurssierot ja muut muutokset | 0| -3| -1| 3| 0| 0 | -19| -8| -14| -12| -33| -20 Muut | | | | | | Työnantajan suorittamat maksut / maksujen palautus| 0| 0| -1| -2| -1| -2 Maksetut etuudet | -15| -15| 15| 15| 0| 0 Tasearvo 31.12. | 222| 249| -282| -277| -60| -28 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | | | | | 222| 249 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | | | | | -282| -277 Rahastoitu määrä | | | | | -60| -28 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | | | | | 0| 0 Etuuspohjaisesta eläkevelvoitteesta johtuva nettovelka (+)/omaisuuserä (–)| | | | | -60| -28 | | | | | | Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa | | | | | 64| 40 Etuuspohjainen eläkevelvoite taseen muissa pitkäaikaisissa veloissa| | | | | 4| 12 1)Nettokorko on esitetty tuloslaskelmassa rahoituserissä. Muut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut sisältyvät henkilöstökuluihin (rivi etuuspohjaiset järjestelyt liitetiedon 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot henkilöstökuluerittelyssä). Vuonna 2026 ei odoteta tulevan maksusuorituksia liittyen eläkejärjestelyihin. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 189 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Listatut | Listaamattomat | Yhteensä | Listatut | Listaamattomat | Yhteensä Oman pääoman ehtoiset instrumentit | 90| 7| 97| 77| 7| 84 Velkainstrumentit | 102| 39| 141| 117| 39| 155 Rahat ja pankkisaamiset | 0| 23| 23| 0| 14| 14 Kiinteistöt | 0| 11| 11| 0| 11| 11 Muut varat | 0| 11| 11| 0| 12| 12 Yhteensä | 192| 91| 282| 194| 83| 277 Kun eläkejärjestely on rahoitettu vakuutusyhtiössä, järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma ei ole ollut käytettävissä. Tällöin varat on sisällytetty erään ‘Muut varat’. Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen tuotto oli 25 miljoonaa euroa vuonna (2024: 22). Taseeseen kirjatut määrät maittain | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 milj. euroa | Suomi | Muut maat| Yhteensä | Suomi | Muut maat| Yhteensä Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 175| 47| 222| 193| 55| 249 Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo | -230| -53| -282| -226| -51| -277 Alijäämä(+)/ylijäämä(-) | -55| -6| -60| -33| 4| -28 Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 0| 0| 0| 0| 0| 0 Nettomääräinen omaisuuserä(-)/velka(+) taseessa | -55| -5| -60| -33| 5| -28 Etuuspohjainen omaisuuserä taseen muissa pitkäaikaisissa sijoituksissa | 55| 8| 64| 33| 7| 40 Etuuspohjainen eläkevelvoite taseen muissa pitkäaikaisissa veloissa | 0| 3| 4| 0| 11| 12 Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset Suomessa | | ---|---|--- % | 2025 | 2024 Diskonttauskorko | 3,7| 3,2 Tuleva palkankorotus | 3,0| 3,0 Etuuksien korotukset | 2,1| 2,1 Inflaatio | 1,9| 1,9 Suomessa käytetty diskonttauskorkokanta perustuu eurooppalaisten yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen viitekorkoihin, jotka vastaavat parhaiten etuuspohjaisten eläkevastuiden arvioitua kestoa. Diskonttauskorko, inflaatio-oletus, tuleva palkankorotus- ja etuuksien korotusoletukset sekä kuolleisuus ovat tärkeimpiä etuuspohjaisten eläkevastuiden laskennassa käytettyjä oletuksia. Alla on esitetty tärkeimpien oletusten muutosten vaikutus etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvoon: Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille keskeisissä oletuksissa | | ---|---|--- Oletuksen muutos | Vaikutus eläkevelvoitteeseen lisäys (+)/vähennys(-) 0,5 % lisäys diskonttauskorossa | | -5,4 % 0,5 % vähennys diskonttauskorossa | | 5,9 % 0,5 % lisäys etuuksien korotusoletuksessa | | 5,4 % 0,5 % vähennys etuuksien korotusoletuksessa | | -5,0 % 0,5 % lisäys palkankorotusoletuksessa | | 0,2 % 0,5 % vähennys palkankorotusoletuksessa | | -0,2 % 10 % lisäys kuolleisuudessa | | -3,7 % 10 % vähennys kuolleisuudessa | | 3,7 % 10 prosentin vähennys kuolleisuudessa johtaisi edunsaajilla korkeampaan elinajanodotteeseen, riippuen kunkin edunsaajan iästä. Vuoden 2025 lopussa 63-vuotiaan eläkkeelle jääneen miehen elinajanodote kasvaisi noin yhdellä vuodella, jos kuolleisuus vähenisi 10 prosenttia. Edellä esitetyt herkkyyslaskelmat perustuvat samoihin oletuksiin ja laskentatapaan, jolla määritetään eläkevelvoitteen nykyarvo. Kun jokin vakuutusmatemaattinen oletus on muutettu herkkyyden laskemista varten, kaikki muut oletukset on pidetty samoina. Mahdollista vaikutusten korrelaatiota yksittäisten vakuutusmatemaattisten oletusten välillä ei ole huomioitu. Herkkyysanalyysiä tarkastellessa on huomioitava, että eläkevelvoitteen nykyarvon muutos, joka johtuu usean vakuutusmatemaattisen oletuksen samanaikaisesta muutoksesta ei ole välttämättä samansuuruinen kuin yksittäisten muutosten vaikutusten yhteenlaskettu summa. Diskonttaamattoman eläkevastuun erääntyminen vuoden 2025 lopussa | ---|--- milj. euroa | Tulevat maksut Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät | 15 1–5 vuoden sisällä erääntyvät | 58 5–10 vuoden sisällä erääntyvät | 67 10–20 vuoden sisällä erääntyvät | 109 20–30 vuoden sisällä erääntyvät | 61 Yli 30 vuoden kuluttua erääntyvät | 26 Eläkevelvoitteen painotettu keskimääräinen kesto oli vuoden 2025 lopussa 15 vuotta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 190 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 33 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Ostovelat | | 322| 361 Siirtovelat | | | Henkilöstökulujaksotukset | | 98| 92 Korkovelat | | 88| 100 Muut siirtovelat | | 105| 109 Muut velat | | | ALV-velka | | 55| 57 Verovelka | | 20| 93 Saadut ennakkomaksut | | 11| 12 Päästöoikeusvelka ja uusiutuvan energian sertifikaattien kiintiövelvollisuus 1)| | 81| 88 Muut | | 41| 41 Lyhytaikaiset varaukset| 31 | 4| 3 Yhteensä | | 826| 959 1)Lisätietoja liitetiedossa 23 Vaihto-omaisuus. Johdon arvion mukaan ostovelkojen ja mu iden velkojen käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 191 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 34 Vuokrasopimukset LAADINTAPERIAATTEET KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Konserni vuokraa pääosin toimistorakennuksia ja maa-alueita. Konserni kirjaa taseeseen käyttöoikeusomaisuuseräksi ja vastaavaksi vuokrasopimusvelaksi kaikki vuokrasopimukset lukuun ottamatta lyhytaikaisia (vuokrakausi alle 12 kuukautta) ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä. Käyttöoikeusomaisuuserä ja vuokrasopimusvelka kirjataan taseeseen sinä päivänä, jolloin käyttöoikeusomaisuuserä on konsernin käytettävissä. Vuokrasopimuksista syntyvät omaisuuserät ja velat kirjataan konsernitaseeseen vuokrakauden aikana maksettavien kiinteiden vuokrien määräisenä, diskontattuna nykyarvoon. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina vuokrakauden kuluessa tai, jos lyhyempi, vuokratun hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Kirjanpitoarvoa seurataan kausittain arvonalentumisen viitteiden varalta. Kun tulevat vuokrien maksut päivitetään johtuen muutoksista indekseissä tai sopimusehdoissa, käyttöoikeusomaisuuserä ja siihen liittyvä vuokrasopimusvelka arvostetaan uudelleen. Uudelleenarvostuksesta mahdollisesti syntyvät erot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Korkokulut vuokrasopimusveloista kirjataan korkokuluihin konsernin tuloslaskelmaan. Rahavirtalaskelmassa vuokrasopimusvelan pääomaa koskeva osuus esitetään Rahoituksen rahavirrassa erässä Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja koron osuus esitetään Liiketoiminnan rahavirrassa erässä Maksetut korot. Muuttuvat vuokrat ja niiden vuokrien maksut, joita ei standardin helpotusten vuoksi kirjata taseeseen, kirjataan kuluksi konsernin tuloslaskelmaan. Konsernitilinpäätökseen kirjatut erät Vuokralle ottajana | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Konsernin tuloslaskelmalla | | Poistot, josta | -18| -23 Maa-alueita | -3| -2 Rakennuksia ja rakennelmia | -9| -13 Koneita ja kalustoa | -6| -7 Vuokrasopimusvelkojen korkokulut | -2| -2 Muihin kuluihin kirjatut lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut | -1| -4 | | Konsernitaseessa | | Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset, josta | 43| 29 Maa-alueita | 12| 4 Rakennuksia ja rakennelmia | 22| 12 Koneita ja kalustoa | 9| 13 Tytäryhtiöiden myynti, josta 1)| -1| -24 Maa-alueita | 0| -3 Rakennuksia ja rakennelmia | -1| -14 Koneita ja kalustoa | 0| -7 Käyttöoikeusomaisuuserien tasearvo, josta | 112| 101 Maa-alueita | 61| 51 Rakennuksia ja rakennelmia | 35| 37 Koneita ja kalustoa | 16| 12 Vuokrasopimusvelat | 105| 94 | | Konsernin rahavirtalaskelmalla | | Vuokrasopimusten rahavirta | -20| -24 1) Katso lisätietoja liitetiedossa 3 Yrityshankinnat ja -myynnit Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen | ---|--- milj. euroa | 2025 Vuoden sisällä erääntyvät | 20 Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät | 48 Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät | 59 Yhteensä | 126 Katso lisätietoja liitetiedossa 4 Rahoitusriskien hallinta, liitetiedossa 18 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät ja liitetiedossa 27 Korolliset velat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 192 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 35 Investointi- ja muut sitoumukset Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia, joita ei ole kirjattu taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina. 35.1 Investointisitoumukset 31.12.2025 Fortumin investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä olivat 448 miljoonaa euroa (2024: 465). 35.2 Muut velvoitteet osakkuus- ja yhteisyrityksille Fortum investoi yhdessä Green Investment Groupin kanssa Glasgow’hun Skotlantiin rakennettavaan South Clyden jätteenpolttolaitokseen yhteisyrityksen kautta. Fortum on sitoutunut rahoittamaan yhteisyritystä ja velvoitetta oli 31.12.2025 jäljellä 30 miljoonaa euroa (2024: 56). Yhteisyritystä rahoitetaan ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla. 35.3 Muut velvoitteet Kesäkuussa 2018 Ruotsin parlamentti hyväksyi lainsäädännön liittyen Ruotsin kansalliseen strategiaan EU:n vesipolitiikkadirektiivin käyttöönotosta. Suurimmat vesivoimayhtiöt perustivat yhteisen vesivoimarahaston rahoittamaan tarvittavat ympäristötoimenpiteet. Rahaston rahoituskatto on 10 miljardia Ruotsin kruunua, joka maksetaan 20 vuoden aikana. Suurimmat toimijat rahoittavat rahastoa vesivoiman tuotannon markkinaosuuksien suhteessa. Fortumin osuus on 23 % rahaston kokonaisrahoituksesta. Toukokuussa 2022 Fennovoima ilmoitti päättäneensä RAOS Project Oy:n kanssa solmitun ydinvoimalan laitostoimitussopimuksen ja perui rakentamislupahakemuksen. Tällä hetkellä Fortum rahoittaa tiettyjä Voimaosakeyhtiö SF:än kuluja. 36 Pantatut varat ja vastuut LAADINTAPERIAATTEET PANTATUT VARAT Pantatut varat ovat omaisuutta, jotka on annettu velkojalle lainan vakuudeksi, kaupankäynnin vakuudeksi tai vakuudeksi muita sitoumuksia vastaan. Jos velallinen tai kaupankäynnin vastapuoli ei kykene suorittamaan sovittuja maksuja, velkoja voi käyttää pantattuja varoja pienentääkseen tappioitaan. Fortumin pantatut varat muodostuvat pääosin arvopapereista, vakuuksista ja kiinteistökiinnityksistä. VASTUUT Ehdollinen velka esitetään tilinpäätöksessä silloin, kun kyseessä on mahdollinen velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena ja jonka olemassaolo varmistuu vasta yhden tai useamman epävarman tapahtuman myötä tulevaisuudessa. Ehdollisena velkana esitetään myös velvoite, jota ei merkitä taseeseen velaksi tai varaukseksi, koska varojen poistuminen ei ole todennäköistä tai koska luotettavaa arvioita velvoitteen määrästä ei voida tehdä. 36.1 Pantatut varat Lainojen vakuudeksi pantatut varat Fortum on pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi Valtion ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta koskien Loviisan ydinvoimalaitosta. Takaisinlainaus on yhteensä 718 miljoonaa euroa (2024: 718). Kiinteistökiinnitykset ovat yhteensä 41 miljoonaa euroa (2024: 41). Muiden sitoumusten vakuudeksi pantatut varat Pantatut varat sisältävät arvopapereita 241 miljoona euroa (2024: 213) pohjoismaiseen sähköpörssiin (Nasdaq Commodities), vakuussaamisia 179 miljoonaa euroa (2024: 205) ja pantattuja varoja 28 miljoonaa euroa (2024: 7). Vakuussaamiset koostuvat rahavakuuksista kaupankäyntiä varten hyödykepörsseihin sekä Credit Support Annex-sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista. Fortumilla on 122 miljoonaa euroa (2024: 125) kiinteistökiinnityksiä liittyen Pyhäkosken vesivoimalaitokseen, jotka ovat vakuutena Työ- ja elinkeinoministeriölle. Nämä vakuudet on annettu turvaamaan kattamattomat lainmukaiset vastuut ja mahdolliset odottamattomat tapahtumat liittyen Loviisan ydinvoimalan käytöstäpoistamisesta ja ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuvista tulevista kustannuksista. Suomen ydinenergialain mukaan Fortum on velvoitettu maksamaan tarvittavat varat täysimääräisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon kattaakseen lainmukaiset vastuut. Mahdollinen kattamaton lainmukainen vastuu liittyy rahastolle suoritettavien maksujen jaksottamiseen. Kiinnitysten arvo tarkistetaan vuosittain toisen neljänneksen aikana perustuen edellisvuoden vaihteessa päivitettyyn lainmukaiseen vastuuseen ja rahastotavoitteeseen. Katso liitetieto 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 193 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Muiden puolesta pantatut varat Muiden puolesta pantatut varat sisältävät rahavaroja 87 miljoonaa euroa (2024: 62), jotka on annettu vakuudeksi Nasdaq Clearing AB:lle kattamaan Fortumin osuuden Commodity Market Default Fundista (vakuusrahasto). Vakuusrahasto on keskinäinen rahasto, johon kaikki pohjoismaisen hyödykepörssin (OMX Nasdaq Commodities) osapuolet antavat markkinariskiinsä pohjautuvan vakuuden. Rahasto kattaa jäsenten tappioista aiheutuvat mahdolliset maksukyvyttömyydet, joita jäsenten omat vakuudet eivät kata. Katso liitetieto 22 Korolliset saamiset. 36.2 Vastuut Fortum on luopuessaan osakeomistuksista sopinut korvausvelvoitteista, jotka koskevat myynnille tavanomaisia ehtoja ja takuita, ympäristöhaittoja sekä mahdollisia verovastuita. Mahdolliset velvoitteet kirjataan ensisijaisesti varauksena myydyissä yrityksissä ennen kuin Fortum olisi velvoitettu suorittamaan maksuja. Lisäksi Fortum-konsernilla on sitoumuksia, joiden johdosta Fortum on yhteisvastuussa sopimusvelvoitteista, jotka muodostuvat sen osakkuuksista yhtiöissä ja yhteenliittymissä, joissa se on osallisena. Fortum Oil and Gas Oy:n vuoden 2004 jakautumisen seurauksena Fortumin kokonaan omistamalla Fortum Heat and Gas Oy:llä on vastuusitoumus Neste Oyj:n kanssa. Vastuusitoumus perustuu osakeyhtiölain (734/1978) 14a luvun 6§:n säädökseen. 36.3 Ydinvoimaan liittyvät vastuut Ruotsin lainsäädännön mukaisesti Ruotsin ydinvoimayksiköihin kuuluvat yhtiöt ovat antaneet Ruotsin hallinnollisille viranomaisille Ruotsin ydinvoimalaitosten toimintaan liittyviä takauksia OKG:n ja Forsmarkin puolesta. Takauksia on kahdenlaisia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena. Vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä. Lisäksi luvanhaltijat ovat vastuussa kaikista kustannuksista liittyen matala-aktiivisen ydinjätteen hävittämiseen. Suomessa takaukset annetaan ydinenergialain vaatimusten mukaisesti kattamaan vastuumäärän kattamattoman osuuden, mahdolliset ennalta arvaamattomat menot sekä lakisääteisen suojaosuuden, mikäli suojaosuus ei tule katetuksi Valtion ydinjätehuoltorahaston ylijäämällä ja voitolla. Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta annettu takaus Työ- ja elinkeinoministeriölle on 149 miljoonaa euroa (2024: 151). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien kulujen riskin. Fortumin ja TVO:n yhdessä omistaman Posiva Oy:n puolesta annettu takaus on 7 miljoonaa euroa (2024: 0). Takaus liittyy Posivan osuuteen kapselointilaitoksen käytöstäpoiston ja loppusijoituslaitoksen sulkemisen kustannuksista. Ydinvoimaloiden omistajilla on Suomessa ja Ruotsissa lakisääteinen vastuu laitoksilla tapahtuvista onnettomuuksista sekä kaikista laitoksen operointiin liittyvistä onnettomuuksista, joissa on mukana radioaktiivista aineista. Kolmansia osapuolia koskevat ydinonnettomuuksien vastuuvelvollisuudet ovat yksin laitoksen omistajan vastuulla. Suomessa Loviisan ydinvoimalan luvanhaltijana Fortumilla on ydinvastuulain vaatima vastuuvakuutus määrältään noin 1,2 miljardia euroa. Ruotsissa ydinvoimalaitoksen käyttäjällä on oltava vastuuvakuutus tai muu vastaava taloudellinen suoja, jonka määrä on 1,2 miljardia euroa laitosta kohden. Ydinvoimalaitoksille on hankittu tarvittavat vakuutukset. Vastaavanlaiset vakuutusjärjestelyt ovat voimassa niissä voimalaitoksissa, joissa Fortumilla on vähemmistöosuuksia. Ruotsissa hallitus vaatii lisävakuuksia, joille emoyhtiö on antanut takuut. Katso lisätietoja liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 194 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 37 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt Monia rutiininomaisia oikeudellisia toimia, välimiesmenettelyitä, vero- ja viranomaistutkimuksia on meneillään konserniyhtiöitä vastaan. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille tulevaisuudessa. Ympäristövastuuoikeudenkäynti Ruotsissa Kesäkuussa 2023 Fortum Ljunga Kraft AB velvoitettiin korvaamaan 60-luvulla upotettuja elohopeatynnyreitä koskevat ympäristökartoituksesta aiheutuneet kulut. Fortum ei koskaan ole harjoittanut elohopean tuotantoon liittyvää toimintaa tai upottanut elohopeajätettä mereen. Tynnyreiden upottamisen aikaan Stockholms superfosfat fabriks -niminen yhtiö harjoitti teollisuustoimintaa alueella. Vuonna 1985 nämä liiketoiminnot kaikkine niihin liittyvine oikeuksineen ja velvoitteineen siirtyivät Stockholms superfosfat fabriks AB:lta kolmannelle osapuolelle. Vuonna 1995 Stockholms superfosfat fabriks AB myytiin eteenpäin ja yhtiö päätyi vasta tuolloin osaksi Fortum-konsernia (yhtiön nimeksi vaihdettiin Fortum Ljunga Kraft AB). Lääninhallituksessa on vireillä oikeudenkäynti tynnyreitä koskevasta ympäristövastuusta. On mahdollista, että Fortum Ljunga Kraftia vastaan nostettaisiin asiassa uusia kanteita. Tällä hetkellä ei ole mahdollista arvioida lopullisten ympäristökartoitusten tai mahdollisten muiden ympäristötoimenpiteiden kokonaiskuluja. Kaupallisen riidan sopiminen Vestaksen kanssa Fortum ilmoitti lokakuussa 2024, että Fortum ja Vestas olivat sopineet kaupallisen riitansa liittyen tuulipuistohankkeisiin Venäjällä. Riita koski tuulipuistohankkeiden laitetoimituksia, joista Fortum oli suorittanut ennakkomaksuja Vestasille. Sopimuksen taloudellinen vaikutus kirjattiin vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin Fortumin vuoden 2024 tuloksessa. Sopimuksen myötä aikaisemmin aloitettu ICC:n (Kansainvälinen kauppakamari) välitysmenettely on lopetettu. Välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan kansainvälisten investointisuojasopimusten rikkomuksista Fortum on käynnistänyt helmikuussa 2024 välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan ja vaatii korvausta Venäjän omaisuutensa laittomasta haltuunotosta suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajan etuja. Fortum hakee vahingonkorvauksia, jotka vastaavat arvoltaan PAO Fortumin (nykyisin PAO Forward Energy) osakkeiden ja Fortumin Venäjälle tekemien investointien arvoa ja jotka nousevat määrältään useaan miljardiin euroon. Välimiesmenettelyjen aloitus on seurausta Venäjän rikkomuksista Alankomaiden ja Venäjän sekä Ruotsin ja Venäjän välisten investointisuojasopimusten velvoitteita vastaan. Lisäksi Venäjän valtio ei ole reagoinut Fortumin esittämään sovintoneuvottelupyyntöön. Menettelyjen taustalla ovat Venäjän vihamieliset toimet, jotka kulminoituivat Venäjän presidentin 25.4.2023 antamaan asetukseen 302, jonka seurauksena Fortum menetti Venäjän liiketoimintojensa määräysvallan. Välimiesmenettelyjen odotetaan kestävän useita vuosia, minkä jälkeen aloitetaan tuomion täytäntöönpanotoimet. Täytäntöönpanotoimien lopputulosta voidaan arvioida, kun välitystuomio on saatu. Oikeudenkäynti PAO Forward Energyä vastaan Fortum tiedotti lokakuussa 2024 aloittaneensa oikeudenkäynnin PAO Forward Energyä (entinen PAO Fortum) vastaan alankomaalaisessa tuomioistuimessa. Oikeudenkäynti koskee PAO Fortumille myönnettyjä 600 miljoonan euron konsernin sisäisiä lainoja. Vaadittava saatava korkoineen ja viivästyskorkoineen on noin 800 miljoonaa euroa. Lopullinen määrä riippuu RUB/EUR-valuuttakurssista ja erääntyneiden korkojen määrästä. Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahanke RAOS Project Oy:llä ja JSC Rusatom Energy Internationalilla ja Fennovoima Oy:llä on käynnissä Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely liittyen Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen EPC-sopimukseen. RAOS Project Oy vaati myös Fortumin ja eräiden muiden osapuolten liittämistä kyseiseen menettelyyn. Fortum on vastustanut välimiesoikeuden toimivaltaa useilla perusteilla. Välimiesoikeus on helmikuussa 2025 antamassaan partial award -välitystuomiossa päättänyt, ettei sillä ole toimivaltaa ratkaista Fortumia vastaan esitettyjä vaatimuksia. Välimiesoikeuden antama partial award -välitystuomio on lopullinen, eikä välimiesmenettely näin ollen jatku Fortumin osalta. Verovaateet Belgian korkein oikeus antoi kesäkuussa 2024 Fortumin kannalta myönteisen päätöksen koskien Fortumin tuloveroverotusta Belgiassa vuonna 2008. Päätös koskee belgialaisen rahoitusyhtiö Fortum EIF NV:n ruotsalaiselle konserniyhtiölle myöntämiä lainoja, joilla rahoitettiin Venäjällä tehty yritysosto. Vuoden 2008 osalta vaadittujen verojen määrä oli 36 miljoonaa euroa. Vero oli maksettu ja kirjattu saatavaksi, ja se maksettiin takaisin Fortumille vuonna 2024. Lisäksi Fortum sai korkotuottoa, joka on määrältään 19 miljoonaa euroa ennen veroja, ja joka kirjattiin vuoden 2024 rahoitustuottoihin. Päätös on lopullinen ja viimeinen auki ollut vuosi Belgian verotarkastusten osalta. Edellinen Fortumin kannalta myönteinen tuomioistuimen päätös tehtiin vuonna 2022. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 195 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 38 Lähipiiritapahtumat 38.1 Suomen valtio ja valtionyhtiöt Vuoden 2025 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 51,26 % (2024: 51,26 %). Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston vähentämään valtion osakkeenomistusta Fortum Oyj:ssä enintään 50,1 %:iin yhtiön osakkeista ja äänivallasta. Fortum ilmoitti 30.10.2023 allekirjoitetusta sopimuksesta Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa. Sopimuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus varaa Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetin sähköverkon vakavan häiriön tai hätätilan varalta taatakseen sähkön toimitusvarmuutta Suomessa. Sopimus astui voimaan 1.4.2024 ja jatkuu 31.12.2026 asti. Kaikki liiketoimet Fortumin ja muiden suomalaisten valtionyhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. 38.2 Hallitus ja johtoryhmä Fortumin johtoon kuuluvat avainhenkilöt ovat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet. Fortumilla ei ole ollut merkittäviä liiketapahtumia hallituksen tai johtoryhmän jäsenten kanssa. Hallituksen jäsenille tai konsernin johtoryhmän jäsenille ei ollut myönnetty rahalainoja tilinpäätöspäivään mennessä. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden kokonaispalkkiot (sisältäen eläke-etuudet ja sosiaalikustannukset) olivat 10 miljoonaa euroa vuonna 2025 (2024: 11). Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten palkitseminen ja osakeomistukset on esitetty liitetiedossa 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot. 38.3 Osakkuus- ja yhteisyritykset Tavanomaisessa liiketoiminnassaan osakkuus- ja yhteisyritysten sekä muiden lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Fortum toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudatettavat ehdot, poikkeuksena tietyt osakkuus- ja yhteisyritykset, joita käsitellään alla. Fortum omistaa osuuksia osakkuus- ja yhteisyrityksissä, jotka omistavat vesivoima- ja ydinvoimalaitoksia. Osakassopimuksien nojalla jokainen omistaja on oikeutettu osuuteen tuotetusta sähköstä joko omistamiensa osakkeiden tai muun sopimuksen mukaisesti. Jokainen omistaja on vastuussa vastaavasta kustannusosuudesta tuotannon määrästä riippumatta. Nämä osakkuus- ja yhteisyritykset eivät ole voittoa tuottavia, koska omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut ja tuotantoverot. Katso liitetieto 19 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin. 38.4 Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiirin kanssa Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | Osakkuusyritykset | Yhteisyritykset | Yhteensä milj. euroa | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Myynnit | 1| 0| 7| 9| 8| 9 Ostot | 339| 351| 237| 270| 576| 622 Korkotuotot lainasaamisista | 13| 17| 6| 7| 19| 24 Korkokulut lainoista | 0| 0| 8| 10| 8| 10 Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- | Osakkuusyritykset | Yhteisyritykset | Yhteensä milj. euroa | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Saamiset | | | | | | Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset | 485| 358| 80| 73| 565| 431 Myynti- ja muut saamiset | 5| 2| 21| 24| 26| 26 | | | | | | Velat | | | | | | Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset lainat | 0| 0| 232| 232| 232| 232 Osto- ja muut velat | 14| 7| 36| 69| 50| 75 Lisätietoja osakkuus- ja yhteisyrityksiin liittyvistä sitoumuksista on liitetiedossa 29 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat, liitetiedossa 35 Investointi- ja muut sitoumukset ja liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 196 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 38.5 Eläkesäätiöt Fortumilla on eläkesäätiö Suomessa, joka on itsenäinen juridinen yhtiö, joka hallitsee eläketurvaan liittyviä varoja Suomessa. Vuonna 2025 näihin eläkejärjestelyihin ei tehty maksuja (2024: 0). Katso lisätietoja liitetiedossa 32 Eläkevelvoitteet. Fortumin Suomen eläkesäätiön eläkevaroihin sisältyy Fortum Oyj:n osakkeita, jotka vastaavat 0,04 % (2024: 0,04 %) kaikista liikkeelle lasketuista osakkeista. Eläkesäätiön myöntämän lainan vakuudeksi on annettu 41 miljoonan euron ( 2024: 41) kiinteistökiinnitykset. Katso lisätietoja liitetiedossa 36 Pantatut varat ja vastuut. 39 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 197 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 40 Konserniyritykset segmenteittäin | ---|--- G = Generation | 1) Emoyhtiön omistamat yritykset CS = Consumer Solutions | O = Muut toiminnot | Konsernin omistusosuus (%) 31.12.2025 tytäryritysten kautta omistetuille yrityksille perustuu konsernin suoraan omistusosuuteen tytäryrityksessä kerrottuna tytäryrityksen epäsuoralla omistuksella tytäryrityksessä/osakkuusyhtiössä/ yhteisyrityksessä. Tytäryritykset segmenteittäin | | | | ---|---|---|---|--- Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | Konsernin omistus, % | Akroton Oy | Suomi | G | 100,0 | Ala-Korpivaara Wind Farm Oy | Suomi | G | 100,0 | Brändskogen Vindkraft Ab Oy | Suomi | G | 100,0 | EX-KE Oy | Suomi | CS | 100,0 | Falisa Solkraft Ab/Oy | Suomi | G | 100,0 | Fortum Asiakaspalvelu Oy | Suomi | CS | 100,0 | Fortum Battery Recycling Oy | Suomi | O | 100,0 | Fortum Clean Oy | Suomi | O | 100,0 | Fortum Heat and Gas Oy | Suomi | O | 100,0 | 1) Fortum Markets Oy | Suomi | CS | 100,0 | 1) Fortum Power and Heat Holding Oy | Suomi | G | 100,0 | Fortum Power and Heat Oy | Suomi | G, O | 100,0 | 1) Fortum Real Estate Oy | Suomi | O | 100,0 | 1) Fortum Renewables Oy | Suomi | G | 100,0 | Fortum RES Oy | Suomi | O | 100,0 | Fortum Tuuli ja Aurinko Oy | Suomi | G | 100,0 | Fortum Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Fortum TwoGether Oy | Suomi | G | 100,0 | 1) Harvankankaan Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Honkamaan Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Iisalmen Vuorimäen Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Iso Saapasnevan Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Jeppo Vindkraft Ab Oy | Suomi | G | 100,0 | Kalax Solkraft Ab/Oy | Suomi | G | 100,0 | Kannonkosken Vuorijärven Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Katajamäen Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | | | | | ---|---|---|---|--- Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | Konsernin omistus, % | Kemiönsaaren Aurinkovoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Koillis-Pohjan Energiantuotanto Oy | Suomi | G | 100,0 | Kolsa-Juvansuon Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Korvenniityn Aurinkovoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Kotapalon Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Kurikan Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Kurikka Energy Oy | Suomi | G | 100,0 | Lakkasuo Wind Farm Oy | Suomi | G | 100,0 | Lamminnevan Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Lapinlahden Iso Petäjämäen Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Lautamäen Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Lehtivuoret Wind Farm Oy | Suomi | G | 100,0 | Marttilan Aurinkovoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Molpe Vindkraft Ab/Oy | Suomi | G | 100,0 | Murtomäen Kivikankaan Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Myyränkankaan Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Niittunevan Tuulipuisto Oy | Suomi | G | 100,0 | Norrsarvlax Solkraft Ab/Oy | Suomi | G | 100,0 | Närpes Vindkraft Ab/Oy | Suomi | G | 100,0 | Orimattilan Kuivannon Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Oy Tersil Ab | Suomi | O | 100,0 | Oy Tertrade Ab | Suomi | O | 100,0 | Penkkisuon Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Pennalan Aurinkovoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Pjelax Vindkraft Ab/Oy | Suomi | G | 60,0 | Pohjoismäki Wind Farm Oy | Suomi | G | 100,0 | Poikel Vindkraft Ab/Oy | Suomi | G | 100,0 | Purmo Vindpark Ab | Suomi | G | 100,0 | Reisjärven Kiiskinevan Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Sikokangas Wind Farm Oy | Suomi | G | 100,0 | Tarvasjoen Aurinkovoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Virolahden Aurinkovoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Yli-Iin Iso Rytisuon Tuulivoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Yliken Aurinkovoima Oy | Suomi | G | 100,0 | Fortum 3 B.V. | Alankomaat | O | 100,0 | Fortum Energy Holding B.V. | Alankomaat | CS, G, O | 100,0 | 1) Fortum H&C B.V. | Alankomaat | G | 100,0 | Fortum Holding B.V. | Alankomaat | O | 100,0 | 1) | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 198 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 | | | | ---|---|---|---|--- Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | Konsernin omistus, % | Fortum Power Holding B.V. | Alankomaat | O | 100,0 | Fortum Russia B.V. | Alankomaat | O | 100,0 | Fortum SAR B.V. | Alankomaat | G | 100,0 | Fortum Star B.V. | Alankomaat | G | 100,0 | India Sun B.V. | Alankomaat | G | 100,0 | PolarSolar B.V. | Alankomaat | G | 100,0 | Escandinava de Electricidad S.L.U | Espanja | CS | 100,0 | Fortum Insurance Limited | Guernsey | O | 100,0 | SolarXL Delta Energy Private Limited | Intia | G | 100,0 | SolarXL Gamma Energy Private Limited | Intia | G | 100,0 | SolarXL Zeta Energy Private Limited | Intia | G | 100,0 | Fortum eNext Ireland Ltd | Irlanti | G | 100,0 | Fortum Finance Ireland Designated Activity Company | Irlanti | O | 100,0 | 1) Fortum P&H Ireland Limited | Irlanti | O | 100,0 | Fortum Energy Limited | Iso-Britannia | O | 100,0 | Fortum O&M (UK) Limited | Iso-Britannia | O | 100,0 | Fortum Ratcliffe Limited | Iso-Britannia | O | 100,0 | IVO Energy Limited | Iso-Britannia | O | 100,0 | Fortum Consumer Solutions AS | Norja | CS, G, O | 100,0 | Fortum Hedging AS | Norja | G | 100,0 | Fortum Strøm AS | Norja | CS | 100,0 | Tellier Service AS | Norja | CS | 100,0 | Fortum Energia S.A. | Puola | CS | 100,0 | Fortum Network Częstochowa Sp. z o.o. | Puola | G | 100,0 | Fortum Network Płock Sp. z o.o. | Puola | G | 100,0 | Fortum Network Wrocław Sp. z o.o. | Puola | G | 100,0 | Fortum Power and Heat Polska Sp. z o.o. | Puola | G | 100,0 | Fortum Service Poland Sp. z o.o. | Puola | O | 100,0 | Fortum Silesia SA | Puola | G | 100,0 | Fortum Sprzedaż Sp. z o.o. | Puola | CS | 100,0 | Fortum France S.A.S | Ranska | G | 100,0 | Alvret Solpark AB | Ruotsi | G | 100,0 | Blybergs Kraftaktiebolag | Ruotsi | G | 66,7 | Borgvik Vindkraft AB | Ruotsi | G | 100,0 | Brännälven Kraft AB | Ruotsi | G | 67,0 | Fortum 1 AB | Ruotsi | O | 100,0 | Fortum Förnyelsebar Sverige 2 AB | Ruotsi | G | 100,0 | Fortum Förnyelsebar Sverige 3 AB | Ruotsi | G | 100,0 | | | | | ---|---|---|---|--- Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | Konsernin omistus, % | Fortum Förnyelsebar Sverige AB | Ruotsi | G | 100,0 | Fortum Grön AB | Ruotsi | O | 100,0 | Fortum Markets AB | Ruotsi | CS | 100,0 | Fortum Power AB | Ruotsi | O | 100,0 | 1) Fortum Produktionsnät AB | Ruotsi | G | 100,0 | Fortum Sverige AB | Ruotsi | G, O | 100,0 | Fortum Sweden AB | Ruotsi | O | 100,0 | Fortum Vindkraft Sverige 3 AB | Ruotsi | G | 100,0 | Fortum Vindkraft Sverige 4 AB | Ruotsi | G | 100,0 | Klinthögen Vindkraft AB | Ruotsi | G | 100,0 | Mellansvensk Kraftgrupp Aktiebolag | Ruotsi | G | 86,9 | Nya Bullerforsen Kraft AB | Ruotsi | G | 65,9 | Oreälvens Kraftaktiebolag | Ruotsi | G | 65,0 | Sävar Vindkraft AB | Ruotsi | G | 100,0 | Tuna Vindkraft AB | Ruotsi | G | 100,0 | Uddeholm Kraft Aktiebolag | Ruotsi | G | 100,0 | Värmlandskraft-OKG-delägarna Aktiebolag | Ruotsi | G | 73,3 | Fortum Batterie Recycling GmbH | Saksa | O | 100,0 | Fortum Service Deutschland GmbH | Saksa | O | 100,0 | MAWAL Energie GmbH | Saksa | O | 100,0 | Barry Danmark ApS | Tanska | O | 100,0 | Fortum CFS Eesti OU | Viro | O | 100,0 | Valo Ventures I LP Fund | Yhdysvallat | O | 99,0 | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 199 --- 1 2 | 3 4 5 6 7 8 | 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 | 20 21 | 22 23 24 25 | 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 | 36 37 38 | 39 40 Osakkuus- ja yhteisyritykset segmenteittäin | | | | ---|---|---|---|--- Yrityksen nimi | Maa | Segmentti | Konsernin omistus, % | AskKauko Oy | Suomi | O | 26,8 | Battery Intelligence Oy | Suomi | O | 32,9 | Kemijoki Oy | Suomi | G | 28,3 | Posiva Oy | Suomi | G | 40,0 | Puro.earth Oy | Suomi | O | 14,0 | Sallila Energia Oy | Suomi | O | 46,0 | Teollisuuden Voima Oyj | Suomi | G | 25,8 | Turun Seudun Energiantuotanto Oy | Suomi | G | 53,5 | Turun Seudun Kaukolämpö Oy | Suomi | G | 30,0 | Nordic Wind B.V. | Alankomaat | G | 20,0 | Assam Bio Refinery Private Limited | Intia | O | 40,3 | Fortum Charge & Drive India Private Limited | Intia | G | 59,0 | South Clyde Energy Recovery Holdings Limited | Iso-Britannia | O | 50,0 | Fortum Nordkraft Vind DA | Norja | G | 50,0 | Linnvasselv Kraftlag SA | Norja | G | 50,0 | Blåsjön Kraft AB | Ruotsi | G | 50,0 | Fifty Energy AB | Ruotsi | O | 23,4 | Forsmarks Kraftgrupp Aktiebolag | Ruotsi | G | 25,5 | Horrmundsvalla Kraftaktiebolag | Ruotsi | G | 50,0 | OKG Aktiebolag | Ruotsi | G | 45,5 | Stensjön Kraft AB | Ruotsi | G | 50,0 | Tåsans Kraftaktiebolag | Ruotsi | G | 40,0 | Vattenkraftens Miljöfond Sverige AB | Ruotsi | G | 22,6 | Väsa Kraftaktiebolag | Ruotsi | G | 50,0 | Ångefallen Kraft AB | Ruotsi | G | 50,0 | Yhtiöt joita ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen Venäjällä 25.4.2023 annetun presidentin asetuksen (nro 302) ja Fortumin Venäjän omaisuuden haltuunoton seurauksena Fortum menetti Venäjän toimintojensa määräysvallan. Tämän vuoksi Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuonna 2023. Katso liitetieto 3 Yrityshankinnat ja -myynnit. Aikaisemmin tytäryrityksinä yhdistellyt venäläiset yritykset --- Yrityksen nimi 1) Fortum Wind Energy Joint Stock Company Fortum-New Generation 3 Limited Liability Company Fortum-New Generation 5 Limited Liability Company Joint Stock Company Chelyabenergoremont LLC Bugulchanskaya Solar power station PAO Fortum Ural Heat Networks Company Joint Stock Company Wind Power Assets Management LLC Ulyanovsk Wind Farm LLC 1) Yritysten nimet maaliskuussa 2023. Aikaisemmin osakkuus- tai yhteisyrityksenä yhdistellyt venäläiset yritykset --- Yrityksen nimi 1) Fortum-New Generation 4 Limited Liability Company TGC1 Territorial Generating Company 1 Ural energy retail LLC 1) Yritysten nimet maaliskuussa 2023. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 200 Tunnusluvut | ---|--- Taloudelliset tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 200 Osakekohtaiset tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 201 Kestävyyden keskeiset tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 202 Segmenttikohtaiset tunnusluvut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 203 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 205 Tunnuslukujen laskentakaavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 207 Taloudelliset tunnusluvut Lisätietoa Fortumin käyttämistä vaihtoehtoisista tunnusluvuista osiossa Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset , Tunnuslukujen laskentakaavat sekä liitetiedossa 1 Olennaiset laadintaperiaatteet. | | | ---|---|---|--- milj. euroa tai kuten merkitty | 2025 | | 2024 Tuloslaskelma | | | Raportoitu | | | Liikevaihto | 4 989| | 5 800 Käyttökate (EBITDA) | 1 254| | 1 704 Liikevoitto | 939| | 1 325 \- % liikevaihdosta | 18,8| | 22,8 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 56| | 19 Voitto ennen tuloveroja | 936| | 1 399 \- % liikevaihdosta | 18,8| | 24,1 Kauden voitto | 763| | 1 160 Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) | 765| | 1 164 Vertailukelpoinen | | | Käyttökate (EBITDA) | 1 240| | 1 556 Liikevoitto | 924| | 1 178 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 28| | -30 Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen) | 739| | 900 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 201 | | | ---|---|---|--- milj. euroa tai kuten merkitty | 2025 | | 2024 Taloudellinen asema ja rahavirta | | | Vertailukelpoinen sidottu pääoma| 9 150| | 8 554 Sijoitettu pääoma | 13 366| | 13 981 Rahoitusnettovelka | 1 479| | 367 Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin | 617| | 516 \- % liikevaihdosta | 12,4| | 8,9 Käyttöomaisuusinvestoinnit | 500| | 483 Liiketoiminnan rahavirta | 840| | 1 392 Tunnusluvut | | | Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), %| 10,9| | 13,0 Oman pääoman tuotto, % | 8,6| | 13,1 Korkokate | 20,3| | -169,3 Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot | 26,2| | -75,5 Velkaantumisaste, % | 17| | 4 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate | 1,2| | 0,2 Omavaraisuusaste, % | 52| | 53 Muut tiedot | | | Osingot | 664| 1)| 1 256 Tutkimus- ja kehittämismenot | 36| | 31 \- % liikevaihdosta | 0,7| | 0,5 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 4 547| | 5 301 1)Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 31.3.2026. Katso Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset ja Tunnuslukujen laskentakaavat. Osakekohtaiset tunnusluvut | | | ---|---|---|--- euroa tai kuten merkitty | 2025 | | 2024 Osakekohtainen tieto | | | Osakekohtainen tulos | 0,85| | 1,30 Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos | 0,82| | 1,00 Rahavirta/osake | 0,94| | 1,55 Oma pääoma/osake | 9,52| | 10,11 Osinko/osake 1)| 0,74| 2)| 0,90 Lisäosinko/osake| —| 2)| 0,50 Kokonaisosinko/osake| 0,74| 2)| 1,40 Osinko/osakekohtainen tulos, %| 90| 2)| 90 Kokonaisosinko/osakekohtainen tulos, %| 90| 2)| 140 Efektiivinen osinkotuotto, % | 4,1| 2)| 10,4 Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)| 21,4| | 10,4 Osakkeen kurssikehitys | | | Kauden lopussa | 18,18| | 13,52 Keskikurssi | 15,67| | 13,14 Alin kurssi | 12,25| | 10,83 Ylin kurssi | 20,38| | 15,01 Muu tieto | | | Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa | 16 312| | 12 127 Osakkeiden vaihdon kehitys 3)| | | Osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 357 342| | 433 363 Prosentuaalinen osuus osakekannasta, % | 39,8| | 48,3 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | 897,264| | 897,264 Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta | 897,264| | 897,264 Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta | 897,264| | 897,264 1)Osinkopolitiikan mukainen osinko. 2)Hallituksen ehdotus suunnitellulle yhtiökokoukselle 31.3.2026. 3)Taulukon ‘osakkeiden vaihdon kehitys’ -luvut sisältävät Nasdaq Helsingin osakkeiden vaihdon. Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla; esimerkiksi Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Vuonna 2025 noin 68 % (2024: 69 %) Fortum Oyj:n osakkeiden vaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingin pörssissä. Katso Tunnuslukujen laskentakaavat. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 202 Kestävyyden keskeiset tunnusluvut | | ---|---|--- | 2025 | 2024 Markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt yhteensä, Scope 1-3, miljoonaa tonnia (Mt) CO2-ekv.| 12,1| 12,9 Suorat kasvihuonekaasupäästöt, Scope 1, Mt CO2-ekv. | 0,8| 1,4 Epäsuorat markkinaperusteiset kasvihuonekaasupäästöt, Scope 2, Mt CO2-ekv.| 0,13| 0,02 Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, Scope 3, Mt CO2-ekv. | 11,2| 11,5 Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh| 16| 26 Sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh| 8| 11 Typpioksidipäästöt (NOx), tonnia 1)| 1 302| 1 378 Rikkidioksidipäästöt (SO2), tonnia 1)| 242| 617 Merkittävät ympäristöpoikkeamat, kpl | 0| 1 Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus, % 2)| 99| 99 Fortumin Hiilipohjainen kapasiteetti, GW| 1,0| 1,0 Hiilen osuus liikevaihdosta, %| 2| 3 Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta, % | 13| 12 Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat, miljoonaa työtuntia kohden | 2,4| 4,0 Vakavat tai kuolemaan johtaneet työtapaturmat, oma henkilöstö ja urakoitsijat, kpl| 1| 2 Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste, %| 90| 90 Toimittajien hyväksyntäaste, %| 88| 81 Henkilöstön työntekijäkokemusta ja sitoutumista kuvaava tulos, Energia-alan vertailuarvo| 7,7| 7,5 Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset, kpl| 0| 0 1) Luvut eivät sisällä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoimintoja, jotka myytiin marraskuussa 2024. 2) Uusiutuviin energialähteisiin kuuluvat vesivoima ja tuuli. EU-taksonomian tunnusluvut | | ---|---|--- Liikevaihtotunnusluku, % | 2025 | 2024 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | 47| 49 A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot| 1| 1 A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä | 47| 50 Toimintamenotunnusluku, % | 2025 | 2024 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | 79| 75 A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot| 3| 4 A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä | 82| 79 Pääomamenotunnusluku, % | 2025 | 2024 A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot | 61| 74 A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnot| 14| 2 A. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnot yhteensä | 75| 76 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 203 Segmenttikohtaiset tunnusluvut Liikevaihto segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 3 245| 3 795 \- josta sisäistä | 170| 307 Consumer Solutions | 3 029| 3 073 \- josta sisäistä | 8| 5 Muut toiminnot | 187| 596 \- josta sisäistä | 158| 157 Eliminoinnit ja Nord Pool -netotus | -1 472| -1 664 Yhteensä | 4 989| 5 800 Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 893| 1 218 Consumer Solutions | 122| 76 Muut toiminnot | -91| -116 Yhteensä | 924| 1 178 Arvonalentumiset ja peruutukset | -25| -17 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät | -4| 183 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset | 47| -61 Muut | -3| 43 Liikevoitto | 939| 1 325 Vertailukelpoinen käyttökate segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 1 098| 1 421 Consumer Solutions | 213| 161 Muut toiminnot | -71| -26 Yhteensä | 1 240| 1 556 Poistot segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 204| 204 Consumer Solutions | 92| 85 Muut toiminnot | 19| 90 Yhteensä | 315| 379 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 28| -26 Muut toiminnot | 0| -3 Yhteensä | 28| -30 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 56| 22 Muut toiminnot | 0| -3 Yhteensä | 56| 19 Investoinnit käyttöomaisuuteen segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 438| 355 Consumer Solutions | 58| 71 Muut toiminnot | 4| 57 Yhteensä | 500| 483 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 204 Bruttoinvestoinnit osakkeisiin segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 62| 0 Consumer Solutions | 20| 0 Muut toiminnot | 35| 33 Yhteensä | 117| 33 Osakkeiden bruttodivestoinnit segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | -2| 34 Muut toiminnot | -1| 751 Yhteensä | -3| 785 Vertailukelpoinen sidottu pääoma segmenteittäin | | ---|---|--- milj. euroa | 2025 | 2024 Generation | 8 135| 7 608 Consumer Solutions | 718| 725 Muut toiminnot | 297| 222 Yhteensä | 9 150| 8 554 Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto segmenteittäin | | ---|---|--- % | 2025 | 2024 Generation | 11,8| 16,0 Consumer Solutions | 18,3| 11,2 Muut toiminnot | -38,0| -16,1 Yhteensä| 10,9| 13,0 Henkilöstö keskimäärin | | ---|---|--- | 2025 | 2024 Generation | 2 137 | 1 968 Consumer Solutions | 1 124 | 1 176 Muut toiminnot | 1 286 | 2 158 Yhteensä | 4 547 | 5 301 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 205 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Liikevoitto | | 939| 1 325 \+ Poistot | | 315| 379 Käyttökate (EBITDA) | | 1 254| 1 704 -Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 7 | -15| -147 Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | | 1 240| 1 556 Vertailukelpoinen liikevoitto | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Liikevoitto | | 939| 1 325 \- Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 7 | -15| -147 Vertailukelpoinen liikevoitto | 7 | 924| 1 178 Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Vertailukelpoinen liikevoitto | | 924| 1 178 Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 7, 19 | 28| -30 Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta| | 952| 1 148 | | | Segmenttien varat kauden lopussa | | 10 054| 9 496 Segmenttien velat kauden lopussa | | 905| 942 Vertailukelpoinen sidottu pääoma | | 9 150| 8 554 Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1)| | 8 746| 8 852 | | | Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), %| | 10,9| 13,0 1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Arvonalentumiset ja peruutukset | | -25| -17 Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät | 3 | -4| 183 Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset | | 47| -61 Muut | | -3| 43 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 7 | 15| 147 Vertailukelpoinen kauden voitto | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 Kauden voitto | | 763| 1 160 \- Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | 7 | -15| -147 \- Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 19 | -27| -49 \- Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut | 11 | 4| -91 \- Tuloveroihin liittyvät oikaisut | 10| 20 \- Määräysvallattomat omistajat | | 2| 4 \- Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut | | 1| 3 Vertailukelpoinen kauden voitto| 7 | 739| 900 Vertailukelpoinen tulos/osake | | | ---|---|---|--- | Liite | 2025 | 2024 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa | 7 | 739| 900 Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta | | 897 264| 897 264 Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa | | 0,82| 1,00 Rahoitusnettovelka | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 \+ Korollinen vieras pääoma | | 4 746| 4 828 \- Likvidit varat | | 2 903| 4 136 \- Vakuusjärjestely | | 241| 213 \- Vakuussaaminen | | 179| 205 \+ Vakuusvelka | | 55| 93 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen | | -124| -111 Rahoitusnettovelka | 26 | 1 479| 367 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 206 Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) | | | ---|---|---|--- milj. euroa | Liite | 2025 | 2024 \+ Korollinen vieras pääoma | | 4 746| 4 828 \- Likvidit varat | | 2 903| 4 136 \- Vakuusjärjestely | | 241| 213 \- Vakuussaaminen | | 179| 205 \+ Vakuusvelka | | 55| 93 +/- Nettovakuusvelka/-saaminen | | -124| -111 Rahoitusnettovelka | 27 | 1 479| 367 | | | Liikevoitto | | 939| 1 325 \+ Poistot | | 315| 379 Käyttökate | | 1 254| 1 704 \- Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | | -15| -147 Vertailukelpoinen käyttökate | | 1 240| 1 556 | | | Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate | | 1,2| 0,2 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 207 Tunnuslukujen laskentakaavat Vaihtoehtoiset tunnusluvut | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- Liiketoimintojen tulos| | Määritelmä | | Tunnusluvun käyttämisen syy | | Viittaus täsmäytykseen | | | | | | Vertailukelpoinen käyttökate| | Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät| | Vertailukelpoinen käyttökate edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).| | Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta | | | | | | Vertailukelpoinen liikevoitto| | Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät| | Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.| | Tuloslaskelma | | | | | | Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | | Arvonalentumiset ja peruutukset + myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + muut| | Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.| | Tuloslaskelma | | | | | | Arvonalentumiset ja peruutukset| | Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstä poistoon liittyvät), sekä aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset. Arvonalentumiset on oikaistu poistoista ja peruutukset muista tuotoista.| | Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.| | Tuloslaskelma | | | | | | Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät | | Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa silloin, kun tämä esitystapa kuvastaa alla olevaa liiketoimintamallia. | | Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.| | Tuloslaskelma | | | | | | Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset| | Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista tai kuluista liikevaihtoon ja materiaaleihin ja palveluihin, kun lasketaan Fortumin vaihtoehtoisia tunnuslukuja.| | Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.| | Tuloslaskelma | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- Liiketoimintojen tulos| | Määritelmä | | Tunnusluvun käyttämisen syy | | Viittaus täsmäytykseen | | | | | | Muut | | Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut, sekä muut sekalaiset ei-operatiiviset erät, jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista. | | Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.| | Tuloslaskelma | | | | | | Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta| | Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- merkittävät oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta| | Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmissa. | | Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto | | | | | | Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto| | Rahoituskulut – netto +/- ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen +/- rahoituserien käypien arvojen muutokset +/- rahoituserien arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset sekä muut kertaluonteiset oikaisut.| | Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa.| | Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto | | | | | | Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja| | Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto| | Välisumma vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa.| | Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto | | | | | | Vertailukelpoiset tuloverot| | Tuloverot +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvät oikaisut, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutukset| | Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa.| | Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto | | | | | | Vertailukelpoinen kauden voitto| | Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto +/- vertailukelpoiset tuloverot +/- vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat.| | Vertailukelpoista kauden voittoa käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.| | Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 208 | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- Liiketoimintojen tulos | | Määritelmä | | Tunnusluvun käyttämisen syy | | Viittaus täsmäytykseen | | | | | | Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos| | Vertailukelpoinen kauden voitto | | Vertailukelpoista tulosta/osake käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.| | Liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto | Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana| | | | | | | | Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto (RONA), %| | Vertailukelpoinen liikevoitto + vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | x 100 | Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.| | Liitetieto 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit | Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin | | | | | | | | Vertailukelpoinen sidottu pääoma| | Korottomat varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta).| | Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun pääoman tuottoa.| | Liitetieto 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- Pääomarakenne| | Määritelmä | | Tunnusluvun käyttämisen syy | | Viittaus täsmäytykseen | | | | | | Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate| | Rahoitusnettovelka | | Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde on Fortumin pääomarakennetta mittaava pitkän aikavälin taloudellinen tavoite.| | Liitetieto 5 Pääomariskien hallinta | Vertailukelpoinen käyttökate | | | | | | | | Rahoitusnettovelka| | Korollinen vieras pääoma - Likvidit varat - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit +/- Nettovakuusvelka/-saaminen| | Fortum käyttää rahoitusnettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhteen tavoitteessa. | | Liitetieto 27 Korolliset velat | | | | | | Sijoitettu pääoma | | Taseen loppusumma - korottomat velat | | Sijoitettu pääoma on sijoitetun pääoman kirjanpitoarvo ja sitä käytettiin aikaisemmin osatekijänä konsernin sijoitetun pääoman tuoton laskelmassa.| | Liitetieto 6 Liikevaihto ja raportoitavat segmentit Katso liitetieto 1.4 Tuloksellisuuden esittäminen ja liitetieto 7 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 209 Osakekohtaiset tunnusluvut | | | | ---|---|---|---|--- Osakekohtainen tulos (EPS) | | Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat | | | Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana | | Rahavirta/osake | | Liiketoiminnan rahavirta | | | Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana | | Oma pääoma/osake | | Oma pääoma | | | Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | | Osinko/osakekohtainen tulos, % | | Osinko/osake | | x 100 | Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos | Kokonaisosinko/osakekohtainen tulos, %| | Kokonaisosinko/osake| | x 100 | Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos | Efektiivinen osinkotuotto, % | | Kokonaisosinko/osake| | x 100 | Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | | Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | | | Osakekohtainen tulos | | Keskikurssi | | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto | | | Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä | | Osakekannan markkina-arvo | | Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | | | | Osakkeiden vaihdon kehitys | | Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä sekä sen prosentuaalinen osuus osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana Muut tunnusluvut | | | | ---|---|---|---|--- Käyttökate | | Liikevoitto + poistot | | | | Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) | | Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | | | | Investoinnit käyttöomaisuuteen | | Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan. | | | | Bruttoinvestoinnit osakkeisiin | | Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät. | | | | Oman pääoman tuotto, % | | Kauden voitto | | x 100 | Oma pääoma keskimäärin | Velkaantumisaste, % | | Rahoitusnettovelka | | x 100 | Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat | Omavaraisuusaste, % | | Oma pääoma sisältäen määräysvallattomat omistajat | | x 100 | Taseen loppusumma | Korkokate | | Liikevoitto | | | Nettokorkokulut | | Korkokate sisältäen aktivoidut vieraan pääoman menot| | Liikevoitto | | Nettokorkokulut - aktivoidut vieraan pääoman menot | | | | | Henkilöstö keskimäärin | | Tilikauden kalenterikuukausien lopussa palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän sekä edellisen tilikauden lopun lukumäärän keskiarvo | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 210 Verotuksen tunnusluvut | | | | ---|---|---|---|--- Efektiivinen tuloverokanta, % | | Tuloverot | | x 100 | Voitto ennen veroja | | | | | Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta, %| | Vertailukelpoiset tuloverot | | x 100 | Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, pois lukien vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta| | | | | Painotettu keskimääräinen tuloverokanta| | Yhteenlaskettu summa jokaisen konsernin toimintamaan suhteellisesti painotetusta osuudesta tuloksesta ennen veroja kerrottuna kyseisen maan nimellisellä verokannalla. | | Kestävyyden keskeiset tunnusluvut | | ---|---|--- Markkinaperusteiset kasvihuone­kaasupäästöt yhteensä, Scope 1–3, miljoonaa tonnia CO2-ekv. | | Fortumin Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöt yhteensä. | | Suorat kasvihuonekaasu­päästöt, Scope 1, miljoonaa tonnia CO2 -ekv.| | Suorat kasvihuonekaasupäästöt Fortumin omistamista ja määräysvallassa olevista lähteistä. | | Epäsuorat markkinaperusteiset, kasvihuonekaasupäästöt, Scope 2, miljoonaa tonnia CO2-ekv. | | Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Fortumin omaan käyttöön hankkiman sähkön, höyryn, lämmön tai jäähdytyksen tuotannosta. | | Epäsuorat kasvihuonekaasu­päästöt, Scope 3, miljoonaa tonnia CO 2-ekv. | | Kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (muut kuin Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt), jotka syntyvät Fortumin arvoketjussa, mukaan lukien sekä alku- että loppupään päästöt. Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa Scope 3 -luokkiin (1-15). | | Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh| | Suorat hiilidioksidipäästöt sähkön ja lämmön tuotannosta / tuotettu energia. | | Sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2 /kWh| | Suorat hiilidioksidipäästöt sähkön tuotannosta / tuotettu sähkö. | | Typpioksidipäästöt (NOx ), tonnia| | Polttoaineiden palamisessa syntyvät typpioksidipäästöt. | | Rikkidioksidipäästöt (SO2), tonnia| | Polttoaineiden palamisessa syntyvät rikkidioksidipäästöt. | | Merkittävät ympäristöpoikkeamat, kpl| | Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. | | Uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus, % | | Sähköntuotanto uusiutuvista energialähteistä ja ydinvoimasta / tuotettu sähkö. | | Fortumin hiilipohjainen kapasiteetti, GW| | Hiileen perustuva sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteetti. | | Hiilen osuus liikevaihdosta, % | | Hiileen perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon liikevaihto / kokonaisliikevaihto x 100. | | Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta, %| | Fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähkön- ja lämmöntuotannon ja kaasun myynti / kokonaisliikevaihto x 100. | | ---|---|--- Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat| | Tapaturmien taajuus miljoonaa työtuntia kohden. | | Vakavat tai kuolemaan johtaneet työtapaturmat, oma henkilöstö ja urakoitsijat, kpl| | Kuolemantapaus on työtapaturma, joka johtaa kuolemaan työtapaturman seurauksena vuoden kuluessa tapaturmapäivästä. Vakavat tapaturmat ovat onnettomuuksia, joista aiheutuu vakavia ja hengenvaarallisia vammoja, tai jotka voisivat johtaa kuolemaan tai pysyvään vammaan. | | Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste, %| | Turvallisuuden kehittämissuunnitelmien suoritusaste konsernitasolla. Konsernitason tulos on liiketoimintojen tulosten keskiarvo. | | Toimittajien hyväksyntäaste, % | | Ostot hyväksytyiltä toimittajilta jaettuna kokonaisostoilla, hyväksymisprosessin piirissä olevien toimittajien osalta | | Henkilöstön työntekijä­kokemusta ja sitoutumista kuvaava tulos, Energia- alan vertailuarvo| | Työntekijöiden sitoutumista kuvaava tulos henkilöstökyselyn perusteella. Energia-alan yritysten sitoutumista kuvaava tulos. | | Vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset, kpl| | Vahvistettujen korruptio- ja lahjontatapausten kokonaismäärä. | | EU-taksonomia Liikevaihtotunnusluku | | Luokitusjärjestelmän mukainen tai luokitusjärjestelmäkelpoinen liikevaihto / kokonaisliikevaihto x 100. Liikevaihto perustuu Fortumin konsernituloslaskelmalla raportoituun liikevaihtoon. | | EU-taksonomia Toimintamenotunnusluku| | Luokitusjärjestelmän mukaiset tai luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot / kokonaistoimintamenot x 100. Toimintamenot koostuvat aktivoimattomista välittömistä kustannuksista, jotka ovat välttämättömiä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jatkuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Kulut sisältävät korjauksen ja ylläpidon, rakennusten huollon, lyhytaikaiset vuokrat ja vastaavat kulut, sekä muut näiden omaisuuserien huoltoon liittyvät suorat kulut. | | EU-taksonomia Pääomamenotunnusluku| | Luokitusjärjestelmän mukaiset tai luokitusjärjestelmäkelpoiset pääomamenot / kokonaispääomamenot x 100. Pääomamenot koostuvat lisäyksistä aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin, aineettomiin hyödykkeisiin ja käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen yrityshankintojen yhteydessä tulleet lisäykset. | | | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 211 Emoyhtiön tilinpäätös | ---|--- TULOSLASKELMA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 211 TASE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 212 RAHOITUSLASKELMA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 213 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 214 1 Laadintaperiaatteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 214 2 Liikevaihto markkina-alueittain . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 215 3 Muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 215 4 Henkilöstökulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 215 5 Tilintarkastajan palkkiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 215 6 Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 216 7 Tuloverot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 216 8 Pitkäaikaiset varat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 216 9 Lyhytaikaiset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 217 10 Oman pääoman muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 217 11 Korolliset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . | 217 12 Ostovelat ja muut velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 218 13 Rahoitusjohdannaiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 219 14 Johdannaiset ja rahoitusvelat käypään arvoon hierarkiatason mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 220 15 Annetut vakuudet ja vastuut ja muut sitoumukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 222 16 Lähipiiritapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 222 17 Tilikauden jälkeiset tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 222 Tuloslaskelma | | | ---|---|---|--- euroa | Liite | 2025 | 2024 Liikevaihto | 2 | 177 224 885,00| 175 213 490,00 Muut tuotot | 3 | 8 132 844,00| 9 589 707,00 Henkilöstökulut | 4 | -70 687 160,96| -64 511 312,78 Poistot ja arvonalentumiset | 8 | -5 113 420,25| -6 622 031,00 Muut kulut | | -139 549 842,25| -141 395 048,00 Liiketappio | | -29 992 694,46| -27 725 194,78 Rahoitustuotot ja -kulut | 6 | 44 565 748,10| 1 034 041 010,00 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja | | 14 573 053,64| 1 006 315 815,22 Tilinpäätössiirrot | | 314 110,10| 42 966,00 Saadut konserniavustukset 1)| | 278 634 000,00| 504 187 000,00 Voitto ennen veroja | | 293 521 163,74| 1 510 545 781,22 Tuloverot | 7 | -40 048 906,43| -103 773 536,99 Tilikauden voitto | | 253 472 257,31| 1 406 772 244,23 1)Verotettavaa tuloa siirretty suomalaisista tytäryrityksistä emoyhtiöön. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 212 Tase | | | ---|---|---|--- euroa | Liite | 31.12.2025 | 31.12.2024 VASTAAVAA | | | | | | Pitkäaikaiset varat | | | Aineettomat hyödykkeet | 8 | 8 370 717,92| 11 860 485,38 Aineelliset hyödykkeet | 8 | 1 414 709,35| 2 035 331,46 Osuudet saman konsernin yrityksissä | 8 | 14 469 381 635,25| 13 184 062 185,82 Pitkäaikaiset korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 8 | 2 439 505 087,88| 3 936 597 397,86 Muut osuudet ja pitkäaikaiset saamiset | 8 | 110 000,00| 110 000,00 Johdannaisinstrumentit | 13, 14 | 69 028 523,62| 109 243 047,08 Laskennallinen verosaaminen | | 1 727 100,27| 1 799 062,92 Pitkäaikaiset varat yhteensä | | 16 989 537 774,29| 17 245 707 510,52 | | | Lyhytaikaiset varat | | | Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | 9 | 324 409 681,69| 561 170 141,96 Lyhytaikaiset saamiset osakkuusyrityksiltä | | 3 635 404,00| 421 592,28 Johdannaisinstrumentit | 13, 14 | 97 585 612,22| 82 979 844,53 Muut lyhytaikaiset saamiset | 9 | 132 881 361,92| 30 721 593,93 Rahat ja pankkisaamiset | | 2 842 201 212,24| 4 089 834 930,96 Lyhytaikaiset varat yhteensä | | 3 400 713 272,07| 4 765 128 103,66 Vastaavaa yhteensä | | 20 390 251 046,36| 22 010 835 614,18 | | | ---|---|---|--- euroa | Liite | 31.12.2025 | 31.12.2024 VASTATTAVAA | | | | | | Oma pääoma | 10 | | Osakepääoma | | 3 046 185 953,00| 3 046 185 953,00 Ylikurssirahasto | | 2 821 690 902,18| 2 821 690 902,18 Käyvän arvon rahasto | | 6 841 925,47| 8 180 509,79 Edellisten tilikausien voitto | | 6 516 385 489,44| 6 365 783 496,15 Tilikauden voitto | | 253 472 257,45| 1 406 772 244,29 Oma pääoma yhteensä | | 12 644 576 527,54| 13 648 613 105,41 | | | Tilinpäätössiirtojen kertymä | | 1 067 270,40| 1 381 380,00 | | | Pakolliset varaukset | | 207 074,91| 284 154,02 | | | VIERAS PÄÄOMA | | | Pitkäaikainen vieras pääoma | | | Ulkoiset korolliset velat | 11 | 3 080 630 464,68| 3 847 085 184,45 Korolliset velat saman konsernin yrityksille | | 3 311 617 210,60| 3 744 495 196,78 Korolliset velat osakkuusyrityksille | | 232 341 184,48| 232 341 184,48 Johdannaisinstrumentit | 13, 14 | 44 529 769,54| 61 978 294,92 Muu pitkäaikainen vieras pääoma | | 5 961 096,04| 6 085 411,30 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | | 6 675 079 725,34| 7 891 985 271,93 | | | Lyhytaikainen vieras pääoma | | | Ulkoiset korolliset velat | 11 | 802 776 442,20| 192 088 812,68 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | 12 | 47 600 448,55| 49 987 004,70 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille | 12 | 7 972 361,78| 10 304 647,77 Johdannaisinstrumentit | 13, 14 | 88 065 029,29| 59 369 981,56 Ostovelat ja muu lyhytaikainen vieras pääoma | 12 | 122 906 166,27| 156 821 255,74 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | | 1 069 320 448,09| 468 571 702,45 Vieras pääoma yhteensä | | 7 744 400 173,43| 8 360 556 974,38 Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä | | 20 390 251 046,28| 22 010 835 613,81 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 213 Rahoituslaskelma | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Liiketoiminnan rahavirta | | Tilikauden voitto | 253 472| 1 406 772 Oikaisuerät: | | Tuloverot | 40 049| 103 774 Konserniavustukset | -278 634| -504 187 Rahoitustuotot ja -kulut | -44 576| -1 034 041 Poistot ja arvonalentumiset sekä tilinpäätössiirrot | 4 799| 6 579 Liikevoitto ennen poistoja | -24 889| -21 103 | | Muut tuotot ja kulut joihin ei liity maksua | -16| -128 228 Käyttöomaisuuden ja osakkeiden myyntivoitot ja -tappiot | -46| 0 Saadut korot ja muut rahoitustuotot | 241 464| 423 633 Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -262 877| -388 161 Saadut osingot | 95 000| 1 116 524 Saadut konserniavustukset | 504 187| 204 740 Toteutuneet kurssierot | 32 192| 49 098 Maksetut verot | -90 085| -86 597 Liiketoiminnan rahavirta | 494 930| 1 169 906 | | Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäykset(-)/vähennykset(+) | -6 159| -18 974 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäykset(+)/vähennykset(-) | -10 509| 11 669 Käyttöpääoman muutos | -16 668| -7 306 | | Liiketoiminnan nettorahavirta yhteensä | 478 262| 1 162 601 | | Investointien rahavirta | | Investoinnit käyttöomaisuuteen | -953| -1 548 Ostetut tytäryritysosakkeet sekä oman pääoman sijoitukset | -1 285 342| 0 Pääoman palautukset muista yhtiöistä | 0| 12 Myydyt konserniosakkeet | 0| 687 789 Käyttöomaisuuden myynnit | 200| 0 Korollisten lainasaamisten ja muiden pysyvien vastaavien muutos | 1 426 796| 1 961 830 Investointien rahavirta | 140 701| 2 648 082 | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Rahavirta ennen rahoitusta | 618 963| 3 810 683 | | Rahoituksen rahavirta | | Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | -43 470| -916 703 Konsernitilivelkojen muutos | -432 878| -1 864 830 Lyhytaikaisten velkojen muutos | -134 076| -39 167 Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille | -1 256 170| -1 031 854 Rahoituksen rahavirta | -1 866 595| -3 852 554 | | Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, lisäys (+), vähennys (-) | -1 247 632| -41 871 | | Likvidit varat tilikauden alussa | 4 089 835| 4 131 705 Likvidit varat tilikauden lopussa | 2 842 201| 4 089 835 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 214 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1 Laadintaperiaatteet Fortum Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1.–31.12.2025 on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. 1.1 Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäveroilla. 1.2 Muut tuotot Muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot kuten vuokrat. 1.3 Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaissopimukset Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Fortum Oyj solmii johdannaissopimuksia pääasiassa Fortum-konsernin kurssierojen ja korkotason hallitsemiseksi. Kirjanpitolautakunta antoi rahoitusjohdannaisten laskentakäytäntöä koskevan uusia vaatimuksia sisältävän lausunnon 13.12.2016 (KILA 1963/2016), jonka johdosta Fortum Oyj valitsi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin soveltamisen erillistilinpäätöksessä johdannaisinstrumenttien ja suojauslaskennan osalta. Rahoitusjohdannaisten laskentaperiaatteet, katso konsernitilinpäätöksen 4 Rahoitusriskien hallinta, liitetieto 15 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain ja liitetieto 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon. 1.4 Tuloverot Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät sekä verot tilikaudelta että mahdolliset korjaukset edellisten tilikausien veroihin. 1.5 Tytäryhtiöosakkeet Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla. Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen kerryttämän arvioidun tulevan kassavirran oletetaan olevan pysyvästi pienempi kuin kirjanpitoarvo, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Jos arvonalennuksen perusteet eivät enää ole perusteltavissa tilinpäätöshetkellä, arvonalennus on peruutettava. 1.6 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Kuluvista aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot, jotka perustuvat hyödykkeiden odotettavissa olevaan taloudelliseen pitoaikaan. Poistot perustuvat seuraaviin taloudellisiin pitoaikoihin: Koneet ja kalusto3–15 vuotta Aineettomat hyödykkeet5–10 vuotta 1.7 Eläkekulut Eläkevelvoitteet katetaan pakollisella eläkevakuutuksella tai eläkesäätiössä. Eläkesäätiön osalta tuloslaskelman kulu vastaa Suomen eläkelainsäädännön mukaista kannatusmaksua eläkesäätiöön. 1.8 Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät Pitkän aikavälin kannustinohjelmiin liittyvät kulut jaksotetaan ansaintajakson aikana tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen. 1.9 Pakolliset varaukset Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen Fortum Oyj on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 215 2 Liikevaihto markkina-alueittain | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Suomi | 93 918| 94 868 Muut maat | 83 307| 80 345 Yhteensä | 177 225| 175 213 3 Muut tuotot | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Vuokra- ja muut tuotot | 8 133| 9 590 Yhteensä | 8 133| 9 590 4 Henkilöstökulut | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Henkilöstökulut | | Palkat ja palkkiot | 56 562| 51 161 Henkilösivukulut | | Eläkekulut | 10 047| 9 100 Muut henkilösivukulut | 1 822| 1 454 Muut henkilöstökulut | 2 256| 2 796 Yhteensä | 70 687| 64 511 | | ---|---|--- | 2025 | 2024 1 000 euroa | Markus Rauramo, Toimitusjohtaja| Markus Rauramo, Toimitusjohtaja Palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle | | Palkat ja luontoisedut | 1 255| 1 586 Lyhyen aikavälin kannustimet | 542| 239 Pitkän aikavälin kannustimet | 523| 459 Eläkkeet (lakisääteiset) | 302| 296 Eläkkeet (vapaaehtoiset) | 252| 315 Sosiaalikulut | 57| 42 Yhteensä | 2 931| 2 937 | | | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Hallituksen jäsenten palkkiot | 968| 916 Yllä mainitut palkkiot esitetään suoriteperusteisina. Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtaja Markus Rauramolle olivat 1 549 tuhatta euroa (2024: 1 589). Suomen valtion kanssa solmitun Solidium-siltarahoitusjärjestely ehtojen mukaisesti toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille ei maksettu lyhyen- ja pitkän aikavälin kannustimia, jotka kertyivät vuosina 2022 ja 2023. Rajoitukset vaikuttivat neljään pitkän aikavälin kannustinohjelmaan, joista viimeinen jatkui vuoden 2025 loppuun saakka. Kustannukset näihin ohjelmiin liittyen kuitenkin jaksotettiin ansaintajakson ajalle. Toimitusjohtaja Markus Rauramon eläkeikä perustuu Työntekijän eläkelakiin. Eläkevastuut on hoidettu vakuutusyhtiön kautta. Hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai palvelusuhteessa Fortumiin, eivätkä he voi osallistua Fortumin kannustinjärjestelmiin. Fortumilla ei myöskään ole eläkeohjelmaa, johon heillä olisi mahdollisuus osallistua. Hallituksen jäsenille maksettava palkkio ei riipu konsernin kestävän kehityksen tuloksista. Katso konsernitilinpäätöksen 10 Henkilöstökulut ja hallituksen palkkiot ja liitetieto 32 Eläkevelvoitteet. | | ---|---|--- | 2025 | 2024 Henkilöstö keskimäärin | 567 | 505 5 Tilintarkastajan palkkiot | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Tilintarkastuspalkkiot | 439| 514 Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista | 102| 235 Palkkiot veropalveluista | 37| 15 Yhteensä | 579| 765 Deloitte Oy on nimitetty tilintarkastajaksi tilikaudelle 2025. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät palkkiot konsernitilinpäätöksen tarkastamisesta, osavuosikatsausten läpikäynneistä sekä emoyhtiön tarkastamisesta. Tilintarkastuspalkkiot sisältävät myös tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunnon kestävyysraportista. Tilintarkastukseen liittyvät toimeksiannot sisältävät muita varmennuspalveluita ja vastaavia tilintarkastukseen liittyviä palveluita. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 216 6 Rahoitustuotot ja -kulut | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Osinkotuotot konserniyhtiöistä 1)| 95 000| 1 116 524 Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä | 152 495| 272 333 Voitot osakkeiden myynnistä saman konsernin yrityksille | -10| 128 086 Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa | -3| -250 088 Korko- ja muut rahoitustuotot | 83 885| 163 644 Kurssierot | -25 173| 11 176 Johdannaisten käypien arvojen muutokset | -935| -1 373 Korko- ja rahoituskulut saman konsernin yrityksille | -122 523| -198 854 Korko- ja muut rahoituskulut | -138 170| -207 407 Yhteensä | 44 566| 1 034 041 | | Korkotuotot | 231 606| 427 419 Korkokulut | -255 088| -398 477 Nettokorot | -23 482| 28 942 1) Vuonna 2024 erä sisältää 250 miljoonaa euroa osinkotuottoja Fortum Waste Solutions Oy:ltä, joka ei ollut enää osa konsernia 31.12.2024. 7 Tuloverot | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Verot varsinaisesta liiketoiminnasta | 15 678| -2 936 Verot konserniavustuksista | -55 727| -100 837 Yhteensä | -40 049| -103 774 | | Tilikauden verot | -40 360| -104 004 Aikaisempien kausien verot | 314| -20 Laskennallisen verovelan/-saamisen muutos | -3| 251 Yhteensä | -40 049| -103 774 8 Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet | ---|--- 1 000 euroa | Yhteensä Hankintameno 1.1.2025 | 51 417 Lisäykset | 613 Vähennykset | -367 Hankintameno 31.12.2025 | 51 664 | Kertyneet poistot 1.1.2025 | 39 562 Vähennykset | -414 Tilikauden poisto | 4 146 Kertyneet poistot 31.12.2025 | 43 294 | Tasearvo 31.12.2025 | 8 370 Tasearvo 31.12.2024 1)| 11 860 1) Liitetiedon tasearvo 31.12.2024 on korjattu vastaamaan taseen arvoa. Aineelliset hyödykkeet | | | ---|---|---|--- 1 000 euroa | Koneet ja kalusto | Ennakko-maksut ja kesken- eräiset hankinnat| Yhteensä Hankintameno 1.1.2025 | 12 205| 195| 12 400 Lisäykset ja siirrot erien välillä | 0| 542| 542 Vähennykset | -541| -62| -603 Hankintameno 31.12.2025 | 11 663| 676| 12 339 | | | Kertyneet poistot 1.1.2025 | 10 365| 0| 10 365 Vähennykset | -402| 0| -402 Tilikauden poisto | 962| 0| 962 Kertyneet poistot 31.12.2025 | 10 925| 0| 10 925 | | | Tasearvo 31.12.2025 | 739| 676| 1 415 Tasearvo 31.12.2024 | 1 840| 195| 2 035 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 217 Sijoitukset | | | | | | ---|---|---|---|---|---|--- 1 000 euroa | Osuudet saman konsernin yrityksissä | Osuudet osakkuus- yrityksissä | Saamiset saman konsernin yrityksiltä | Saamiset osakkuus- yrityksiltä | Osuudet ja saamiset muilta | Yhteensä Hankintameno 1.1.2025 | 19 686 035| 2 304| 3 936 597| 16 869| 8 092| 23 649 898 Lisäykset 1)| 1 285 842| 0| | | | 1 285 842 Vähennykset | -523| 0| -1 497 092| | 0| -1 497 615 Hankintameno 31.12.2025 | 20 971 355| 2 304| 2 439 505| 16 869| 8 092| 23 438 125 | | | | | | Kertyneet arvonalennukset 1.1.2025 | 6 501 973| 2 304| 0| 16 869| 7 982| 6 529 128 Tilikauden arvonalennukset | 0| 0| | 0| | 0 Kertyneet arvonalennukset 31.12.2025 | 6 501 973| 2 304| 0| 16 869| 7 982| 6 529 128 | | | | | | Tasearvo 31.12.2025 | 14 469 382| 0| 2 439 505| 0| 110| 16 908 997 Tasearvo 31.12.2024 | 13 184 062| 0| 3 936 597| 0| 110| 17 120 770 1) Osakkeisiin liittyvät lisäykset koostuvat osakkeiden hankinnoista ja pääomasijoituksista sekä muiden pitkäaikaisten varojen ja konserniyhtiöiden osakkeiden välisten siirtojen uudelleenluokittelusta. 9 Lyhytaikaiset saamiset | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä | | Myyntisaamiset | 28 897| 31 955 Konserniavustussaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset | 278 684| 504 201 Siirtosaamiset | 16 828| 25 014 Yhteensä | 324 410| 561 170 | | Muut lyhytaikaiset saamiset | | Myyntisaamiset | 4 969| -1 851 Muut lyhytaikaiset saamiset | 78 261| 10 083 Siirtosaamiset | 49 652| 22 490 Yhteensä | 132 881| 30 722 Katso liitetieto 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta ja liitetieto 27 Korolliset velat konsernitilinpäätöksessä. 10 Oman pääoman muutos | | | | | ---|---|---|---|---|--- 1 000 euroa | Osake- pääoma | Ylikurssi- rahasto | Käyvän arvon rahasto| Kertyneet voittovarat| Yhteensä 1.1.2025 | 3 046 186| 2 821 691| 8 181| 7 772 556| 13 648 613 Maksetut osingot | | | | -1 256 170| -1 256 170 Käyvän arvon rahaston muutos | | | -1 339| | -1 339 Tilikauden voitto | | | | 253 472| 253 472 31.12.2025 | 3 046 186| 2 821 691| 6 842| 6 769 858| 12 644 577 | | | | | 1.1.2024 | 3 046 186| 2 821 691| 13 699| 7 397 638| 13 279 213 Maksetut osingot | | | | -1 031 854| -1 031 854 Käyvän arvon rahaston muutos | | | -5 518| | -5 518 Tilikauden voitto | | | | 1 406 772| 1 406 772 31.12.2024 | 3 046 186| 2 821 691| 8 181| 7 772 556| 13 648 613 | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Jakokelpoiset varat | | Kertyneet voittovarat 31.12. | 6 769 858| 7 772 556 Yhteensä | 6 769 858| 7 772 556 11 Korolliset velat | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Ulkoiset korolliset lainat | | Joukkovelkakirjalainat | 1 999 697| 2 754 738 Lainat rahoituslaitoksilta | 362 124| 373 540 Muut pitkäaikaiset korolliset lainat | 718 809| 718 807 Pitkäaikaiset korolliset lainat yhteensä | 3 080 630| 3 847 085 | | Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikainen osuus | 749 916| 0 Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen osuus | 17 088| 16 595 Muut lyhytaikaiset korolliset lainat | 35 773| 175 493 Lyhytaikaiset korolliset lainat yhteensä | 802 776| 192 089 Yhteensä | 3 883 407| 4 039 174 | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 218 Ulkoisten korollisten lainojen erääntymisajat | ---|--- 1 000 euroa | 2025 2026 | 802 776 2027 | 15 492 2028 | 513 257 2029 | 767 732 2030 | 312 456 2031 ja myöhemmin | 1 471 692 Yhteensä | 3 883 407 Katso liitetieto 4.2 Rahoitus ja likviditeetin hallinta ja liitetieto 27 Korolliset velat konsernitilinpäätöksessä. Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät ulkoiset korolliset lainat 1) | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Joukkovelkakirjalainat | 752 884| 765 139 Muut pitkäaikaiset lainat | 718 809| 731 284 Yhteensä | 1 471 692| 1 496 423 1)Ei sisällä lainoja saman konsernin yrityksille eikä osakkuusyrityksille. Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät muut korolliset lainat | | ---|---|--- 1000 euroa | 2025 | 2024 Korolliset lainat osakkuusyrityksille | 232 341| 232 341 Yhteensä | 232 341| 232 341 Korollisten lainojen diskonttaamattomat kassavirrat ja niiden erääntyminen, katso liitetieto 13 Rahoitusjohdannaiset. 12 Ostovelat ja muut velat | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | | Ostovelat | 5 049| 14 015 Talletukset konserniyhtiöiltä ja muut velat | 42 225| 35 863 Siirtovelat | 327| 109 Yhteensä | 47 600| 49 987 | | Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille | | Siirtovelat ja muut velat | 7 972| 10 305 Yhteensä | 7 972| 10 305 | | Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | | Ostovelat | 22 401| 21 716 Muut velat | 1 521| 3 982 Siirtovelat | 98 984| 131 124 Yhteensä | 122 906| 156 821 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 219 13 Rahoitusjohdannaiset Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2025 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | Nimellismäärä | Käypä arvo | Erääntymisprofiili | | | 1 000 euroa | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Yhteensä | Posi- tiivinen | Nega- tiivinen | Netto Sovelletaan suojauslaskentaa | | | | | | | Valuuttajohdannaiset | 301 404| 240 505| 0| 541 909| 13 898| 12 064| 1 834 Koronvaihtosopimukset | 725 000| 1 700 000| 450 000| 2 875 000| 59 572| 31 330| 28 242 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 0| 0| 0| 0| 0| 0| 0 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | | | | | Valuuttajohdannaiset | 9 458 272| 415 725| 0| 9 873 996| 92 350| 84 214| 8 135 Koronvaihtosopimukset | 13 861| 0| 0| 13 861| 53| 0| 53 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 116 274| 0| 0| 116 274| 742| 4 987| -4 245 Yhteensä | 10 614 811| 2 356 229| 450 000| 13 421 040| 166 614| 132 595| 34 019 Pitkäaikaisia | | | | | 69 029| 44 530| 24 499 Lyhytaikaisia | | | | | 97 586| 88 065| 9 521 Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2024 | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|--- | Nimellismäärä | Käypä arvo | Erääntymisprofiili | | | 1 000 euroa | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Yhteensä | Posi- tiivinen | Nega- tiivinen | Netto Sovelletaan suojauslaskentaa | | | | | | | Valuuttajohdannaiset | 256 086| 266 967| 0| 523 053| 17 432| 17 383| 49 Koronvaihtosopimukset | 0| 2 425 000| 450 000| 2 875 000| 94 874| 54 448| 40 426 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 0| 116 274| 0| 116 274| 3 022| 581| 2 440 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | | | | | Valuuttajohdannaiset | 12 212 661| 502 664| 0| 12 715 325| 74 670| 48 936| 25 734 Koronvaihtosopimukset | 0| 13 090| 0| 13 090| 370| 0| 370 Koron- ja valuutanvaihtosopimukset | 23 656| 0| 0| 23 656| 1 855| 0| 1 855 Yhteensä | 12 492 404| 3 323 995| 450 000| 16 266 399| 192 223| 121 348| 70 874 Pitkäaikaisia | | | | | 109 243| 61 978| 47 265 Lyhytaikaisia | | | | | 82 980| 59 370| 23 610 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 220 Rahoitusvelkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen Korolliset lainat ja vuokrasopimusvelat ovat sopimukseen perustuvia diskonttaamattomia kassavirtoja sisältäen pääoman takaisinmaksut ja tulevat korkomaksut. Ostovelat vastaavat tasearvoa sillä ne erääntyvät seuraavien 12 kuukauden aikana. Alla olevassa taulukossa esitetään bruttomääräisesti toteutettavien johdannaissopimusten sopimukseen perustuvat nimellisarvot ja nettosuoritettavien koronvaihtosopimusten nettomääräiset rahavirrat. | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | 2025 | 2024 1 000 euroa | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Yhteensä | Alle 1 vuosi | 1–5 vuotta | Yli 5 vuotta | Yhteensä Muut kuin johdannaiset | | | | | | | | Korolliset lainat, pääoma- ja korkomaksut | 971 894| 1 996 370| 2 061 670| 5 029 933| 367 204| 2 783 728| 2 030 126| 5 181 059 Vuokrasopimusvelat | 4 953| 12 258| 0| 17 210| 4 650| 7 961| 0| 12 612 Ostovelat | 22 401| 0| 0| 22 401| 21 716| 0| 0| 21 716 Muut kuin johdannaiset yhteensä | 999 248| 2 008 627| 2 061 670| 5 069 545| 393 570| 2 791 690| 2 030 126| 5 215 386 | | | | | | | | Johdannaiset | | | | | | | | Valuuttajohdannaiset ja koron- ja valuutanvaihtosopimukset | | | | | | | | Sisääntulevat rahavirrat (-) | -9 968 528| -664 210| 0| -10 632 738| -12 535 963| -898 061| 0| -13 434 024 Ulospäin maksettavat rahavirrat | 9 955 624| 667 168| 0| 10 622 791| 12 506 098| 890 164| 0| 13 396 262 Koronvaihtosopimusvelat (nettosuoritettavat) | 9 984| 22 537| 0| 32 521| 27 390| 28 968| 0| 56 357 Johdannaiset yhteensä | -2 921| 25 494| 0| 22 574| -2 476| 21 071| 0| 18 595 Korolliset lainat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä tasearvoltaan 951 miljoonaa euroa (2024: 951). Nämä lainat uusitaan joka kolmas vuosi ja lainojen koronmaksut on tässä taulukossa laskettu kymmenelle vuodelle. 14 Johdannaiset ja rahoitusvelat käypään arvoon hierarkiatason mukaan Käypiin arvoihin arvostetut rahoitusjohdannaiset ja -velat esitetään käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti käyttäen Tasoja 1, 2 ja 3, jotka kuvaavat käytettyjen syöttötietojen merkittävyyttä käypien arvojen määrittämisessä. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet-osiossa liitetiedossa 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat käypään arvoon. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 221 Johdannaiset käypään arvoon rahoitusvaroissa | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä 1 000 euroa | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Pitkäaikaisissa varoissa | | | | | | | | Johdannaisinstrumentit | | | | | | | | Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa | | | 64 301| 102 720| | | 64 301| 102 720 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | 4 727| 6 523| | | 4 727| 6 523 | | | | | | | | Lyhytaikaisissa varoissa | | | | | | | | Johdannaisinstrumentit | | | | | | | | Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa | | | 9 168| 12 607| | | 9 168| 12 607 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | 88 417| 70 372| | | 88 417| 70 372 Yhteensä | | | 166 614| 192 223| | | 16 614| 192 223 Johdannaiset ja velat käypään arvoon rahoitusveloissa | | | | | | | | ---|---|---|---|---|---|---|---|--- | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä 1 000 euroa | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 | 2025 | 2024 Pitkäaikaisissa veloissa | | | | | | | | Korolliset velat 1)| | | 990 415| 990 235| | | 990 415| 990 235 Johdannaisinstrumentit | | | | | | | | Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa | | | 35 824| 58 787| | | 35 824| 58 787 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | 8 706| 3 191| | | 8 706| 3 191 | | | | | | | | Lyhytaikaisissa veloissa | | | | | | | | Johdannaisinstrumentit | | | | | | | | Korko- ja valuuttajohdannaiset | | | | | | | | Sovelletaan suojauslaskentaa | | | 7 570| 13 625| | | 7 570| 13 625 Ei sovelleta suojauslaskentaa | | | 80 495| 45 745| | | 80 495| 45 745 Yhteensä | | | 1 123 009| 1 111 583| | | 1 123 009| 1 111 583 1)Osuus joukkovelkakirjalainasta, johon sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa. Korko- ja valuuttajohdannaisten netto käypä arvo on 34 miljoonaa euroa (2024: 171), joista varoja 167 miljoonaa euroa (2024: 192) ja velkoja 133 miljoonaa euroa (2024: 121). Fortum Oyj:llä on käteisvakuuksia perustuen Credit Support Annex -sopimuksiin, joita Fortum Oyj:llä on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2025 lopussa Fortum oli saanut 30 miljoonaa euroa ja maksanut 77 miljoonaa euroa valuutta- ja korkojohdannaisista Credit Annex -sopimusten mukaisesti. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 222 15 Annetut vakuudet ja vastuut ja muut sitoumukset | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Vastuut omasta puolesta | | Muut vastuut | 616| 1 373 Vastuut tytäryritysten puolesta | | Takaukset | 494 529| 445 482 Vastuut osakkuusyritysten puolesta | | Takaukset | 1 495 285| 1 270 512 Vastuut muiden puolesta | | Takaukset | 0| 726 Yhteensä | 1 990 430| 1 718 093 Vuokrasopimuksiin liittyvät sitoumukset | | ---|---|--- 1 000 euroa | 2025 | 2024 Vuoden sisällä erääntyvät | 6 352| 6 119 Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät | 14 646| 10 118 Yhteensä | 20 998| 16 237 16 Lähipiiritapahtumat Vuoden 2025 lopussa Suomen valtion omistusosuus yhtiön osakkeista oli 51,26 % (2024: 51,26 %). Katso liitetieto 38 Lähipiiritapahtumat konsernitilinpäätöksessä. Osakkeet ja osuudet tytäryhtiöissä, osakkuusyhtiöissä ja muissa sijoituksissa | | | ---|---|---|--- | | Osakkeet, kpl | Osuus-% Tytäryhtiöosakkeet | | | Fortum Heat and Gas Oy | Suomi | 2 000 000| 100,00 Fortum Markets Oy | Suomi | 24 039| 100,00 Fortum Power and Heat Oy | Suomi | 91 197 543| 100,00 Fortum Real Estate Oy | Suomi | 2 000 000| 100,00 Fortum TwoGether Oy | Suomi | 100| 100,00 Fortum Holding B.V. | Hollanti | 1| 100,00 Fortum Energy Holding B.V. | Hollanti | 61 161| 100,00 Fortum Finance Ireland Designated Activity Company | Irlanti | 992 557| 100,00 Fortum Power AB | Ruotsi | 100| 100,00 | | | Muut osakkeet ja osuudet | | | AW-Energy Oy | Suomi | 2 854 688| 3,43 Clic Innovation Oy | Suomi | 100| 3,40 East Office of Finnish Industries Oy | Suomi | 1| 5,88 Prototype Carbon Fund | USA | N/A | 17 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 223 Muut | ---|--- TOIMINTAKERTOMUKSEN, KESTÄVYYSRAPORTIN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 224 TILINTARKASTUSKERTOMUS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 225 TILINTARKASTAJAN RAPORTTI ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 230 TILINTARKASTAJAN RAJOITETUN VARMUUDEN LAUSUNTO KESTÄVYYSRAPORTISTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .| 231 | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 224 Toimintakertomuksen, kestävyysraportin ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. | | | | ---|---|---|---|--- Espoossa, 2. päivänä helmikuuta 2026| | | | | Mikael Silvennoinen| Jonas Gustavsson| Ralf Christian| Luisa Delgado| Stefanie Kesting | | | | Marita Niemelä| Teppo Paavola| Johan Söderström| Vesa-Pekka Takala| Markus Rauramo | | | | Toimitusjohtaja | | | | Tilinpäätösmerkintä | | | | Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.Espoossa, 2. päivänä helmikuuta 2026 Deloitte Oy TilintarkastusyhteisöJukka VattulainenKHT| | | | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 225 Tilintarkastuskertomus Fortum Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Fortum Oyj:n (y-tunnus 1463611-4) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, konsernin taseen, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien olennainen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU- asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 8. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 226 | ---|--- Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Aineelliset käyttöomaishyödykkeet ja liikearvon arvostusKatso liitetieto 1, 2, 17, 18 ja 20 tilinpäätöksessä.• Konsernitase sisältää aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja liikearvoa yhteensä 6 783 miljoonaa euroa (6 276 miljoonaa).• Johdon on arvioitava jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko mitään viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos tällaisia viitteitä esiintyy, on arvioitava omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvo testataan vuosittain.• Arvonalentumistestauksiin liittyy merkittäviä johdon arvioita tulevaan liiketoiminnan kehitykseen, kassavirtoihin, kassavirtoihin sisältyviin hyväksyttyihin investointiprojektien toteutumiseen ja diskonttokorkoon liittyen.• Mahdollisia arvonalentumista osoittavia tekijöitä voivat olla muun muassa sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset ilmastonmuutoksen tulevissa arvioiduissa vaikutuksissa, muutokset sääntelyssä tai poliittiset päätökset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin, sekä rajoitukset omaisuuserien käyttöikiin samoin kuin ilmastoriskeihin liittyvät siirtymäriskit ja fyysiset riskit. • Mainittujen tase-erien arvonmäärityksessä käytettävät oletukset vaativat merkittävää johdon harkintaa, minkä johdosta aineelliset käyttöomaishyödykkeet ja liikearvon arvostus ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.| • Olemme arvioineet johdon tunnistamia viitteitä mahdollisista arvonalentumisista. Olemme suorittaneet tarkastustoimenpiteitä arvonalentumistestausmalleihin. • Olemme käyneet läpi johdon laatiman aineellisen käyttöomaisuuden ja liikearvon arvonalentumistestausta koskevaa dokumentaatiota pistokokein ja arvioineet johdon käyttämien avainoletusten, kuten hintaennusteiden, tuotto- ja kassavirtaennusteiden, jäännösarvojen, valuuttakurssien ja diskonttauskorkojen kohtuullisuutta. • Olemme verranneet, että arvonalentumistestauslaskelmissa käytetyt ennusteet, mukaan lukien investointiprojektit, perustuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin. • Olemme haastaneet johdon laatimien oletusten kohtuullisuutta verraten niitä historiatietoon ja soveltuvin osin ulkopuolisiin vertailukohteisiin.• Olemme arvioineet arvonalentumistestauksessa käytettyjen mallien tuottamia lopputuloksia ja suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä johdon laatimiin herkkyysanalyyseihin. • Olemme arvioineet johdon tekemän arvion ilmastonmuutoksen vaikutuksista Fortumin liiketoimintaan ja arvonalentumistestauksessa käytettyihin kassavirtaennusteisiin.• Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. Osuudet ydinjäterahastoista ja ydinjätevarauksistaKatso liitetieto 2 ja 29 tilinpäätöksessä.• Konsernitaseella ydinvoimaan liittyvät varaukset ovat 1 153 miljoonaa euroa (1 117 miljoonaa) ja Fortumin osuus ydinjätehuoltorahastoista 1 153 miljoonaa euroa (1 117 miljoonaa euroa). • Ydinjätehuoltoon liittyvä varaus, sekä siihen liittyvä rahasto-osuus ydinjätehuoltorahastoista esitetään taseessa erillisinä erinä liitetiedossa 29 kuvatulla tavalla. • Fortumin rahasto-osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa on käsitelty IFRIC 5 Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen -tulkinnan mukaisesti, jossa todetaan, että rahaston varat arvostetaan joko käypään arvoon tai sitä alempaan kyseisten velkojen arvoon, koska Fortumilla ei ole määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa Valtion ydinjätehuoltorahastoissa. Viranomaiset hallinnoivat Valtion ydinjätehuoltorahastoa. Varaukset liittyvät laitoksen käytöstä poistamiseen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.• Fortumin ydinvoimalalaitosten tuleviin käytöstä poistoihin ja käytetyn ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä varaus perustuu pitkäaikaisiin kassavirtaennusteisiin arvioiduista kustannuksista. Pääasialliset oletukset liittyvät teknisiin suunnitelmiin, ajoituksiin, kustannusennusteisiin ja diskonttokorkoon. Valtioiden viranomaiset hyväksyvät tekniset suunnitelmat, oletukset ajoituksesta ja kustannusennusteet.• Ydinvoimalan käytöstä poistamista varten kirjattavat varaukset ovat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska varaukset tilinpäätöksessä ovat merkittäviä ja IFRS:n mukainen kirjanpidollinen käsittely on monimutkaista. Lisäksi varausten määrittäminen vaatii erityisiä laskentakäytäntöjä ja johdon harkintaa laskennassa käytettävien oletusten, kuten teknisten suunnitelmien, ajoituksen, kustannusennusteiden ja diskonttokoron määrittämisessä. | • Olemme arvioineet Fortumin laskentakäytäntöä koskien ydinvoimalan käytöstä poistamiseen liittyvän varauksen laskentaa ja kirjaamista sekä sen yhtenevyyttä kansainvälisten tilinpäätösstandardien edellytyksiin. • Olemme arvioineet johdon käyttämiä oletuksia ja harkintaa ydinjätehuoltoa koskevien varausten kirjaamisessa ja sitä, että osuus ydinjätehuoltorahastosta perustuu viranomaisen vahvistukseen. • Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 227 | ---|--- Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Hyödykejohdannaisten käypä arvo ja suojauslaskentaKatso liitetieto 4, 7, 15 ja 16 tilinpäätöksessä.• Fortumin liiketoiminta on alttiina hintojen vaihtelulle sekä energian tuotannossa, siirrossa että myynnissä käytettävien hyödykkeiden saatavuudelle. Pääasiallisesti riskit liittyvät sähkön hintaan ja volyymiin, päästöjen hintaan sekä polttoaineiden hintaan että saatavuuteen. Sähkön hintariskiä suojataan sähköjohdannaissopimuksilla. Fortum käyttää johdannaisinstrumentteja vähentääkseen sähkön hintavolatiliteetin vaikutusta. Fortum suojaa hyödykemarkkinariskejä parantaakseen tuloksen ennustettavuutta ja vähentääkseen kassavirran vaihtelua, varmistaen samalla, että kassavirtariski on hyväksyttävällä tasolla.• Johdannaissopimuksiin liittyvät varat Fortum Oyj:n konsernitaseessa ovat 333 miljoonaa euroa (645 miljoonaa euroa) ja velat 431 miljoonaa euroa (554 miljoonaa euroa). Tulevaisuuden rahavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset tuloslaskelman vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä ovat 47 miljoonaa euroa (-61 miljoonaa euroa) ja kassavirran suojaukset muissa oman pääoman erissä ovat 2 miljoonaa euroa (127 miljoonaa euroa).• Hyödykejohdannaisten käypä arvo ja suojauslaskenta on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska rahoitusinstrumenttien käyvillä arvoilla ja niiden muutoksilla voi olla olennaisia vaikutuksia Fortumin tilinpäätökseen.| • Tilintarkastustoimenpiteisiimme on kuulunut Fortumin sisäisten kontrollien arviointi liittyen johdannaisiin, suojaustoimintaan ja käypien arvojen määrittämiseen. • Olemme arvioineet Fortumin johdannaisten arvostuksessa käyttämien mallien ja oletusten asianmukaisuutta. Olemme verranneet johdon arvostuslaskennassa käyttämiä syöttötietoja markkinoilta saatavaan informaatioon.• Olemme suorittaneet tilintarkastustoimenpiteitä avointen johdannaissopimusten olemassaoloon ja täydellisyyteen liittyen. • Olemme arvioineet suojauslaskennan soveltamisen asianmukaisuutta suhteessa IFRS 9 -standardin vaatimuksiin.• Olemme arvioineet johdannaisten esittämistavasta annettujen tietojen asianmukaisuutta konsernitilinpäätöksessä. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. • Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 228 • Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. • Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. • Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. • Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 16.3.2006 alkaen yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja taloudellisiin tietoihin sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme taloudelliset tiedot käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Muut lakiin perustuvat lausunnot Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta. Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 229 Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Espoossa, 2. helmikuuta 2026 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 230 Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä Riippumattoman tilintarkastajan raportti Fortum Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Fortum Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fortum Oyj:n (1463611-4) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös (635400IUIZZIUJSAMF76-2025-12-31-fi.zip) tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu • laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti • merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL- merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä • varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja • ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Fortum Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen (635400IUIZZIUJSAMF76-2025-12-31-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Fortum Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025 – 31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme 2.2.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Espoossa, 2. helmikuuta 2026 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 231 Tilintarkastajan rajoitetun varmuuden lausunto kestävyysraportista Kestävyysraportin varmennuskertomus Fortum Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Fortum Oyj:n (y-tunnus 1463611-4) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.– 31.12.2025. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu • kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä • kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Fortum Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi). Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Fortum Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: • konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten, • siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä • sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Luontaiset rajoitteet konsernikestävyysraportin laatimisessa Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten pohjalta. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla. | | | | | ---|---|---|---|---|--- | | | | | | Hallituksen toimintakertomus| Tilinpäätös| Muut| 232 Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. • Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. --- Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: • Haastattelimme yrityksen johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla. • Hankimme haastatteluilla käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja yhdistelemiseen liittyvistä yhtiön keskeisistä prosesseista, sisäisistä kontrolleista ja tietojärjestelmistä. • Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin. • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota. • Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia. • Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysseikkoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin. • EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. Espoossa, 2. helmikuuta 2026 Deloitte Oy Kestävyystarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KRT